(Lue myös Muistojemme matka - osa 1 ja osa 2)

Tämä on kylätiemuisteluni 3. osio. Kestänyt vähän liian kauan, mutta tässä se nyt on jonkinlaisessa muodossa. Alla oleva kartanosa on suurelta osin kirjoituksen alueelta.  

Osoitteesta http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=302814.KA löydät koko Karhiniemen kylän kartan osat.

kartta_kuva1_matka3

Niemisiin loppui 2. osio, mutta aion heistä myös alkaa tämän viimeisen muistelo-osioni, koska sain heistä kuvia heidän naapurinsa Viljo ja Elsa Mattilan albumista kuvia.

Niemisen vanhapari
Kuvassa Niemisen vanhapari (Kuva: Mauri Suhonen).

Manda ja Fanni tytär sekä puhelinkeskus
Manda ja Fanni-tytär keskuksen edessä. (Kuva: Mauri Suhonen).

Eino istuu jossain Karhiniemellä Fanni sylissään.
Fanni Nieminen oli aviossa Eino Suhosen kanssa. Perheeseen syntyi lapset: Anja ja Aulis (Kuva: Mauri Suhonen).


Aili ja Eino Suhonen
Fanni-vaimon kuoltua solmi Eino toisen avioliiton Aili Lehtosen kanssa. Heille syntyi lapset: Marjatta, Jorma ja Maire. Perhe muutti Harjavaltaan.

Tontti 11:7 Tammela. Käsitykseni mukaan tontti oli muodostunut niin, että Paavola oli myynyt tontin 20.9.1923 Iida Höyläselle,

Tontti 4:2 ja nimi Mäkelä, jossa asui Kalle Johannes Kallenpoika Mäkelä s 1889 ja vaimo Hilda Marianna Oksanen 1895, ja heillä oli poika Lauri Kaarlo s. 1922. Hilda Oksanen oli Svante Oksasen sisar. Hildaa kutsuttiin myös Höyläseksi, kun hänen äitinsä oli mennyt 2. avioon Höyläsen kanssa.

Paavolasta erotettiin 50 aarin tontti v. 1926 Frans Iisakinpoika Tammiselle eli 1874-1937.  Tammisen pirtti oli Niemisen pirtin vieressä. Vaimo oli Iida Vihtorintytär. s 25.6.1876. Tamminen oli ensimmäinen EP:n muistama lauttamies. Tammisella oli lapsia:

1.Kalle Vilhelm poika s.1895 etevä ja koulutti itsensä kansakoulunopettajaksi. Opettajana oli Kokemäellä ja nautti siellä suurta luottamusta. Harrasti uintia ja opetti nuorisoakin harrastamaan uintia.

2.Laina eli 1897-1916.

3.Oskari s. 1900 sairasti keuhkotaudin, ja oli parannuttuaan lauttamiehenä. Vaimon Oskari sai Riponiemen Lainasta s 1903. Lapset: Jaakko 1925 ja Toini 1928. Perhe muutti 1931 Kokemäelle.

4.Anni 1903, 5.Tyyne 1905, 6. Lahja eli 1908 – 1925 ja 7.Eino s 1911oli nuorin lapsista.

Myöhemmin tässä pirtissä asui myöhemmin Rintalan Oskari Anninsa kanssa, mutta muutti siitä sitten Lauhan niskaan rakentamaansa pirttiin.

Sitten siinä asui Mattilasta muuttanut vanha isäntä Kustaa Mattila vaimonsa kuoleman jälkeen. Mattilan Viljo perheineen ja heidän historiansa voit lukea ”Viljo Mattilan” kansiosta.


Viljo Mattila vanhempineen, Kustaa Mattila syntyjään Tirri ja vaimo Emma os Höyssyn kanssa. Kuvattu noin 20-luvun alussa.


Viljo Mattila asepalveluksessa.

Kustaa Mattila vanhuuden päivinään.
Kustaa Mattila, oli Nestori Tirrin veli. Eli vanhuuden päivänsä poikansa Viljon perheessä.


vas. Taisto Höylänen, Leo Kenni, Mauno Kalervo ja takana Jaakko Koivisto.
Kuvassa karhiniemeläisiä nuorukaisia; edessä Kalervo Mattila (hattupäinen), vas Taisto Höylänen, Leo Kenni ja Jaakko Koivisto.


Terttu Mattila rippikouluikäisenä

. kuvassa Viljo on Maunu Kalervon perheen kanssa.
Kuvassa Mauno Kalervo ja Elvi lastensa Joukon ja Leilan kanssa sekä Viljo Mattila.

Ilmakuva, jossa etualalla on Kastarin kaupparakennukset ja vas. reunassa Viljon ja Elsan koti.
Edessä Tertun ja Taunon pitämä K-kauppa ja takana Mattilan pirtti. Oik. osuuskauppa.

 

Viljo_Mattila_ja_Taisto_Kulmala
Kaupan varastosillalla Viljon kanssa Taisto Kulmala vaiko Arvo Pakkonen?


Kuvassa Elsa Mattila ja Taimi Mäntynen.

Tästä Tammisen pirtistä vähän matkan päässä oli pieni punainen tupa, jonka rakensi Kurvisen Lauri, Jussin veli. Vaimo Fiia oli hyvä kokki. Lehdessä keväällä 1930 mainitaan, että Lauri Kurvinen oli tehnyt vararikon. Kurvisen Fiia (Serafia) oli Kouhin torpparin Iisakki Juhonpoika ja Serafia Vilhelmiina Juhontytär Rintalan tytär. Fiia muistetaan kokkina pidoissa, osasi laittaa kaikenlaisia herkkuja.

Tässä pirtissä Höyssyn Manta asui äitinsä kuoleman jälkeen. Itsekin muistan siellä käyneeni hakemassa meidän kissaa, jonka Manta oli vienyt. Astuessani porstooseen, kuulin kissani maukuvan ylhäällä parrun päällä ja sain sen sieltä alas.

Manta Höyssy oli sen aikainen facebook tai sähköposti. Vei kuulemaansa tietoa eteenpäin ja samalla sai siinä ruokansa. Kulki sukulaisissaan ja tutuissaan Sammussa ja Keikyässä, aina Palojoen sukulaisiaan myöten.

Manta Höyssy 60v
Manta Höyssy 60 vuotiaana.

Tontti Pakkonen rek no 4:3 omistajat Ville s. 1858, vaimo Johanna Pakkosen s. 1866. Isoisäni Emil Paavola oli myynyt 16.8.1919 palstan 1,50 ha veljelleen Pakkosen Villelle ja hänen Johanna-vaimolleen, jota Hanniksi kutsuttiin. Villestä olen kertonut Paavola-tiedostossa.

Palsta jaettiin 29.4.1965 Arvolaksi no 4:27 Arvo Pakkoselle p-ala 15 a ja 4:28 Alli ja Kalle Pakkoselle p-a 1,33 ha.

Unton kalukirjoituksessa toukokuussa 1886 mainitaan, että Ville Pakkonen oli huutanut hopeakellon 15,35 mk ja kultasormuksen 4 mk, lieneekö hän kihlannut sillä Hannin. Kaiken muun työnsä ohella ahkera Hanni synnytti 11 lasta ja kerrotaan, ettei hän silti kertaakaan ollut lehmäänsä lypsämättä.

Lapsia syntyi mm Vilho, Emil, Maria, Reinhold s 1893, Frans s 1896, Yrjö 1900, Katri 1902, Iida 1905, Kalle 1909 ja Arvo 1911oli sisarussarjan nuorin ja teki nikkarintöitä.

Mari avioitui Kauvatsalle, Katri lähti Turkuun, Emil jäi Huittisiin, Reinhold ja Frans kuolivat v 1918.

Iitasta tuli kylän monitaitoinen kraatari. Sodan jälkeen, kun uusia kankaita ei saanut, joutui kraaatari käytetyistä asuista luomaan uutta. Siihen työhön tarvittiin tosiaan luomisen taitoa! 

Hanni Pakkonen eli miehensä kuoleman jälkeen lähes parikymmentä vuotta. Arvo häntä hoiteli viimeiset vuodet Pakkosella, jossa kuuli monet kylän vanhat tapahtumat äitinsä kertomina.


Arvo kävi rippikoulunsa ollessaan Jarttulla pikkurenkinä. Arvo seisoo vas. hevosen oik. puolella ja pikkupoika vas. on Sakari Jarttu. Jartun talo on vuoraamaton vielä.


Kalle Pakkonen tulossa Paavolan hevosilla heinänkaadosta.


Arvo sotaväkiaikana.

Kalle-veli perheineen asui myös kotonaan ja Pakkosen tontilla. Jaossa perheelle tuli tontti rek n:o 4:28 pinta-ala 1,33 ha. Kallen ja Allin lapsia; Kalevi, Elvi, Helena, Matti, Marja, Sauli ja Heli.

Osuuskauppa-rakennus
, jonka tontti oli no 4:2. EP:n kansakouluaikana perustettiin kylään osuuskauppa. Rakennus oli ensin pienempi ja sitä suurennettiin. Ennen kauppaa pirtissä asui Höyläskä (ent. Oksaska) tyttäriensä Marin ja Hiltan kanssa. Höyläskä kävi taloissa pyykillä. Naiset lähtivät myöhemmin Turkuun.


