Karhiniemen Isosuo ja Vähäsuo  toimitus no 14293

Pöytäkirja Karhiniemen Iso- ja Vähäsuon jakotoimituksesta suoritti K.A. Saarinen virka-apulainen Konsta Lehtinen vuonna 1910.

Alkuperäinen pöytäkirja löytyy Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta

pm = puumerkillä, eli allekirjoittaja ei osannut kirjoittaa!

Komissiomaamittari J F Henelius oli saamansa määräyksen mukaan v 1884 määräysten mukaan kruunulle paaluttanut ja pyykittänyt Huittisissa sijaitseva Iso- ja Vähäsuo nimiset rahkasuot.

Mikä rajankäynti 5. lokakuuta 1888 vahvistettu Kihlakunnan oikeudessa.

Ovat Karhiniemen kylän tilalliset alaoikeudessa anoneet, että mainittu rajankäynti kumottaisiin, koska kyseiset rahkasuot oli v 1794 päättyneessä Isojaossa luettu Karhiniemen jakokunnan tiluksiin ja olivat melkein kokonaan sanotun jakokunnan rajojen sisällä.

Anomuksen johdosta on Keisarillinen Senaatin päätöksellä 14. lokakuuta 1901 sallinut hakijan vaatia oikeuttaan laillisessa järjestyksessä puheenalaiseen rahkasoiden sekä julistanut Iso- ja Vähärahkasuot Karhiniemen jakokuntaan kuuluviksi.

Keisarillinen senaatti on päätös 2. maaliskuuta 1908 vahvistanut lopullisesti. Oheen liitetyllä päätöksellä ovat Karhiniemen kylän tilalliset anoneet Kuvernööriltä, että mainittu maanmittari määrätään jakamaan heidän omistamiensa ja hallitsemiensa tilojen kesken.

Tämän johdosta Kuvernöörinvirasto 15. elokuuta 1908 on määrännyt varamaamittari K A Saarisen sanottua jakoa alottamaan. Toimituksen odottaminen, edeltä käsin laillisesti kuuluttamaan ja koska toimitusmääräyksestä selviää, että Karhiniemen kylään kuuluu sotilasvirkataloja, säännönmukaisesti ilmoittamaan kruununasiamiehen tilausta varten, saapui allekirjoittanut maanmittausauskultantti varamaamittari K A Saarisen viran puolesta.

2. toukokuuta 1910 Karhiniemen Kennin taloon ja olivat sillä läsnä seuraavat asialliset: Siffri Vähärautio, Emil Paavola, Kustaa Tirri, Juha Kastari, Vihtori Vastamäki, Lauri Isorautio, Emil Höyssy, Kalle Kenni, Ferdinand Kuukkinen, joista jokainen omistaa samannimisen tilan Karhiniemen kylässä sekä Kouhin ja Unton sotialasvirkatalojen vuokraajat Frans Kouhi ja Frans Unto. Uskottuina miehinä olivat läsnä sorvari Herman Tuori Tyrvään Marttilan kylästä ja torppari Nestori Nevanpää?? Kiikan kappelin Kilpijoen kylästä. Toimitusmiehinä vastaan ei ollut mitään jääviä huomauttamista.

2 §  toimitukseeen annettu määräys julkiluettiin. Käsillä olevista kartoista ja asiakirjoista, että isojako Karhiniemen jakokunnassa, johon Karhiniemi ja Työtilä kuuluvat, on toimitettu v 1794 ja saman jakokunnan isonjaon täydentäminen vahvistettu 26. lokakuuta 1894.

Molempien soiden pinta-alat päätettiin ensin mitata ja kartottaa kysymyksessä olevaa toimitusta varten. Toimitusmaamittari saa asunnon Kennin talossa ja jakokunta maksaa siitä 1 markkaa vuorokaudelta.   Uskotuille miehille määrättiin  3 mk/päivä. Apumiehet palkataan koko toimituksen ajaksi ja palkat kootaan manttaalien mukaan. Päiväpalkan maksajaksi valittiin Kalle Kenni.

3§  Tilusmittaus toimitettiin Isosuon sekä Vähäsuon rahkoilla toukokuun 3. – 12. päivinä, jonka jälkeen ryhdyttiin tilusten jyvitykseen, kun ensin oli selitetty jyvityksen merkitystä ja toimeenpano tapaa. Jyvitysmiehiksi valittiin entiset uskotut miehet Herman Tuori ja Nestori Nevanpää.

Molemmat rahkasuot jyvitettiin toukokuun 13. – 14. päivinä.

