Muistoja Arvo Hietasen perheestä ja hänen esivanhemmistaan.

Arvo Hietanen

Arvo Kustaa Hietanen oli syntynyt Karhiniemellä 1.6.1910 ja kotikylässään hän kuoli 4.3.1981.

Arvon sisaruksiin ja vanhempiin palataan myöhemmin kirjoituksessa.

Arvon vanhemmat olivat isä Erkki Nestor Hietanen s 31.5.1877 k 14.3.1937. Ja äiti Maija Kustaantytär Ruusun s 29.5.1876 ja k 28.8.1961. Pari oli vihitty 3.10.1897. Talo on  v 1865 Erkin isän Juho Hietalan rakentama. Tontin Hietasen rakennuksille osti Erkki 8.9.1920 torpparilain mukaan (katso kauppakirja).

Arvon isovanhemmat olivat Juha Kustaa Tuomonpoika s 10.12.1836 ja k 14.1.1924. Juha oli vihitty 7.1.1860 pitäjän sepän tytär Eeva Selin s 23.12.1833 ja k 5.8.1911 kanssa. (Eevan äiti oli Albertiina Raska, jonka veli oli Kastarin isäntä Kalle Raska. Sukulaisia löytyy mm Kastarilta, Paavolasta, Pakkoselta, Höyssyltä ja Tiehaarasta, Kouhilta ja Kaakilta).

Kalu- eli perukirjoitus pidetty 14.10.1911 Eeva Selinin kuoleman jälkeen (katso kalunkirjoitus).

Arvo Kustaan elämänvaiheista.

Arvo Hietanen vasemaassa reunassa 1930

Asevelvollisuutensa Arvo palveli Mikkelissä, josta kuvakin. Arvo on (ensimmäinen vasemmassa reunassa) joukkueensa kanssa.

Siltä ajalta on säilynyt Arvon kirje kotiin.

Arvinkirje 1. osa

Arvon kirje 2. osa

Arvon kirje 3. osa

Arvon kirje 4. osa

Arvo oli vain 26-vuotias kun hän osti kotitilansa 27.9.1936 vanhemmiltaan (katso kauppakirja).

Arvo Hitanen

Kuva on kirjasta ”Suomen Rintamamiehet 1939-45 15. DIV. ”Kustantaja Etelä-Suomen Kustannus OY Satakunnan kirjateollisuus Oy Pori 1974.

Suurimman ajan työelämästään Arvo oli Karhiniemen Heikkilässä maataloustöissä. Erikoisesti hän hoiti talon traktorityöt ja osasi myös korjata koneita. Heikkilässä löytyi myös vaimo Elma Korpela. Häät vietettiin Heikkilässä, kuten kutsussa mainitaan ja tanssit olivat Myllymäen reunassa Kuukkisen tappurisuulissa, muistelee Irja-Liisa.

Arvo_Hietanen_ajaa_Lauttakylä lehti 7.7.1944.

Lauttakylä lehti 7.7.1944.

 

Elma ja Esteri sisar Paavolassa v 1942.

Elma ja Esteri sisar Paavolassa v 1942.

hääkutsu

Hääkutsu.

Arvo ja Elman perheen koti muodostui Arvon vanhemmiltaan Erkki ja Maijastiina Hietaselta 27.9.1936 ostamalle Hietala-nimiselle tilalle. Tila oli lohkaistu Tirristä 8.9.1920. rek no 3:14 .

Hietasten talo.

Kuvassa Hietasen taon nurkalla Arvo lastensa Matin ja Maijan (sylissä) kanssa 50-luvun alussa.

Huittisten hautausmaalla on Hietasen Maijastiina eli 29.5.1876 - 28.8.1961.

Huittisten hautausmaalla on Hietasen Maijastiina eli 29.5.1876 - 28.8.1961.

Elma ja Arvo Hietasen perheeseen syntyi aikanaan lapset: Matti, Maija-Liisa, Erkki, Leena, Ismo ja Jouni. Kun perhe ja lapset olivat kasvaneet aikuisiksi ja osa heistä oli jo ”lentänyt pois pesästä” kun vanhempien Arvon ja Elman elämät erosivat vuonna 1978. Hautausmaalla vanhemmat on haudattu kuitenkin samaan hautaan Huittisissa.

Arvo ja Elma ostivat Alakulmala-tilan 15.8.1955 rek no 125 Oskari ja Ellen Kulmalan oikeuden omistajilta ja samoilta myyjiltä ½ osan Kakkinen-nimisestä rek no 323  tilasta.

Ja Arvo ja Elma myivät alkuperäisen Hietalan-tilan Aleksi-veljen tyttärelle Mairelle vuonna 1963, mutta v 2005 Hietalan osti takaisin Arvon vanhin lapsi Matti, jolloin tila palautui takaisin alkuperäiselle sukuhaaralle.