Kauppa oli aluksi pieni. Kaupan johtokuntaan kuului mv. Emil Paaavola, Hannes Kastari, Hulda Iso-Rautio ja Lauri Torpo. Kaupanhoitajat vaihtuivat aika usein, mm v 1931 Kempeleeltä Durehaus Hilja Maria, joka ei Huittisten murretta ymmärtänyt mm. Kustaa Tirri oli kerran joutunut odottamaan, kun kauppias joutui välillä menemään sisälle, oli Kustaa todennut, että hän ”kokottaa” tässä ulkona. Kauppias ihmetteli, että mitä se nyt mahtaa tehdä, kun se ”kokottaa”.

1932-34 oli kauppias Toivo Setälä, joka muutti Kiikkaan.

1940-luvulla oli kauppiaana Kaarle Nieminen vaimonsa kanssa. Kouluaikanani ei ollut karamellejä kaupassa, mutta paperipussiin sai joskus ostaa suklaajauhoa.

Myöhemmin seurasi kaupanhoitajina mm. Koskinen, Kivimäki, Salminen ym. Kaupan lopettamisen jälkeen tontin osti Pakkosen perhe.

 kauppa 1966
Osuuskaupan edessä Hietasen lapsia. Matti Hietasen kuva vuodelta 1966.

Kauppaa vastapäätä tien toisella puolella oli Kangasmaa-palsta (Kulmasilla oli myös saman niminen palsta ja se oli erotettu Paavolasta). Tässä osuuskauppaa vastapäätä olevan pirtin omistajaksi mainitaan Kanniston sukukirjassa Frans Arolan s. 3.3.1872. Oli käyttänyt myös sukunimiä Laaksonen ja Tamminen, kuoli 7.7.1940 Oripäässä. Perhe oli muuttanut jo 1918 pois Karhiniemeltä.

Karoliinan Marin pirtti
Karoliinan Marin pirtti.

Lapsuudessani pirttiä mainittiin Karoliina pirtiksi. Asukas oli Karoliina Juhantytär Kulmala s, 15.2.1850 ja k. 28.9.1939 ja (hänen kaksossisarensa oli Vilhelmiina). Vanhemmat olivat Kulmalan torppari Juha Matinpoika ja vaimonsa Katariina Juhantytär. EP muisteli, että aikanaan Karoliinalla oli kolme tytärtä, joita hän elätti kehruulla ja villojen karstuulla sekä muilla käsitöillä.

1.Karoliinalle syntyi Höyssyllä ollessa Amanda Vilhelmiina Karoliinantr s. 22.9.1875, (kummit Höyssyn Antti ja sisarensa Katariina Antintytär). Amanda oli mm Kaakilla piikana 1900-luvun alussa.

2. Paavolassa ollessa syntyi Iida Matilda Laaksonen 13.2.1880 ja Iidan kummit olivat Ville ja Aleksandra Santala. Iida avioitui v. 1920 Tirrin Nestorin kanssa.

3. Paavolassa ollessa syntyi myös ”Karoliinan Mari” eli Hilda Maria Karoliinantr eli 12.6.1885- 20.8.1948, kummit Kennin Penttisen torppari. Hilda Maria palveli kylän taloissa ja Kouhilla oli sitten vanhuuteensa asti, viimeksi hoiteli Laurin perhettä.

Kaisu puh.keskus
Nuori Katri Hietanen oli Porissa työssä.

Karoliinan pirtin myöhempiä asukkaita olivat Lauri Kouhin, Mäntysen Ossin perheet. Viimeksi siinä taisi omistaa Visurin Laurin ja Katrin perhe. Saman polun varrella, mutta kauempana maantiestä, oli

Rekno 11:5 Takalan Saaran (1877-1945) ja Marin (1876-1937) ja Erikan s. 1879 (muutti jo 1913 Laukaaseen) pirtti, jossa ei ole tiettävästi asunut ketään sisarusten kuoleman jälkeen. Sisarukset olivat Kalle Takalan sisaria. Sitten vielä alempana oli

Koskinen, jota kutsuttiin ”konsuliksi”. isoisäni rakennutti hänelle sen pirtin. Konsuli oli Mutilahden Kustaa Juhanpoika Koskisen poika. EP muisteli ”Hän juopotteli ja tuli yöllä meidänkin nurkkiin. Kerran isä hermostui häneen, otti pyssyn ja ampui oven pielen karmiin. Sillä kertaa hän häipyi, mutta tuli myöhemmin uudestaan ja huusi: ”Paavola, ammu ny”. Koskinen meni myöhemmin naimisiin Fanni Riipisen s.1888 kanssa. Heillä oli poika Aarne. Oli kansakoulussa EP kanssa. Hän oli mukava poika.

Tämä sama tontti lienee, joka uusjaon § 138 mainitaan Kauko Simulan vuokratontiksi. Täydennysjaon mukaan se olisi mennyt Tirrille, joka sitä ei halunnut. Mutta Paavola halusi pitää sen ja niin jatkettiin entiseen tapaan. Maksaneet vuokraa päivätöiden muodossa. Pöytäkirjan pyk. 138 sanotaan, että Osuuskaupan-Tammelan tonttia vastapäätä on Simulan tontti, joka joutuisi Tirrille, joka vastustaa siirtoa. Emil P. halusi sen pitää itsellään ja niin heidän vuokrasuhteensa jatkuikin.

 
Simulan lapsia 1920-luvun lopulla, mutta varmuutta ei ole kuka kukin on. Kauko Kaarlo, Ani Annikki, Aune Marjatta ja Aili Anna-Liisa?

Rintalan Oskari muutti Lauhan niskaan rakentamaansa pirttiin köyliöläisen Anninsa s. 1897 kanssa.

Oskarin vanhemmat olivat olleet vv 1876—1883 Kouhin vuokraajina Isakki Johansson Kouhi, 9.5.1847-14.3.1925, vihitty 4.12.1875, vaimo Serafia Wilhemina Johansdotter, 14.7.1848 Tyrvää. Serafian isä Juha Heikinpoika oli s. 31.12.1804 oli Isokuukisella vuokraajana.

Lauttakylälehti; Rintalan Oskarin nuorempi tytär sai eilen tapaturmalaukauksen päähänsä Simulan pikkupojalta. Kuoli tajuihinsa tulematta. Perheen lapsia Lahja s. 1918 ja k. 2010 tammikuussa. Lisäksi Siiri ja Sylvi ja Veikko s 1924. Lähellä asui Oskarin sisar Valma Serafia, joka avioitui 1926 Lauri Kurvisen kanssa. Parilla oli tyttö ja poika Hannes)

EP; muistelee: kanssani kävi kansakoulua vanhin tytär Lahja Rintala, kun hän meni kansakouluun, siellä kysyttiin hänen nimeään, vastasi hän: ”Lahja Oskari”. Taisi siinä olla opettajalla naurussaan pitelemistä. Vanhemmat toverit osasivat onneksi asian selittää. Riitti siinä oppimista entisajan koululaiselle. Tosin joku opettaja kertoi minulle, että nykyisestä peruskoulusta lähtee nykyään sellaisiakin oppivelvollisuutensa suorittaneita, jotka eivät pysty syntymäaikaansa kirjoittamaan.

Rintalan Oskarilla, jonka tilalla lehden 16.8.1930 mukaan pidettiin Rintalan velkojilleen luovuttaman tavaran huutokauppa. Oskari oli naapurinsa takauksien tähden joutunut konkurssiin. Siihen aikaan ”kaatui” Huittisissakin useita taloja/torppia.

Sitten oli kylätien joen puolella Santalat, joilla oli sukua kahdessakin pirtissä.

Vanhimpia suvun polvia, joista oli Kruununmaalla asunut Matti Antinpoika s. 1811 Tyrväällä ja vaimo Anna Yrjöntytär  s 1819 Huittisissa. Ja heillä poika

2. polvi Antti Vilho Matinpoika Santala 12.11,1855, vaimo Aleksandra 1855.

Emil Paavola myi v.1920 Santalan Antti ja Aleksandra Santalalle Kangasmaa-nimisestä pellosta palstan.

Parilla oli alla luetellut lapset:

3. polvi lapset: Hilda 1879, Nestor Kauko 1882, Iida 1885, Selma 1889-1947, Kaarle (Kalle)1893, Frans 1897 ja Fransin vaimo oli Ulvilassa s Alma Aleksandra Savioja ja heillä poika Risto s. 1922 ja perhe muutti pois.

Kalle Santala jäi kotipirttiin vaimonsa Anna s. 1897 kanssa. Kallella ja Annalla oli lapsia, jotka olivat suvun

4. polvea: Kaarlo Valteri s. 1921, Bertta s. 1922, Toivo ja Sulho s. 1927, joka meni Lahtisen tyttären kanssa naimisiin Sampuun. Toivo perusti perheen Jokisen Hilkan kanssa ja rakensi pirtin Hietan pirtin paikalle. Nuorimmat Santalan lapset Pentti ja Aili, jotka ovat IL:n ikää.

Katso myös kirjoitusosiosta ”Muistikuvia ja Kertomuksia” jossa W Santala on muistellut lapsuusaikansa elämää Karhiniemen kylässä paikallisessa lehdessä v. 1987.