4§  Lokakuun 3. päivänä

 kutsuttiin asialliset kokoukseen Kennille. Koska isojaon asiakirjojen mukaan Iso- ja Vähäsuo nimiset rahkat kuuluvat Karhiniemen jakokuntaan siten, että Karhiniemen kylälle on merkitty 1920 tynnyrinalaa ja 10 kapanalaa.

Työtilän kylälle 23 tynnyrinalaa ja 27 kapanalaa. Niin kehoitettiin, Työtilän kylän tilallisia myös tähän kokoukseen saapumaan.

Karhiniemeltä oli saapuneet Sifferi Vähärautio, Emil Paavola, Kustaa Tirri, Juho Kastari, Vihtori Vastamäki, Lauri Isorautio, Emil Höyssy; Kalle Kenni, Ferdinand Kuukkinen, Frans Kouhi, ja Frans Unto.

Työtilästä Ville Mattila, Ville Seppälä, molemmat Mattilan talon omistajia, Kalle Jalli, Vihtori Kinkku, Anselm Eskola, Kalle Heikkilä, neljä viimemainittua saman nimisten talojen omistajia.

Uskottuina miehinä entiset Herman Vuori ja Nestori Nevanpää.

Asiallisille esiteltiin Iso- ja Vähäsuo rahkojen kartta ja nautintaselitys, samalla selitettiin eri tiluskuvioiden jyväluvut, jotka hyväksyttiin.Tämän jälkeen Karhiniemen kylän asianomaiset allekirjoittivat nautintoselityksen.

5 §  Jakoperusteiden jatkoista keskusteltaessa selitettiin ensin Työtilän kyläläisille. Keisarillisen Senaatin päätöstä, jonka mukaan Työtilän kylän osuus kysymyksessä olevista rahkasoista tekee 23 tynnyrinalaa 27 kapanalaa. Tähän ilmoitti Anselm Einola, että he tulevat vaatimaan erota Työtilän kylän tiloille manttaalin mukaan.

Tätä vaatimusta ei toimitusmiehet voineet ottaa huomioon, koska Keisarillisen Senaatin päätöksessä nimenomaan määrätään Isojakokirjan mukaan.

Karhiniemen kylän tiloille kuuluvat osat ja isonjaon toimituskirjaassa on taas merkitty edellisen pykälässä luetetllut tynnyrinalat, mutta Karhiniemen jakokunnan molemmille kylille. Tämän jälkeen päätettiin  ja tehtiin seuraavat sovinnot.

a. yhteisiksi jätetään kaikki erilleen pyykitetyt venevalkamat Suojon rannalla.
b. yhteisiksi teiksi Vähällä suolla kuvio no 33. Isolla suolla tie keskelle pitkittäin 15 m leveä. Toinen tie alkaen yhteisestä venevalkamasta  pitkin Kouhin ja c. Huhkolan talojen rajojen 10 m leveäksi.
c. Työtilän kylän yhteiset osat….
d. Karhiniemen kylän tilat saavat suota kukin manttaali lukujen mukaan.


6 §  Kun jakoperusteet olivat siten määrätyt, ryhdyttiin keskustelemaan  palstain sijoituksesta ja tehtiin ja tehtiin seuraavat yhteismieliset sovinnot.

1.  Kastarin perintötila no 1 omistaja Juho Kastari saa osuutensa Isosuosta Kouhin osuuden  sivulta ja perältä sopivasta kohdasta.
2.  Kouhin sotilasvirkatalo no 2 vuokraaja Frann ja selis Kouhi saa osuutensa niittypalstansa alta ja perältä metsäsarkansa alta.
3.  Tirrin perintötila no 3 omistaja Kustaa Tirri saa osuutensa Isosuosta Kastarin sivulta ja perältä metsäpalstansa alta.
4.  Paavolan perintötalo no 4 omistaja Emil Paavola saa osuutensa Isosuosta yhteen kappaleeseen maansa alta.
5.  Höyssyn perintötalo no 5 omistaja Emil Höyssy saa osuutensa Vähäsuosta maansa allansa poikkipäin ja Isosuosta perältä.
6.  Vähäraution perintötalo 1/6 osaa,  no 7 Rekno 7,3 omistaja Sifferi Vähärautio saa osuutensa Vähäsuosta maansa alta ja Isosuosta perältä.
7.  Unton sotilasvirkatalo no 6 vuokraaja Frans Unto saa osuutensa Vähäsuosta maansa alta ja Isosuosta Saranasaaren kohdalta.
8.  Uusiraution perintötila no 1/6 os no 7 rek no 7,4 jonka osuuden nykyään omistaa Sifferi Vähärautio Isosuolla Vähäraution ja yhteisen tien välissä.
9.  Vastamäen perintötila rekno 7,6 omistaja Vihtori Vastamäki saa osuutensa Isosuosta maansa alta.
10. Isoraution perintötila rekno 7,4 omistaja Lauri Isorautio saa osuutensa Vähäsuon perän ja Isosuosta perältä.
11. Kuukkinen perintötila  rek no 8,4 omistaja Ferdinand Kuukkinen saa Vähäsuosta Unton sivulta ja isosuosta metsäpalstan perältä.
12. Kennin perintötila no 9 omistaja Kalle Kenni saa Vähäsuosta maansa alta ja Isosuosta metsäpalstansa alta läpi suon.