Ja 29.6.1967 samasta Kakkinen-nimisestä rek no 323  Arvo ja Elma Hietanen ostivat sen toisenkin puolen, jonka myyjinä olivat Eevertti ja Katri Kulmalan oikeuden omistajat. Eevertti ja Katri olivat saaneet tilaan aikanaan 8.5.1931 lainhuudon.

Alakulmalasta tulikin sitten Arvon koti. Arvo rakensi uuden navetan kolmelle lehmälle ja myi hiekkaa puretun suulin alta. Myös perunoita meni vuosittain kuorma-autolla Turkuun, jossa hänen veljensä Aleksi ne myi.

Arvon nuorin lapsista; Jouni asui isänsä kanssa kotona isän kuolemaan asti. Sisarukset sopivat, että Ismo jatkaa tilan pitoa ja nykyisin tila on hänen pojallaan Kimmolla. Ismo asuu vanhassa rakennuksessa ja Kimmo rakensi pihapiiriin uuden rakennuksen. He kumpikin ajavat työkseen ajoneuvoyhdistelmiä.

V 1979 Alakulmalassa kuvattu Arvo sisartensa Allin ja Katrin sekä tytär Eeva??? kanssa Alakulmalassa.

V 1979 Alakulmalan keinussa Arvo ja vieressä sisaret Eeva, Katri ja takana Alli.

Arvo kesäiltana kotipihallaan saman vuonna 1979.

Arvo kesäiltana kotipihallaan saman vuonna 1979.

Arvon sisarukset:

a. Anna Vilhelmiina Hietanen s. 26.5.1898.

b. Amanda (Manta) Maria Hietanen s.28.10.1899, avioitui Jalosen Kallen kanssa. Heillä Leo-poika ja Annikki.Tontti on Uusjakoa varten v 1931 piirretyssä kartassa rek no 5:3 Jalola ja sijaitsi tonttien Höyssyn 5:6 ja tontin 7:32 Hietarinta välissä. 

pyykillä 1943

Kesä 1943 Amanda Hietanen pyykillä auttamassa Paavolassa Helviä. Isommat tytöt Lehtomäen Helena ja Leppäsen Pirkko (sotalapsena). Pekka seisoo tyylikkäissä vaunuissaan ja vieressä Irja-Liisa punapilkullisessa leikkipuvussaan. Takana näkyy puutonta Myllymäkeä.

c. Eeva Aili s s. 20.11.1901 oli palveluksessa Untolla ja Raskalassa. Hänen hääkuvansa on kirjoituksen lopussa.

d. Katri Aliina s. 3.11.1903 kävi työssä Keikyässä kutomatehtaalla ja v 1931 lähti työhön Poriin. Avioitui myöhemmin Sorvolasta Lauri Visurin kanssa, perheeseen syntyi pojat Aimo ja Uolevi. Perhe asui ainakin tontilla Kangasmaa no 116. Alla kuva.

Kaisu puh.keskus

Kaisun jälkikasvua

Kuva Katrista nuorena Porissa ja sitten kuva on hänen 70-vuotisjuhlistaan, Katrin oikealla puolella on Uolevi ja vaimonsa Kaarina sekä heidän poikansa Jukka ja vasemmalla puolellaAimo ja vaimonsa Elvi sekä poika Mika

ILM kirjoittanut Kaisun kirjeistä otteita, koska ne ovat hämärtyneet ajan kuluessa.

Pori 11-3-31. Hyvät kotiväki.
Tervehdys lämpönen teille kaikille ja monet kiitokset kirjeestä. Ei minulla täällä ole mitään erityisempää aina vain työtä. On hauskaa kun on terve ja että jaksaa. Vähän harmittaa se jos taas Keikyässä pannaan meille ääniä. (tarkoittaa veroja). Kaipa minä toimeen tulen. Vai on Manta ollut sairas. Miten Leo ja Annikki on jaksanut?Suren aina sitä, että kärsittekö siellä. Sain Laurilta kirjeen, hän lupasi tulla meille sitten kun tulen kotio. Pääsiäisenä tulen. Kauppilan Selmakin oli täällä. Kirjoita Arvo sitten minulle kun kerkiät. Morjens vaan. Sanokaa Salosen mummulle terveiset. Kaisu.
 