Santalan naapurista tontin 4:8 Törmä-nimisen 9 aarin suuruisen hintaa 200 mk myi Emil Paavola 24.10.1920 ”Forssan Kallelle” eli Kalle Nuovalle s. 1892. Kalle oli aviossa Santalan Selma (Kallen sisar) kanssa. Heillä taisi olla vielä heillä kolmaskin tontti? Lieneekö Kallella ja Selmalla lapsia Reinoko s. 1929? Nuovan pirtistä hieman alaspäin

Lauhan niskassa oli vielä muutamia mökkejä.

santala
Nuova rek no 5:5 erotettu Höyssystä. Oikealla on Hyttysmäki.

Hyttysmäki
Hyttysmäki.

Rek:no 4:7 Hyttysmäki nimisen,” pinta-ala 18 aaria mäkitupapalasen vuokrasopimukseen kuuluvan alan, joka rajoittui Kuukkisen rajasta Santalan riiheen saakka”. Palstan myy Emil Paavola 17.6.1920 hintaan 150 mk. Sopimukseen on kirjattu, että Paavola jätti itselleen 10 metrin levyisen tiealueen läpi myymänsä kappaleen vanhan tien kohdalta.

12a

12b
Hyttysmäen-Paavolan välillä tehty kauppakirja v. 1920.

Eevastiina Leenanatytär (ent. Kujanpää) Hyttysmäki ei ollut syntyperäisiä karhiniemeläisiä, vaan hän oli s. 2.2.1843 Mommolan Härkälän Kujanpään torpassa, mutta kuoli 6.8.1930 Karhiniemellä. (Eevastiinan äiti oli itsellinen Leena Matintytär, syntynyt 1822 ja asui Mommolan Härkälän Kujanpään torpassa ja hänellä oli kolme lasta; Juho Leenanpoika s. 1852, Leena Leenantytär myöhemmin Färm s. 1861 ja tämä Eevastiina. Leenasta olen kirjoittanut Färmin torpan tiedoissa!

Eevastiinalla oli Karhiniemelle tullessaan Frans Iisak Eevastiinan poika s. 19.12.1872. Eevastiinan vihkimerkintä oli ”19.10.1885 Jooseppi Nikodemuksenpoika Hakala Uudelta Rautiolta ja itsellinen Eevastiina LeenantytärMommolan Härkälän Kujanpään torpasta”. Pari muutti Uusiraution Hakalan pirttiin, mutta missä sen paikka oli?

Aikanaan pirttiä oli Jooseppi Nikodemuksenpoika Hakala oli asunut ensimmäisen vaimonsa leskiemäntä Kiristiina (Kaisa) Jaakontytär os Höyssyn luovuttua Uusiraution talosta.

Eevastiina Hakala eli Karhiniemellä 1885-1930, josta ajasta Joosepin kanssa tämän kuolemaan 3.6.1920 asti. Osti sitten Joosepin kuoleman jälkeen isoisältäni Emil Paavolalta Hyttysmäen torpan. Eeva Hyttysmäki kuoli 6.8.1930 ja

L-lehdessä oli ilmoitus huutokauppa 27.8.1930 jossa myytiin tila. Kuka osti? Lieneekö Eevan kuoleman jälkeen pirtissä asunut Juho Virtanen ja vaimonsa Olga Helenius, jotka myöhemmin muuttivat Höyssyn Ketolaan?

Huutokauppa
Huutokauppailmoitus.

EP muistelee; Eeva oli pieni vanha ihminen, joka oli maankuulu pookari eli korteista-kattoja. Eevan luona käytettiin kaukaakin. Kerrottiin, että hän osasi neuvoa missä kadotettu tai varastettu tavara on.

Karhiniemeläisille hän ei kait pookannu, hieroi kyllä, varsin usein kävi Kuukkisella. Jos siellä ei ehditty hierottavaksi, niin Eeva huomautti, että kyllä yksi kakko tohon (koriin) vielä mahtuisi. Kansakoulu aikana sairastui tuhkarokkoon ja Eeva tuli meille ja olisi väkisin tahtonut minua hieroa kuumeisena. Kertoi, että oli hieronut Unton Kalleakin ja niin iso poika siitä tuli. Kesällä hänellä oli käsivarrellaan varpukori ja talvella se oli hänellä potkukelkassa. Hän kulki meidän pakarin lasien alta Kuukkiselle, kyllä hän meillekin usein poikkesi. Eeva oli mukava ihminen.

Kylätien toisella puolella Santalan kohdalla oli Holmin pelto. Siinä asui Taavetti ja Miina (oli s. 5.6.1849 oli Matti Juhanpoika Tiehaaran tytär) Holm. Taavetti 2.9.1840 Mouhijärvellä ja Vilhelmiina s. 5.6.1849 ja joita ei EP paljoa muistanut. Lapsia parilla oli Matti s. 1875, Kaarlo s. 1880, Nestori s. 1884, Serafiina 1887 kirje v. 1921 yllä ja Lauri s. 1891. Äiti-Miina oli Matti Juhonpoika Tienhaaran tytär.

Holmin lapsista Nestori oli Helsingissä ottanut osaa kapinaan ja joutunut Hennalan vankileirille, josta oli päässyt pakenemaan. L-lehti 12/28.3.1919 punakaartilaiskarkuri pidätetty: viime keskiviikkona vangitsivat poliisiviranomaiset ja suojeluskuntalaiset Karhiniemellä Holmin torpasta viime marraskuussa Hennalan vankileiriltä karanneen työmies Nestori Holmin, joka jo aikaisemmin oli rikoksista istunut linnassa ja kapinallisena kuulunut Helsingin sotakomppaniaan ja ollut Lempäälän ja Vesilahden rintamilla, jossa paljon murhia ja polttoja tehtiin, Holm oli kotonaan piileskellyt noin 2 ½ viikon ajan.

EP muistelee, että hänen lapsuudessaan Taavetti ja Miina olivat vanhoja ihmisiä. Heidän jälkeensä pirtti jäi tyhjäksi. Sen uudisti täysin Kauppilan /Vahamäen Bertta miehensä kanssa. Berttan mies, Antti Vahamäki s. 7.7.1909 ja muutti Karhiniemelle 13.10.1938 mutta kaatui 4.1.1940 sodassa, haudattiin Kauvatsalle. Bertta avioitui myöhemmin Risto Rintalan kanssa. Antin jälkeen oli kaksi tytärtä Maija ja Marjatta.

Serafia Holmin kirje 1921 Helsingistä Hietasen perheelle.
Serafia Holmin kirje 1921 Helsingistä Hietasen perheelle.
Serafia Holmin kirje 1921 Helsingistä Hietasen perheelle.

Ja ennen Holmia Vuorela-tontilla rek no 4:4 jonka myi Emil Paavola 15.6.1921 ja pinta-ala oli 7 aaria ja vahvistettiin 8.9.1926 erotetuksi Paavolasta. Emma s. 1873 (os Randell) Vuoriselle s. 1873, mies oli ollut Juho s. 1864, kuollut jo. Tytär Ida s. 1896, Arvi Johannes s. 1898, Ruth s. 1900, Elna s. 1903(muutti 1931 Keikyään) ja Toivo s. 1906. Elna ja Ruth kävivät Katri Paavolan kanssa koulua, eli ovat ensimmäisessä kansakoulukuvassa. Toivosta tuli puuseppä. Myöhemmin hän asui Uusirautiolla.

”Vuoriska ompeli ja oli hyvä käsityöihminen. Hänellä oli vähän aikaa sentraalikin. Sitten Vuoriska rupesi maksuista rettelöimään, siirrettiin keskus Salmiselle. Siihen aikaan omistajat kustansivat keskuksen. Emma Vuorinen leskenä ollessaan kihlautui Kustaa Mattilan kanssa, mutta se purkautui. Samalla puolen tietä Holmin-Vahamäen tontin jälkeen oli

Alanen, jossa asui Manta os Puskala s 5.11.1867 ja k. 1948 ja miehensä Kalle Alanen ent. Tamminen s 19.11.1864 ja k. 6.10.1918. (Kalle oli Isokuukisen renki Fredrik Juhanpojan ja Vilhelmiina Heikintyttären lapsi, siis syntyperäisiä kyläläisiä, parilla oli myös Juha Fredrik s. 9.1.1862)

 Aikuisiksi elivät Alasen Mantan ja Kallen lapset Iida Vilhelmiina s. 27.6.1887 (aviossa Kokemäelle Mäntylän kanssa), Amanda Sabiina s 1889 k lapsena, Selma s. 1.6.1893 ja k. 10.9.1980 (oli aviossa v. 1936 jälkeen Kalle Tiehaaran kanssa), Kaarlo s. 1895 k lapsena, Anna s. 8.6.1896/8 (muistan lapsuudestani, että Anna kulki laukun kanssa kulkukauppiaana, myi kaikkia pientä kangastavaraa), Niilo s. 15.6.1900, Martta Lusina 8.11. 1902 k. lapsena ja toinen Martta 27.3.1904, Toivo 4.6.1910 eli Keikyässä, Helmi 24.4.1914 – k. 1980, oli Paavolassakin karjakkona.

Kalle Alasen perunkirjoituksessa näkyy sen aikaisen huikanpääläisen töllin omaisuus; asuinrivi, sauna ja navetta. Eläimiä mainitaan lehmä ja lammas. Pirtin kalusteena pari sänkyä, pöytä, pari kaappia ja toolia. Miehen tarpeelliset työkalut sekä vaimolla oli kangastoolit. Kalle oli Kennin työmiehiä, koska perunkirjoituksessa oli palkkoja Kenniltä saamatta.