Ylempänä mainittujen sovintojen ja perusteiden mukaan tekee toimitusmaamittari täydellisen ehdotusjaon, joka sitten asianomaisille näytetään.

7§  Lokakuun 7 pnä Kokouksessa

Kennin tilalla olivat kaikki Kniemen kylän suo-osakkaat läsnä. Työtilän kylästä olivat saapuvilla: Ville Mattila, Vihtori Kinkku, Anselmi Einola ja Kalle Heikkilä. Uskottuina miehinä olivat saapuvilla entinen uskottu mies Herman Vuori ja työmies Erkki Koivunen Tyrvään pitäjän Tyrväänkylästä.

Joillekin osallisille esitettiin ja selitettiin jako kartalla ja koska ei kellään mitään muistuttamista nyt näytettyjä jakorajoja vastaan, päätettiin ne heti paaluttaa.

Kokouksen lopussa pyysivät Työtilän kyläläiset, että heidän suo-osuusosuudelleen paalutettaisiin yhteinen tie pitkin Puurijärven vesijätön rajaa, alkaen pyykistä no 248 ja kun ei muilla asiallisilla ollut tätä mitään vastaan, päätettiin kysymyksessä tiemaa jättää yhteiseksi.

Kokouksen aikana saapui yleisenä asiamiehenä kruununnimismies J A Kalske ja ilmoitti, että hän puolestaan tyytyy siihen, mitä sotilasvirkatalojen vuokraajat Frans Unto ja Frans Kouhi mitä toimituksessa ovat päättäneet ja sopineet.

Toimituspaikalla yllämainittu näin tapahtuneeksi todistavat: Uskotut miehet, Herman Vuori ja Erkki Koivunen. Varamaamittari K A Saarinen, viran puolesta Konsta Lehtinen, maanmittausauskultantti.

8§  Kun kaikki jakorajat oli paalutettu lokakuun 7 -12 päivinä, kutsuttiin asialliset 12. lokakuuta 1910 kokoukseen Kennin talossa. Kokoukseen olivat saapuneet kaikki Karhiniemen kylän tilanomistajat ja virkatalojen vuokraajat. uskottuina miehinä olivat saapuvilla entiset Herman Vuori ja Erkki Koivunen. Mitään välisuorituksia ei katsottu tarpeelliseksi tehdä. Tehtiin tilit ? uskottujen miesten päivistä.

Kun ei mitään asiaan kuuluvaa enää ilmaantunut, annettiin seuraava valitusosoitus;

Valitusosoitus  suoritettava 6 viikon kuluessa. Kuvernöörille kirjallisesti ja valituskirjoihin tämä todistus liitettävä.

Toimituspaikalla Karhiniemen Kennillä aika yllämainittu 12.10.1910 varamaamittari K.A.Saarinen, viran puolesta, Konsta Lehtinen maanmittausauskultantti.

Pöytäkirja julkiluettiin ja hyväksyttiin Karhiniemellä 12. lokakuuta 1910.

Frans Kouhi, Juho Kastari pm, Kustaa Tirri pm, Ferdinand Kuukkinen pm, Sifferi Vähärautio, Emil Paavola, Lauri Isorautio, Kalle Kenni, Antti Höyssy pm, Vihtori Vastamäki, Frans Unto pm. Uskotut miehet: Erkki Koivunen ja Herman Vuori.

Varamaamittari K A Saarinen. Viran puolesta Konsta Lehtinen, maanmittausauskultantti.

Pöytakirja_Karhiniemen_Iso-ja_Vahasuon_jakotoimituksesta 
suo-osuuksien-kartta-1

suo-osuuksien-kartta-2


Yhtäaikaisia kävijöitä tällä hetkellä: :


 

Etsi