Pori 30-5-31. Rakkaat vanhempani!
Tervehdys lämpöinen teille täältä, vaikka ei nyt ulkona ole lämmin ilma. Kiitos kirjeestä. Minun on ollut tänään niin paha olla kun luin sanomalehdestä, että siellä on tapahtunut murhan. Miten se oikein tapahtui ja missä? Oi niitä äitejä ja isiä, kyllä on hirveetä. Kun ei teidän tarttisi meidän tähtemme sellaista kärsiä. Enempi olen Alppia surrut, mutta kai hän jo on ihmisiksi, kun Aino sitä komentelee. Joko heidät on vihitty?
Sain Akilta ja Alliilta kirjeen, he eivät tiedä jo saavat silloin lomaa kun minä saan. Saan tehdä silloin suursiivouksen. Aika on mennyt, mutta työni on luonannut huonosti. Nyt näyttää paremmalta. Lähetän teillekin 20 mk. En minä kyllä puutetta ole kärsinyt. Hauskaa kesää ja hyvää vointia. Joko perunat on kylvetty? Pian pääsen oikein kädestä tervehtimään. Morjens vain Kaisu.
 

e. Nestori Aleksi Hietanen 22.8.1905 oli renkinä Uusirautiolla ja Untolla, kunnes lähti Turkuun.

f. Erkki Albin (Alppi) Hietanen s. 20.8.1907 k 28.12.1976 ja vaimo Aino Aleksandra Kortman s. 15.2.1911, k. 31.1.2007. Omistivat Kujala-nimisen tontin rek:no 3:15 ja erotettu Tirrin talosta. Perheessä oli ainakin kaksi poika ja tytär.

g. Arvo Kustaa Hietanen s. 1.6.1910 Huittinen, k. 4.3.1981 jäi kotikulmilleen.

h. Alli 1912 ja

i. Aki Ilona s 1916 ja k 18.3.1948. Molemmat tyttäret lähtivät Lahteen.

Kuva otettu 1931ja Aki on isänsä Erkin kanssa

Kuva otettu 1931 ja Aki on isänsä Erkin kanssa.

Tätini Eeva Paavola muisteli kouluaikaansa, jolloin oppilaat talvella luokkaan tullessaan kävivät aina pesän edessä lämmittelemässä.Kerran sitten Aki oli sarssihameineen mennyt liian lähelle avotulta ja hänen hameensa alkoi palaa. Hame saatiin nopeasti sammutettua, mutta kauhea haju siitä lähti.

Kuvassa lienee; Maija-äidin sylissä Aki Ilona s 1916 ja vanhempien välissä

Kuvassa lienee; Maija-äidin sylissä Aki Ilona s 1916 ja vanhempien välissä Alli s 1912. Arvo s 1910 seisoo isänsä Erkki Hietasen olkapään takana. Takana vas. vanhin poika Aleksi s 1905 ja vieressä Albin (Alppi) s 1907.

Sitten Arvon isovanhemmat oli

Juha Kustaa Tuomonpoika s 10.12.1836 ja k 14.1.1924 ja oli vihitty 7.1.1860

Eeva Selin s 23.12.1833 ja k 5.8.1911 kanssa. (Eevan äiti oli Albertiina Raska, jonka veli oli Kastarin isäntä Kalle Raska. Sukua löytyy mm Kastarilta, Paavolasta, Pakkoselta).

Lapsia syntyi:

1.Vilhelmina Johanna Juhontytär s. 1860 ja k. 3-vuotiaana.

2. Juho Kustaa Juhonpoika Pajunen 1863- 1925.

3. Ida Kustaava Juhontytär s. 2.8.1865, vihitty 9.11.1884 Ojalan torpparin pojan Juha Kustaa Juhonpoika Jalosen kanssa. Idan ja Juhan perheen lapset: Ida Maria, Fanny Amanda , Kaarle (Kalle) Sefanias, Selma Aleksandra, Hulda Vilhelmiina, Niilo Jalmari, Maunu Eemil Kivelä ja Martti Johannes Kivelä s. 5.6.1898 ja k. 20.11.1959. Martti avioitui ja eli Karhiniemellä perheensä kanssa, .

4.Frans Henrik Juhonpoika Hietanen 14.7.1869 puoliso (Vappu Eufrosyne Sofia Antintytär) s. 13.9.1869 H . Lapsia syntyi, mutta ne elivät vain hetken aikaa, vain Frans Eero s. 4.5.1897 eli aikuisena Karhiniemellä. Eeroa muistelee Eeva Paavola kyläkirjoituksessa. Isä-Frans solmi vielä toisen avioliiton.

5. Johanna Vilhelmiina Hietanen s. 22.7.1873, vihitty 31.12.1896  Ville Fredrikinpoika Tammisen kanssa, oli s. 3.8.1875. Lapsia:Vilhelm Reinhold, Oskari Johannes asui Keikyässä ja kadonnut 1918 punaisten puolella, Mikael Gerhard kuoli Hämeenlinnan vankileirillä. Lisäksi oli vielä Paavo Alarik, Anni Maria, Aina Emerentia, Kalle Aleksi, Lauri Edvard.