Alasen suvun jälkeen siihen lienee tullut seuraavaksi Takalan Sulo.

Karhiniemen Täydennysjaon pöytäkirja 09/1939 mainitaan, että Paavolan omistama tontti siirtyy Kastarin kototontille. Vuokrasopimus suullinen ja korvaus päivätöissä. Kastari suostui ottamaan tontin; uusjako 138 § aikana Alasenpirtti oli Paavolassa, mutta siirtyi Kastarin kotipalstalle, koska Paavola kieltäytyi ottamasta alueelleen. Vuokrasopimus on tehty Kastarin ja Sulo Takalan välillä. Ja nyt kylätien toiselle puolelle eli Santalasta seuraava pirtti oli Katso sivuilta Hietasten oma tiedosto.

Hietasista on erillinen kirjoitus sivuilla.

Hietala tontti 3:14 ja pelto, jotka olivat v 1925 ostaneet Tirriltä. Vanha pari Juha Kustaa s. 1836 ja vaimo Eeva Selin s. 23.12.1833. Äiti oli Albertiina Raska, joka oli Kastarin isäntä, Raskan Kalle, oli hänen veljensä. Sukua löytyy mm Kastarilta, Paavolasta, Pakkoselta.

Erkki eli 1877-1937 ja Maijastiina Hietanen lapsiensa Aleksin, Albin, Arvon, Allin ja Akin kanssa.
Erkki eli 1877-1937 ja Maijastiina Hietanen lapsiensa Aleksin, Albin, Arvon, Allin ja Akin kanssa.

Hietasen pojat v 1968 menossa ongelle
Hietasen pojat v 1968 menossa ongelle.

Kuva otettu Rintalan Kustaalle menevältä polulta. Oikealle erkanee nykyinen maantie. Taustalla osuuskauppa ja komea rivistö puhelinpylväitä.  Vas. Hietasen pirtin edessä seisoo keskellä Manta Hietanen ja oikealla äiti Maijastiina.
Kuva otettu Rintalan Kustaalle menevältä polulta. Oikealle erkanee nykyinen maantie. Taustalla osuuskauppa ja komea rivistö puhelinpylväitä. Vas. Hietasen pirtin edessä seisoo keskellä Manta Hietanen ja oikealla äiti Maijastiina.

Rek no 3:13 Nutturinpelto ja tontti, jossa asui vuosisadan alussa entinen Kouhin vuokraaja Iisakki Juhanpoika Rintala s. 9.5.1847 ja k. 14.3.1925 ja vaimonsa Serafia Juhantytär syntynyt Tyrväällä 1848 ja k. 13.7.1931. Serafian vanhemmat olivat olleet ennen Iskokuukisella vuokraajina. Avioitumisensa jälkeen pari siirtyi Kouhin talon vuokraajaksi vuosiksi 1876-1885. Sitten onkin rippikirjassa merkintä entinen torppari, joutuivat ilmeisesti luopumaan Kouhin vuokrauksesta. Siirtyivät asumaan Kruununmaalle. Iisakki mainitaan v 1885 Unton kalukirjoituksessa.

Iisakin ja Serafian perheessä lapsia oli:

Iida s. 11.10.1871, Aabraham Vilho s. 16.5.1874, Kaarle Fredrik 7.5.1876, Aina 10.5.1879 (avioitui Frans Kulmasen kanssa), Juha Kustaa 9.6.1883 (lähti 4.12.1908Ameriikkaan, josta palasi aikanaan takaisin Karhiniemelle), Nestor Malakias 8.11.1885, Nestor Tobias s. 1.11.1886 ja eli vain pari viikkoa.  

Valma Serafia 18.12.1887, meni Lauri Kurvisen kanssa avioon 1926. Pari rakensi ilmeisesti itselleen pirtin ensin Salon lähelle ja heidän pirtissään asui myöhemmin Jalosen Kalle ja Manta.

Iisak Nestor eli 24.4.1891- 1892, sekä Hilda Justiina s. 13.6.1893, Nestori Oskari s. 26.9.1896. ja avioitui köyliöläisen Annin kanssa. Pitivät ensin Mäkelä-nimistä palstaa osuuskaupan lähellä. Myöhemmin rakensivat oman pirtin maantien vastakkaiselle puolelle.

Kun Kustaa Rintala palasi Amerikasta aikanaan, hän harjoitti suutarin ammattia Karhiniemellä. Serafia-äiti muutti asumaan naimattoman poikansa kanssa. Monta kertaa EP vei sinne omia ja muidenkin kenkiä puolipohjattavaksi. Kengänpohjat olivat siihen aikaan nahasta ja niitä tervattiin. Niitä täytyi pari kertaa puolipohjata, ennen kuin päälliset kuluivat loppuun. Pohjat oli lyöty kiinni puunauloilla ja terva hoiti niitäkin. Aina-äiti pystyi vanhana ja sokeana siististi tikkaamaan tollukoitten varsia. Melko iäkkäänä Kustaa avioitui Palojoelta kotoisin olevan Aina Frederiikka Juhontr Mikola s.28.1.1895 Säkylässä, kanssa. Pari sai lapset; Liisan ja Hanneksen, joka oli lautturina 50-luvulla.


Edessä Hannes Kurvinen, joka oli lauttamiehenä 50-luvulla
Edessä Hannes Kurvinen, joka oli lauttamiehenä 50-luvulla.

EP muistelee, että hänen käydessään kansakoulua, maantie kulki santakuopan joenpuolelta ja vasta myöhemmin tehtiin tie santakuopan toiselle puolen. EP ”joskus koulusta tullessamme lähdimme tulemaan vanhaa tietä santakuopan kautta. Sen reunoilla kasvoi katajapuskia ja rämmimme niissä, kuvittelimme olevamme Egyptin korvessa, oli kai luettu Raamatun historiasta Israelin kansan erämaa vaelluksesta. Näin ilmeisesti havainnollistimme kertomusta itsellemme.”

Ja v 1925 pari osti Tirriltä tontin, joka ilmeisesti merkittiin maarekisteriin 18.9.1926? 

Kurvinen Lauri s. 24.10.1897 ja k. 20.4.1946. (Lauri oli Jussin veli ja veljesten vanhemmat olivat Karan torpparipari). Lauri oli kuulutettu 7.1.1926 vaimo Valma Serafia Iisakintytär oli Kouhin Rintala torpasta s. 18.12.1887, kuoli ennen kesää 1946. Kurvisen Fiia (ent. Rintala) oli kokkina pidoissa, ja osasi laittaa kaikenlaisia herkkuja

L-lehdessä oli v. 1930, että hän oli vararikkoasiassa käräjillä. Kurvinen Lauri 24.10.1897.Lauri ilmeisesti rakensi Mattilan Viljon naapurissa olevan pienen pirtin, jossa asui Kurvisten jälkeen Höyssyn Mantakin? Lauttakylä-lehdessä oli lehdessä Laurin kuolinilmoitus. Suremaan jäi Hannes ja Liisa sekä veli Jussin perhe ja sisar Selma Mäki os Kurvinen USA:ssa. Ja Anna ja Esko Siivonen.

Kockmannin pari: Mies oli Raution trenki Juho Kustaa Antinpoika, joka myöhemmin käytti nimeä Kockman s 6.7.1845 k 1913. Juhon isä Juho oli Vähäkuukisen Antti Antinpoika ja Karoliina Heikintytär. (Juho Kustaa oli Unton kalukirjoituksessa v 1886 mainittu).

vaimo Johanna Josefiina Juhantytär s. 20.10.1850 ja k. 1920. Johannan vanhemmat: Höyssyn renki Antti Heikinpoika ja Ester Johanneksentytär.

Perheeseen syntyi lapsia Matilda s 5.10.1868, Johanna s 6.8.1871 (k 15.7.1921), Iida Maria 9.5.1878, Vilhelmiina 22.5.1880, Anna 27.11.1883 ja k 1886, Kalle 8.5.1886, Amanda 9.8.1888, Rosa Karoliina 26.4.1891 ja Veera Matilda 24.1.1895.

Lapsista; Johanna Kockman avioitui 6.6.1893 metsänvartija Kalle Kallenpoika Salosen. s 1.1.1873 k. 24.9.1946, kanssa. Perheeseen syntyi poika Kalle Jalmari myöh. Karikoski 27.10.1893, Oskari 21.2.1897, Selma S 16.6.1900. Perhe oli eri taloissa kylässä palveluksessa. Kalle solmi avioliiton Iita Vastamäen kanssa.

EP:n kirje:”Kockmannin Kallen vaimo Emma kulki kuttunsa kanssa v. 1927 ja Kalle kuoli muutama viikko sitten. Kuttu sai ravintonsa maantien varrelta. Kallella ja Emmalla oli poika Niilo.

Asiakirjassa: Ennen täydennysjako v.1930 tontti oli kuulunut Kuukkiselle, Viljami Heikkilä kertoi, että vuokrasopimus oli suullinen ja oli tehty v. 1924 Oskarin kanssa. Jaon jälkeen se kuuluu Tirrin alueelle. Nestori Tirri suostui tekemään sopimuksen Salosen kanssa. Oskari Salonen ei ollut paikalla. Vuokramies omistaa rakennukset.

Palataan takaisin santakuopan reunalle, oli pieni kuoppa ja sijaitsi Kruunun eli Yhteisellä maalla, jonne olivat pirttinsä rakentaneet Alanen, Mäntynen, Törmälä, Santala.

