Arkeologiaa Karhiniemellä
Arkeologia (muinaistutkimus tai muinaistiede) tutkii ihmisen menneisyyttä analysoimalla muinaisjäännöksiä eli niitä jälkiä, joita ihmisten toiminta on jättänyt maaperään tai vesistöjen pohjaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Karhiniemen vanhat rakennukset ja niiden perustukset, esinelöydöt eli artefaktit, ihmisten hyödykseen käyttämien eläinten ja kasvien jäännökset (kuten makrofossiilit), haudat ja ihmisten jäännökset, laivanhylyt sekä ihmisen maisemassa aiheuttamat muutokset. Arkeologian tehtävänä on kerätä informaatiota ja esittää tulkintoja sellaisista ihmisen historian osa-alueista ja aihepiireistä, joista kirjallista tietoa on liian vähän tai ei lainkaan.
Muinaismuistolaki (295/63) suojelee kiinteitä muinaisjäännöksiä Suomen alueella. Lain mukaan "Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty". Muinaislaki rauhoittaa kaikki lain piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset automaattisesti. Mikäli maata kaivettaessa löytyy kiinteä muinaisjäännös, laki määrää keskeyttämään työn ja ilmoittamaan asiasta Museovirastolle tai maakuntamuseolle.
Linkkejä Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaaliin:
Vasarakirves on löydetty Karhiniemestä Paavolan talon pellosta
Huittinen Karhiniemi Myllymäki Rautakautisen löytöpaikan koekaivaus 1915
Kertomus tarkastusmatkasta 20.7.1954 Huittisten Karhiniemen Tirrin rautakautiselle löytöpaikalle
Museoviraston kuva, KM13556 ruodollinen keihäänkärki, löytänyt Urho Lehtomäki.
Kertomus koekaivauksista Huittisten Karhiniemellä
Museoviraston kuva, KM13556 ruodollinen keihäänkärki, löytänyt Urho Lehtomäki.