Törmälä EP kouluaikana santakuopan partaalla viimeisenä oli pieni ja hajoamispisteessä oleva Törmälän Hannin pirtti. Hanni (Aleksandra Jossefiina Aabrahamint s. 12.4 1858 isä Loiman Ylikrekolan torppari). Törmälän Hanni toi marjoja suolta, vaikka muut eivät sieltä löytäneetkään. EP kertoi, että oli vain kerran käynyt Isosuolla, meillä oli Takalan Anni ja Irma oppaanamme. Näin Saranasaaren, josta olin kuullut paljon tarinoita. Siellä asui outoja lintuja, jotka olivat hyökänneet joskus marjastajien päälle. Suo oli hyvin vetinen, Oli kuuma päivä ja Irma ja Anni hyppäsivät vaatteet päällä kumisaappaat jalassa lampeen uimaan, Pelästyin pahoin päivin. Mutta kyllä tytöt sieltä hetteiselle rannalle pääsivät. Pikkusuo oli kuivempi ja menimme sinne iltaisin, äiti oli mukana. Saimme sieltä aika hyvin muuraimia.

Mies oli Kustaa Alfred Törmälä s. 13.2.1860 k. 25.12.1930. Oli syntyjään Vähäraution Sifferin serkku, vanhemmat Vähärautio vävy Juha Jaakonp ja Cristina Juhantr).

Paavolan savusaunan seinustalla pellavan klihtaajat v 1939. Vas. Selma Alanen, Anni Rintala (Oskarin Anni), Hanni Törmälä ja Maija Hieta.
Paavolan savusaunan seinustalla pellavan klihtaajat v 1939. Vas. Selma Alanen, Anni Rintala (Oskarin Anni), Hanni Törmälä ja Maija Hieta.

Törmälän Hannilla ja Kustaalla oli lapsia: Kustaa 8.11.1881, vaimo 27.4.1905 vih Fanni Maria Erlandint s 21.9.1880 ja heillä poika Aleksi Albert s. 8.12.1906 ja Kaarle Aukusti s. 4.1.1909, muuttaa Nanhian Ala-Juuselan Saarelan tilalle, jossa syntyy Anton Rikhard 4.12.1910. Törmälät siis muuttavat pois Karhiniemeltä.

Mäntysen pirtti Matti Vihtori Matinp Mäntynen s. 24.12.1854 Nanhian Torpon torpparin poikana ja vaimo oli Emma Johanna Albertintytär 7.1.1864. Muuttivat 1896 Sammusta Karhiniemelle kruunun maalle, kylätie kulki silloin Rintalan ja Hietalan pirttien välistä ja sitten kaarsi santakuopan takaa suoraan koulun pihan läpi. Kun kansakoulu rakennettiin ja santakuoppa suureni, siirrettiin maantie kulkemaan nykyiseen paikkaansa.

Mäntysen perheessä seurasi lapset mukana: Amanda Maria 25.3.1885, Iida Johanna 25.9.1888, Lempi Eleonora 11.9.1891, Suoma Matilda 27.12.1893 jolle syntyi lapset: Anna Margareta v. 1914 sekä Ossi Mikael 11.10.1919 jäi Karhiniemelle perustaen perheen Salmisen Lempin kanssa. Mutta Anna muutti äitinsä kera Keikyään.

Vihtori Urho s. 1896, avioitunut 1922 Rekikoskeen Taimin kanssa ja siirtyivät omaan torppaansa. Martta Helena 19.8.1899, Senja Sassa 5.11.1902 ja k. 1978, hänestä tuli Päljärven Senja. Senja avioitui Erkki Pälijeffin kanssa. Muuttivat nimensä Pälijärveksi. Ja asettuivat asumaan Rekikoskea vastapäätä olevaan Pikku-Marin mökkiin. Erkki oli hyvä työmies ja kävi Raskalla töissä. Talon tavarat tahtoivat kulkeutua Pälijärveen ja isännän piti niitä aika ajoin käydä hakemassa takaisin. Erkki kaatui sodassa ja perhe jäi ilman huoltajaa vaikeisiin oloihin.

Katajiston pirtti, jossa Katajisto asui Iitansa kanssa. Katajisto kävi taloissa töissä, meilläkin veisti heinäseipäitä. Iita oli hänen toinen vaimonsa ja kävi paljon Upolassa töissä.

Samoilla nurkilla oli veli Antti s. 5.4.1843. Antin kummit: Unton vuokraaja Matti Mikonpoika vaimonsa Kaisa Erkintytär sekä Martinantin Kaisa Matintytär. Veljesten vanhemmat: Antti Antinpoika s. 11.11.1819 ja ent. Höyssyn piika Kaisa Heikintytär s. 7.4.1822.

Takalan kujan suussa, Palsta nimi Kaunisto ja erotettu Kennistä. Omistaja taisi vaihtua v. 1952 ja uusiksi asukkaiksi tulivat Santala Toivo ja Hilkka?

Aikaisempi asukas oli ollut Frans Henrik Hietanen s. 14.7.1869 ja k. 1930, puoliso Vappu Eufrosyne Sofia Antintytär, oli Unton torpparin Antti Koiviston tytär s. 13.9.1869. Lapsia: Selma Sofia eli 1891-1893. Weera Serafia syntyi ja kuoli v. 1895, Frans Eero s. 4.5.1897 Huittinen, muutti Mouhijärvelle 1929 alussa. (Eeron isän isoäiti oli Albertiina Raska siis Kalle Raskan sisar). Vielä oli Lyydi Maria s.1899, Selma s 1901 ja Eeli Johannes vuonna 1902.

Fransin 2.avio Heikin Maija, alias Maija Hieta s. 1869 katso edellinen kuva.

EP:Ennen Hiedan perhe oli asunut Kennin lähellä olevassa mökissä. Sieltä saakka Eero kävi meille töissä. Hän oli mistään piittaamaton ryysyläinen, jolla oli kamala karvalakin reuhka päässään. Hän ei juonut, eikä tupakoinut, mutta pani kaikki rahansa karamelleihin. Eero oli aika vekkuli ja valehteli niin, että korvat heiluivat. Kerran hän istui yksinään meillä pirtissä keinustoolissa se karvareuhka päässään, kun vieras mies tuli sisään ja tiedusteli olisiko talossa töitä. Eero rupesi leikkimään isäntää ja sanoi naamaperuslukemilla: Ei nyt tarvita, ko mulla on kaks poikaa ja mää itte kolmantena.” Heikin Eeroksi häntä sanottiin. Perheessä oli ollut 18 lasta.

EP muistelee: Sota-aikana, jolloin kangas nousi arvoon arvaamattomaan, alettiin taas viljellä pellavaa. Minullekin tehtiin pellavapuku. Pellavat vietiin Tampereelle Tampellan tehtaalle, jossa vaihdettiin koneella kehrättyihin pellavalankoihin. Pakkosen Iitan tekemä pukuni oli varsin kaunis, mutta rypistyväinen se oli.

Taas kylän asumuksiin, meidän Yhteisten-maan tuntumassa ennen Takalaa oli teurastaja Laine, oli rakentanut Takalan menevän tien varteen itselleen pirtin paikalle, jossa nyt sijaitsee Kurvinen. Laine oli saanut jostain kiinni ketun, jota hän piti vajassa liiassa. Mekin kävimme Sylvin kanssa katsomassa sitä. Luultavasti hänen etunimensä oli Väinö. Vaimo oli luultavasti Aliina. Laine osteli teuraseläimiä. Perheessä oli ikäiseni Veera tytär. Kerran tuli meille harvinaisen isolla hevosellaan ja sitoi sen pirtin päätyyn ja alkoi siinä lyömääm hevostaan ilman syytä. Nykyään siitä saisi tuomion eläinrääkkäyksestä.

Sitten siihen tontille rek no 12:7 Kurvinen omistaa Juho s. 2.5.1895 (tuli Karhiniemelle ensin Kuukkiselle rengiksi) ja vaimo Hilja Kurvinen. Jussin vanhemmat olivat Karan torppari Kokemäellä syntynyt 27.10.1862 Kaarlo ja Amanda Heikintytär Kurvinen.

Hääparin takana vas.?, Martta Paavola, Fanni Kouhi, Helvi Paavola, ? Selma Vastamäki.
Hääparin takana vas.?, Martta Paavola, Fanni Kouhi, Helvi Paavola, ? Selma Vastamäki.

EP sisar Sylvi kirjoittaa Kurvisen häistä 6.6.1927 Martta-siskolleen Olet kai jo kuullutkin että viime lauvantaina oli Jussi Kurvisen ja Hilja Sillanpään häät. Meiltä oli Helvi ja minä, Kyllä siellä oli hauskaa ja oli Karhula aivan täynnä. n 400 henkeä. Kyllä siinä oli tarjoomista, kun oli vain 2 paria tarjoomassa. Niiden joukossa oli mm Elle Noppari ja Elon Anni. Huittisten torvisoittokunta piti huolta musiikkipuolesta. Välillä primputettiin vetopelillä. Vasta vähän ennen 6 mekin kotiin tultiin.


Jussi K ajoi kuskia Kalle Palosen kanssa. Jussin sisar Selma Kurvinen muutti Amerikkaan ja muistan hänen käyneen sieltä Karhiniemellä joskus 1970-luvulla. Jussin veli oli Lauri. V 24.10.1897 asui myös Karhiniemellä, oli 7.1.1926 kuulutettu Valma Serafia Rintalan 18.12.1887 kanssa. Valmalle syntynyt Turussa 1916 tytär. Heitä on muisteltu aikaisemmin kirjoituksessa.

Rek:no 10:3 Takalan torppa kuului Untolle peltoineen metsän siimeksessä. Kalle ja Manta siellä kasvattivat perhettään.

Tarkempi kirjoitus on Unton talon kanssa.

Rauhaisa Takalan pihapiiri metsän siimeksessä.
Rauhaisa Takalan pihapiiri metsän siimeksessä.

Takalan Irma ja Eeva Paavola 1940-luvulla.
Takalan Irma ja Eeva Paavola 1940-luvulla.

kaksoset Vendla ja Paavo 50-vuotispäivänään v 1958.
kaksoset Vendla ja Paavo 50-vuotispäivänään v 1958.

. Viimeiset Takalassa asuneet Erkki ja Paavon vaimo Aili Takala.
Viimeiset Takalassa asuneet Erkki ja Paavon vaimo Aili Takala.

Lähinnä koulun tonttia oli 4:1 Kangas-palsta pinta-ala 44 aaria, ja myyty Paavolasta Frans ja Aina Kulmaselle 400 mk hinnalla. Päiväys on 24.10.1920. Rajoittui pohjoisen puolelta Unton maahan ja etelän puolelta yhteiseen santamaahan. Ja santamaasta tuli pirtin kohtalo täydennysjaossa. Silloin huomattiin, että kylässä oli liian vähän yhteisiä santamaita ja niinpä ne päätettiin ottaa Kulmasen ja Oksasen tonteista.

v. 1926 osti Kulmanen nimellä Kangasmaa, Frans Optatus Kulmanen syntynyt 1.2.1883 Mommolan Färkkilän työmiehen Fredrik Erlandin ja vaimonsa Maria Frederika Juhantyttären perheeseen. Vaimo Aina Vilhelmiina Rintala 10.5.1879. Aina Kulmanen oli ennen avioliittoaan kylän taloissa piikana ja Nanhialla Juuselassa.

Lapset: Frans Johannes 1907, Tyyne Maria 1909, Erkki Olavi 1915, Jenny Kaarina 28.6.1921 – 2.2.1987.

Frans Kulmanen, josta olen jo kertonut lautturina. Kulmaset ostivat tontit v. 1920 ja v. 1926. Emil Paavolalta. Uudempi tontti on se, joka on koulun porttia vastapäätä ja vanhempi oli maantien toisella puolella ja nykyisin taitaa olla santakuoppa siinä. Kulmaset kuten Oksasetkin joutivat siirtymään koulun puoleiselta osuudelta tien vastakkaiselle puolelle, koska Täydennysjaossa huomattiin, että kylän yhteiset santamaat olivat liian vajavaiset ja Kulmasesta ja Oksasesta tehtiin santakuoppa.

EP: Hän oli tulinen luonteeltaan, vihastuessaan saattoi tehdä pyllistystempun vastapuolelle. IL muistaaa Ainan kulkeneen karmistuolia apunaan käyttäen, koska kävelysauvoja ei silloin taidettu tuntea. Lapsista ainoastaan Jenny jäi kotikylään ja hän käytti usein ihmetellessään sanaa ”apuaa”, Kerrotaan, että oli kuulemma tanssiin hakijalleenkin sanonut niin, josta tietenkin seurasi, että tanssiinkutsuja perääntyi. 

Tyyne teki elämäntyönsä Turussa, mutta palasi eläkeläisenä Huittisiin. Hannes oli linja-autoyhtiön palveluksessa, asuen Lauttakylässä.

Omakätiset nimikirjoitukset.
Omakätiset nimikirjoitukset.

Samanlainen pirtinpaikan vaihto oli myös tontilla- Santakankaansyrjä. Kauppa tehtiin 1.12.1922 ja kauppahinta oli 500 mk. Oksasen Frans Nestori s 28.9.1865 ja Iita Vilhelmiina Juhontr s 27.6.1868 rakensivat punaisen mökin. (nykyisin siinä onkin santakuoppa). Fransilla ja Iitalla oli lapsia; Iita Maria 17.6.1892, Hilda-tytär oli s 19.3.1895 ja Svante.

Hilda Marianna Oksanen avioituu Kalle Kallenpoika Mäkelän s 1899 kanssa ja saavat pojan Lauri Kaarlo 1922.

Isä Oksasen kuoleman jälkeen Iita-leski avioituu leski- Kalle Höyläsen kanssa. Yhteisiä lapsia parille ei enää tule.

Salikanniska-nimisestä maasta 25.1.1929 osti Svante Oksanen n 9 aaria mäkitupa-alueeksi. Mutta siinä on myös Kenniltä lohkaisitu palsta 8a Kankaansyrjä? Asuiko myöhemmin Vihtori Vanhatalon Nestori-veli s. 1893 tällä tontilla? 

EP:n käydessä koulua siinä asui Svante ja Mari Oksanen, olivat ilmeisesti sisaruksia. Mari tikkaili täkkejä. Svante oli räätäli ja piti kylän lapsille uimakoulua. Svante avioitui sorvolalaisen Hakalan Hiljan kanssa ja perheeseen syntyi 40-luvulla Matti.

Kun Svante-veli osti Salikanniska tontin, niin Mari sisar osti; L-lehdessä oli v. 1927 ilmoitus, että tytär Mari Oksanen oli ostanut Vähärautiolta Tähtimaa-nimisen palstan. Joka myöhemmin oli Päljärven perheen asunto.

Tarkemmat tiedot ja luokkakuvia koulun osiossa!

Karhiniemen kansakoulun tontin rek no 12:6 oli lohkottu Untolta ja koulun puutarhamaa vastaavasti oli Kenniltä. Koulu eli elämäänsä vuosina 1913-1969, jonka jälkeen lapset siirtyivät Sammun kouluun, josta karhiniemeläiset olivat reilut 50 vuotta aikaisemmin siirtyneet omaan kyläkouluunsa. Tässä voisi todeta, että ympyrä oli sulkeutunut. Koulun historia on erillisenä tiedostona, jonka on kerännyt koulun eläkkeelle lähtevä opettaja Lyyli Käenmäki, koulun 50-vuotisjuhliin.

Kun Karhiniemen kansakoulu alkoi toimintansa v. 1913 oli opettajana Fanni Valonen s. 1888. hän meni Karhiniemellä ollessaan naimisiin johtaja Lauerman kanssa. Seuraavaksi vuodeksi tuli Suolahden Äänekoskelta Kerttu Hasanen lapsiensa Urpun ja Tieran kanssa. Hasanen oli vapaussodassa menettänyt miehensä. Hasanen muutti opettajaksi Kuninkaisten tyttökouluun. Tiera oli myöhemmin Eevan kanssa samalla luokalla Lauttakylän yhteiskoulussa ja kaatui talvisodassa helmikuussa -40.Hasasta seurasi opettajana Sammusta Varma Niemi, joka siirtyi Sammun kouluun jo kolmen vuoden kuluttua.

Eevan aloittaessa koulunsa v. 1923 tuli jälleen Sammusta opettaja, Laina Mattila. Hän jos kuka oli oppilaille mieluinen opettaja, välitunnitkin saattoivat venyä jokijäällä luistellessa varsin pitkiksi. Apuopettajana oli Lauhasta Laina Rauhanen. Eevan lapsuudessa ei ollut alakoulua, kylän taloissa kiersi ns. kiertokoulu, jota pidettiin yhdessä muutaman viikon. Alkaessani toista kouluvuotta, tuli opettajaksi suuri seminaarista valmistunut Lyyli Käenmäki, joka vaikutti Karhiniemellä useamman sukupolven ajan, aina vuoteen 1962.

Karhiniemelle alakoulu valmistui v. 1930. Lehti 21.2.1930 kirjoitti, että koulun rakennusurakan oli saanut rakennusmestari K. Koskinen ja K. Aalto Huittisista ja arvio oli 122.000 mk. Opettajaksi valittiin Taimi Ahvenainen, joka oli yhteinen Suttilan alakoulussa. Seuraava opettaja taisi olla Saima Laati, joka myös aluksi piti alakoulua vuoroin molemmissa kylissä. Laati oli syntynyt Vampulassa.

Koulun pihamaa oli ollut aikaisemmin erotettu riukuaidalla, Eevan aikana pystytettiin kivitolpat, joihin kiinnitettiin piikkilanka-aita, jonka ylittäminen ei ollutkaan enää yhtä helppoa. Kaksi komeata porttia tehtiin myös, joista toinen oli Mettämaahan ja toinen kylään päin.

EP muistelee: Lyyli Käenmäki oli aivan päinvastainen kuin Laina Mattila oli ollut. Käenmäki oli kuin isän taskukello. Ei hän juuri oppilaiden nähden suutansa nauruun vetänyt. Tarkemmin Eeva on kertonut kouluajastaan ensin kansakoulussa ja sitten Lauttakylän yhteiskoulussa erillisessä tiedostossa.

Käenmäki otti v 1931 kasvatikseen ”Koteja kodittomille”- yhdistyksestä Valpuri Raappanan, joka oli kotoisin Suomussalmen metsämailta. Hento ja pienikokoinen tyttö hän oli ja pari vuotta minua ylemmällä luokalla. Käenmäki avusti häntä Karhumäen kristillisessä kansanopistossa ja lähti sitten koettamaan itse siipiään. Helsingissä hän monessakin perheessä palveluksessa ja eläkkeelle taisi siirtyä sairaala Mehiläisen pyykkärin toimesta. Hän oli saanut itselleen pienen osakkeen, jossa vietti vanhuuden päiviään. Valpurin jälkeen oli Käenmäellä pari tyttöstä, mutta olivat vähemmän aikaa. Molemmista kouluista löytyy tarkemmat kirjoitukset.

Fredrik Salo
Fredrik Salo

 

 

Salon vanha pirtti, jonka paikalla on nyt santakuoppa.
Salon vanha pirtti, jonka paikalla on nyt santakuoppa.

Rek:no 10:6 Salo omistaa Fredrik Salo s. 29.9.1876 Salo koulun naapurissa mettämaan puolella. Salon Vetu vihittiin 13.10.1901 Höyssyllä piikana olleen Anna Aleksandra Kulmalan s. 27.9.1877 kanssa. Anna Aleksanda Kulmala oli syntyisin Kirkonkylän Kulman vuokraajan Fredrik Erlanderin ja vaimonsa Maria Juhanpojan lapsi.

Vetun eli Fredrikin vanhemmat olivat Tyrväällä syntyneet Antti 12.11.1829-1917 ja Loviisa Kääppälä 1842 eli 2.10.1919. Vetun kaksossisar Amanda Kääppälä s. 29.9.1876 avioitui Frans Heinosen kanssa. Kääppälän Vetun ja Amandan vanhempi sisar oli s. 1873 Serafiina, avioitui aikanaan karhiniemeläisen Frans Sulosen s. 4.9.1877 kanssa.

EP:n Vetun ja vaimonsa Anna oli kuulutettu 13.9.1901 ja parin vihkimatkasta kerrotaan, kun pappilassa pappi pyysi paria polvistumaan, oli Manta siihen sanonut, ”kyllä mää tässä sen aikaa kykytänkin” Liekö vaan parjausta. Manta-äiti oli pieni ja ketterä, pystyi kykyttämään pesän edessä ja vahtimaan kolmijalkapataansa ja kahvipannuaan.

Vetu otti kylän hengen sioilta ja tarvittaessa muiltakin eläimiltä kuten koirilta ja kissoilta. Hän oli hyvä nikkarimies, jonka astiat olivat painavia ja lujia, sellaisia jotka oli tarkoitettu kestämään maailmantappiin asti. Ihan toisenlaisia kuin Heinosen tekemät. Meidän mankelikin oli Vetun tekemä. Perheessä oli lapsia reipasotteinen Aina s 1902, joka avioitui Pasin kanssa Kauvatsalle. Nuorempi tytär oli Fanni s 1904 ja Toivo s 1913 oli nuorin ja oli ikäiseni ja perusti perheensä Karhiniemelle.

Kun olin alle kouluiän, oli punakapinasta vain muutama vuosi. Vetu oli kovin isänmaallinen ja kulki suojeluskuntalakki päässä. Tuntikaupalla hän istui meidänkin pirtissä ja puhui raamatunhistorian Googin sodasta. Se oli semmosta ajankulua, kun ei ollut radiota. Vetu Salo osasi kertoa paljon tarinoita, mutta varmaan kerrottiin myös tarinoita hänestä. Kun Vetu oli jäänyt Kennin auton alle, joku runonikkari lausahti: ”Tieto, taito, voima valta löytyy Kennin auton alta.” Pakkosen Arvo muisteli usein Vetua. Salolle oli erotettu asutustilana maata Untolta.

Salon jälkeen samalla puolen tietä oli pari mökkiä, toinen oli

Heikin Eeron koti, jossa myöhemmin asui Kurvisen Lauri ja Fia. Pari oli kuulutettu v. 1916.

Vähän kauempana oli rek no 5:3 Jalola-tontti Jalosen Kallen s. 1896 (Iitan veli) ja vaimonsa Mantan os Hietasen pirtti. Perheessä oli Annikki s. 1921 ja Leo s. 1924.

Sitten oli 1900-luvun alkupuolella ollut Karhiniemen työväentalo, josta on erillinen tiedosto.

Kanniston tila rek no 3:18 ja 3:21 Kannisto oli erotettu Tirristä Maria Kallent Matkusmäelle, joka oli s. 12.6.1872. Oli tullut v. 1931 Vampulasta sisarensa kanssa.L-lehti 9.11.1928 vahvistettu tiloja maarekisteriin. Sitten tontti 3:21 rekisteröity Niilo Mauri Vihtorinpoika Haapaselle s. 5.1.1899. Niilo oli nuohooja. Niilo taisi sisarusten kuoltua siirtyä Raijalaan?

EPn nuoruudessa, päätypäin oli seppä Vihtori Aaltosen s. 1870 ja vaimonsa Vilhelmiina Kiviniitty pirtti. Perhe oli muuttanut Karhiniemelle jostakin. Lapsia oli vanhempia Viljo s. 1903, Pentti s. 1909 ja Vieno, joka kävi kanssani koulua ja aikuisena hänestä tuli Lauttakylään osuuskaupan myymälänhoitaja. Perheessä oli vielä nuorempiakin lapsia.

Sodan jälkeen asui kiinteistössä Mattilan Kalervon perhe, Päiväläisen Uljaksen perhe ja Rampan Heikkikin taisi asua?

EP ns. Uusitie eli oikotie tehtiin EP:n arvelujen mukaan 1920 luvulla. Se lähti Simulan kohdalta ja Keikyään Vienolan kohdalle. Aikaisemmin oli kuljettu Keikyään kankaan kautta. Junalle mentiinkin yleensä Kauvatsan asemalle. Uusitie rakennettiin noin 1920-luvun puolessa välissä. Siitä kävi ennen oikopolku Vienolan kohtaalle.

Rek:no 10:2 Simulan torppa isäntä Kalle Runni on Unton talon yhteydessä.

Ent torppari Fredrik Simula 1863 k. 1917, lapsia; Kaarle Fredrik 1888, Fanny Aliina 1892, Juho Vilho 1895 k. 1919, tr. Elma Rakel 1901,Varma Maria 1904 (kävi Katri-tätini kanssa kk), Maunu Oskari 10.91908

Kaarle kuulutettiin joulukuussa 1917 Heinerkkilästä torpparin tr Anna Sofia Mäenpää s 1893 kanssa, Perheeseen syntyi Aini Annikki 1921, Kauko Kaarlo 1923.

Uusjaon asiakirjassa mainitaan, että Kauko Simula omisti rek no 4:12 Paavolasta erotetun tontin. Sinne meni tie osuuskauppaa vastapäätä. 

”Mettämaan Rintala” kirjoitus on Kouhin kirjoituksen mukana.
”Mettämaan Rintala” kirjoitus on Kouhin kirjoituksen mukana.

Rek:no 7:27 Rintala; omistaja Tuomo Jalmari Tuomonpoika 20.12.1887Rintala, jonka vanhemmat olivat: Tuomo Vihtori Tuomonpoika Isoraution Pihlavan torppari s 19.12.1855 ja vaimo Hilda Kristianintytär s. 23.8.1849 Kiikassa.

Perheen lapset: Amanda Josefiina 8.4.1879, vihitään 24.6.1908 Akseli Takamaan kanssa.Vilho Anselm 25.2.1882, Juho August 6.1.1885, Tuomo Jalmari 20.12.1887, Kalle Fredrik 21.12.1890 avioitui Vendla Höyssy s. 1891 kanssa ja perhe muutti Huhtamoon. Tuomo Jalmari muuttaa v 1910 vaimonsa Selma Kömin ja tyttärensä Helvi Helenan kanssa Pihlavasta tänne Rintalaan.

Kivinen erotettu Tirristä v 1925. Maat olivat entisiä Paavolan Latomäen maita. Pirtissä asui Kalle s. 25.8.1869 ja Selma s. 1.10.1870, olivat avioituneet v. 1893. Lapsia Kalle 17.10.1894, Aina Ellen 19.12.1897 (kohtasi elämänsä pään Hauholla v. 1918), Aleksi s. 17.2.1901, Hugo s. 1904 asui perheineen Ratakujalla. Hugo avioitui Kouhilla palveluksessa olleen Saiman kanssa. Aili s. 1906 hän solmi avioliiton Kennillä työssä Mäkelän kanssa.

Tirrin talosta myytiin Kujala 3:15 tontti 18.9.1926 tontti Selma Kiviselle. Myöhemmin siinä taisi asua Hietasen Raimo ja Margit Hietanen o.s. Kivelä. Perhe muutti myöhemmin pois Karhiniemeltä.

rek:no 10:7 Mäkimaa, sijaitsi mäen reunassa. Kalle Mäkisen oli s. 27.11.1857 ja k. 7.10.1923ja vaimo Maija Stiina Juhantytär s. 23.3.1857 ja k. 17.11.1936. Perheen lapsia Kalle Wilhelm 10.10.1882 ja k. 15.7.1918 Tampereella, Juho Kustaa s. 26.2.1885 ja k. 8.8.1910 Turku, Frans Stefanias s. 8.8.1887 lähti Amerikkaan, Selma Maria Mäkinen eli 1890 -1893, Paavo 25.1.1898 ja k. 1972. Paavon vaimo oli Selma Katariina Paavonen eli 1894 - 1983 Naantalissa. Sisaruksia oli vielä Anna s. 29.11.1901, tuli Koljosen surmaamaksi Hakasten talossa kanssa. 17.3.1943.

EP muistelee: Kerran kun olimme töissä Latomäellä, pääsin kummitädille kylään. Siellä oli hyvin siistiä. En muista, että toista kertaa olisin kummitätini luona käynyt.

Tontti 5:6 kuului ennen Höyssylle. Siinä asui Heinosen Artturin sisar Saima Mäkinen s. 1894 ja Frans Oskari Mäkinen eli 1897 -1937.Perheessä poika Erkki Sakari s 1931. 

Karhiniemen Uusajon pöytäkirjassa 25.9.1939 pykälässä 137 mainitaan Mäkiset Höyssyn vuokralaisiksi. Ei ollut Höyssyn mukaan koskaan mitään tehnyt vuokra-päivätöitä. Asunut pirtissä noin 15 v. Ja nyt asuu leski ja lapset. Siirtyy Isolauhan maan jaossa Kennille.

Rehusen torppa (sijaintipaikkaa en tiedä) kuului Kennille, torppari oli Vihtori Könönen, joka oli Kuukkisen torpparin Juha Heikinpoika Huhtalan 1846-1921 ja vaimo Annastiinan s. 18.10.1844 lapsi.

Perheessä oli myös Tilda 24.9.1873, Kaarle B. Könönen s. 19.4.1880. Kaarlen kuolemasta oli lehdessä no 5/7.2.1919 merkintä: ”kuollut työmies Kalle Bernhard Könönen Karhiniemen Kenniltä 38 v 9 kk 12 pv”. Amanda Maria (myöhemmin kutsuttu Sifferin Manta) s. 19.4.1883 ja Kustaa 2.12.1886.

Rekno 11:3 Harjun torpan tiedot on Kouhin alla. Kalle Fransinpoika Hakanen 4.4.1880 (isä oli Knihtin renki Frans Matinpoika) ja vaimonsa Anna s. 1892 Hakanen perheineen. Lapsia heillä oli Alli 1915, Antti 1924, Aulis 11.v. ja Anja 6 v. Hakasen perheen tappoi vankikarkuri Koljonen 17.3.1943.

Hakasen perheen kuolinilmoitus Lauttakylä-lehdessä.
Hakasen perheen kuolinilmoitus Lauttakylä-lehdessä.

Aikaisemmin Harjun torpassa asui Kiikasta tullut Erlandi Tuomonpoika s 1845 ja vaimo tyrvääläissyntyinen Johanna Juhontytär s 1837. Lapsia Selma Vilhelmiina 1870, Johanna Lucina 1877 ja Erland Fabian s.1874- avioitui Selma Vuorinen s 17.3.1884 kanssa. Lapsia heillä oli Lahja, Toivo, Jenny, Salme. Perhe osallistui Karhiniemen työväenyhdistyksen toimintaan. Muuttivat jo 1931 Lappi Tl:ään.  Ilmeisesti Fabianin sisar oli Johanna, joka meni avioon Oskari Sutkamäen kanssa.

Takana seisoo Anna Hakanen ja Kustaa Mattila. Pikkutyttö on Anja Hakanen.  Kuka tuntee muut aikuiset?
Takana seisoo Anna Hakanen ja Kustaa Mattila. Pikkutyttö on Anja Hakanen. Kuka tuntee muut aikuiset?

v. 1884 Höyssyn Harjun
torppari Fredrik Juhanpoika Trogen s. 16.7.1836. Vaimon edellisestä aviosta oli poika aliupseeri Juha Jaakonpoika Harjunen s. 24.7.1862. Meni armeijaan 1890?

rek no 7:29 Kivelä myyty 1926 itsellinen Iida Kustaava Kivelä s. 2.3.1865. Mies oli Juha Kustaa Kivelä s. 5.12.1861. Perheen lapsia: Kalle Sefanias 1889, Kallen vaimo Impi Maria Lahti s. 1891Kiikassa,

Martti Johannes 1898-1959, vaimo Anni Elviira Aro 1898-1982. Martin ja Annin lapsia: Milja, Martti Olavi s. 1923 -  k. 17.2.1980 Australia, Meeri s. 1925, Maire s. 1927, Mikko Kalevi Kivelä s. 1934, Markku Sakari, Margit, Maileena.

Karhiniemen kankaalla oli:

Ruohola tontin no 3:16 Suutari Kalle Vihtori Ruohonen 1870, vaimo Vilhelmiina Jokinen 1871 ja lapset: Arvi 1903, Kalle 1912.

Tien toisella puolella oli Salmisen velivainaan pirtti, ostanut Tirriltä Kustaa Salminen 1893- 1918. Vaimo Selma Leino ja lapset: Erkki Verner, Toini Irene.

Rehusen torppa:

 Isokuukisen torppari Juhan Heikinpoika Huhtala s. 17.9.1816 Kauvatsalla ja kuoli 3.4.1859

ja vaimo Maria Tuomaant Tassari s 1815 Kauvatsalla.

Juhan 2.vaimo Anna Kristiina Jaakont 18.1.1824

lapset: Maijastiina 3.9.1836, Johan Fredrik 9.1.1841,Vilhelm 9.1.1841,Viktor 13.8.1846,Annaliisa 26.3.1849.

Kennin Rehusen torppa, kirjoilla olevat lautturi Könönen Viktor s. 13.8.1846 ja k. 1921. Vaimo oli Anastasia Aabrahamint s. 12.10.1844 k. 7.8.1921.

Lapsia heillä oli: Matilda s. 24.9.1873- 31.7.1954, (meni avioon Fredrikin kanssa, käytti nimeä Joensuu) s 18.10.1874 -21.10.1943. Kaarlo B 19.4.1880, Amanda Maria s. 19.4.1883 (Sifferin Manta) ja Kustaa Stefanias 2.12.1886.

Joensuu erotettu Sammun Maantie-Laurilasta erotettiin rek no 3:10, 25.8.1919. Palsta myyty 25.8.1919.Joensuun perhe on Rk:ssa v 1912 asti merkitty Maantie-Laurilan työmieheksi.

Fredrik s. 18.10.1874 ja k. 21.10.1943. Fredrikin vanhemmat ovat: Raskalan Raskan työmies Juha Fredrik Kuula ja vaimo Matilda Maria Matintytär.

Fredrikin vaimo Matilda os Rehunen. Perheeseen syntyi

lapsi 1.Maria Fredrikintytär s. 23.2.1905 ja avioitui Kustaa Adolf Kaarlo Grönlundin s 20.7.1885 kanssa. Pari asui Vuorelassa.

2. Lauri 1913 ja

3. Alma 1908-1983 ja oli nuoruudessaan eläinlääkärin Liljebladin palveuksessa.

Joensuun pirtti oli Ala-Kauvatsan joen rannalla, muistan, että sinne käveltiin kapeata puusiltaa pitkin. Aikanaan aliupseerijärjestö rakensi Laurille uuden pirtin, koska vanha oli moneen kertaan kastunut tulvissa

Rek no 9:8 Tolko omistaa Kalle Palonen Mutilahdessa asui Takalan emännän veljen poika Kaarle Juhonpoika Palonen s. 14.11.1898 ja vaimo Maija Saima Lindholm s 1891Kauvatsalla. Lapsia oli ainakin Arvo, Tuomo ja Mikko s. 1935. Palosen lapset ja Takalan lapset olivat serkuksia.

Kun Karhiniemen maantie, joka menee Kauvatsalle, ylitetään ja siirrytään entisille ns karhiniemeläisten perämettälle, jossa on useita asuntoja. Lienevät olleet aikanaan kylän kantatalojen torppia, jotka ajan myötä itsenäistyivät ja sodan jälkeen sinne omistajiksi tuli siirtokarjalaisiakin.

Tuntuu, että Eeva-tätini kirjoittaessaan nuoruuden muistojaan, olisi siirtynyt ”suureen tuntemattomaan” mennessään Karhiniemen kylän viimeisimpään kolkkaan, jossa oli myös aikanaan Huittisten pitäjän ainoa rautatieosa sekä pysäkki, jota käytettiin 50-luvulla?

Lauttakylänlehdessä 31.8.2016 toimittaja Antti Salminen kertoo Kuukinmaan rautatiestä mm.
- tasoristeys sujettu kolme vuotta sitten.
- rata kulkee Huittisten puolella vain muutamia kymmeniä metrejä ja ajallisesti vain alle 2 sekuntia. (lehtitietojen mukaan).
Pysähtymispaikan nimi oli "Kuukin seisake" vv 1936-42 ja "Karhin seisake" vuosina 1959-64.
Lehdessä kuukinmaalaiset musitelevat junassa matkustamistaan 60-luvulla.

Alkuperäinen ratasuunnitelma Porista Helsinkiin oli paljon etelämpää, mutta mikä sai päättäjät muuttumaan radan paikan?

sivu v 1960 Turistista.
Sivu v 1960 Turistista.

Alkuperäinen ratasuunnitelma Pori-Helsinki.
Rata suunnintelma




 Irja-Liisa Marku


 

Matkan ensimmäinen osa.
Matkan toinen osa.
Matkan kolmas osa.
   
Etsi