Hietasen häät

Hietasen Eeva-tyttären s 1901 ja Toivo Lemisen häitä heinäkuussa 1924. Paikka ei ole tiedossa? Morsian Eeva Hietanen, joka oli s. 1901 ja sulhanen Toivo LeminenMorsiamen vieressä istuu äiti-Maijastiina (s. 1876) ja parrakas isä-Erkki Juhanpoika  (s. 1877) ja Arvo Hietanen. Penkin päässä istuu Tirrin vanhan Juha-isännän 2.vaimo Fanny. Ja hänen takanaan istuu Anna Mäkinen ja taas hänen takanaan seisoo tummassa puvussa Aina Salo. Ainasta 3. oik. seisoo Katri Kulmala (Evertin vaimo), jonka takana vasemmalla puolella pilkottaa Iita Jalonen. Kulmalan Katrista oikealla 4. ja 5. ketjukaulaiset naiset ovat Lahja Harju ja Aili Kivinen. Ja 8. nainen on Anna Alanen. Kuvan oikeassa reunassa seisoo Yrjö Laurila. Oikean puoleisen ikkunan vas. reunassa seisoo Viljo Mattila, jonka edessä seisoo Martta Laurila. Sulhasen vieressä istuu Mandi Rekikoski, Fanni Nieminen, Jussi Kurvinen ja Hannes Kastari, jonka takana viistoon istuu Aleksi Hietanen. Jussin ja Hanneksen välistä näkyy Aune Rekikoski ja Katri Paavolan päätä. Maassa istuu sulhasesta oikealle Aki Hietanen, Alli Hietanen, Veera Laine, Eeva Iso-Rautio ja Anni Salminen ja ?? Mandi Rekikosken takana oik. Anni Vastamäki, oikealla näkyy Alppi Hietanen, jonka takana oik. pilkottaa Nestori Tirri ja vas. Kalle Simula. Morsiamen äidin takana ovat sisarukset Toivo ja Elna Vuorinen. Vihkijänä ilmeisesti oli pastori Lauri Jokinen, joka kurkistaa tikkaiden oikealla puolella.

Hiljainen Hietasen kylätie  2009?

Hiljainen Hietasen kylätie  2009?

Elintarvikelautakunnan kirje Hietaselle 4.6.1920. Katso tästä.

Pieni selvennys elintarvikepulasta ja sen syistä. Elintarvikepula Huittisissa 1. maailmansodan aikana ja itsenäisyyden alkuvuosina.

Elintarvikehuollon organisointi. Ensimmäinen maailmansota alkoi 28.7.1914 Itävalta-Unkarin julistaessa sodan Serbialle. Tapahtuivat ns. Sarajevon laukaukset. Seuraavien viikkojen kuluessa annettiin sodanjulistukset ko valtioiden välillä. Vaikka maailmansodan taistelut käytiin kaukana Huittisten seudulta, niin sodan pitkittyminen tuntui monin tavoin myös Huittisissa. Erityisesti elintarvikehuolto vaikeutui. Ensiksi sokeri pantiin Suur-Huittisten kunnissa kortille marraskuussa 1916.

Vähitellen kunnat perustivat yksityisiä elintarvikekomiteoita valvomaan kauppaa. Kuntien yhteistyöelimeksi perustettiin kuntainvälinen elintarvikekomitea helmikuussa 1917. Tavoitteena oli estää hintojen kohtuuton nousu ja tasapainottaa markkinat. Tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu, hinnat nousivat ja tavaraa katosi virallisesta kaupasta. Komiteoilla ei ollut mahdollisuuksia toteuttaa suunnitelmiaan, koska niillä ei ollut tarvittavia valtuuksia ja mahdollisuuksia. Markkinat olivat myyjän ja salakauppa rehotti. Valtiolla ei ollut mahdollisuuksia siirtää elintarvikkeita kauppaan ja hintojen nousu oli myös ongelma. Elintarvikkeita kulutti lisäksi Suomessa ollut venäläinen sotaväki noin 80 000 miestä ja viljan vienti Pietariin.

Maassamme siirryttiin korttisäännöstelyyn huhtikuussa 1917 ja kuntiin perustettiin elintarvikelautakuntia valvomaan elintarvikkeiden varastointia ja jakelua. Eri puolilla maassamme alkoi esiintyä levottomuuksia ja muun muassa kesällä 1917 tapahtui Huittisissa ns. meijerin kahakka, jossa järjestäytynyt ryhmä yritti estää maidon viennin meijeriin ja vastaavasti maidontuottajat olivat turvaamassa maidon saapumista meijeriin. Tapaus liittyi ko kesän aikana tapahtuneisiin maatalouslakkoihin.

Myös Huittisissa perustettiin elintarvelautakunta, jollainen oli lähes kaikissa Suomen kunnissa vuoden 1917 alkupuolella. Syksyllä väestön toimeentulo alkoi heiketä ja elintarvikepulan rinnalla kasvoi työttömyyden uhka.
Elintarvelautakuntien työ jatkui edelleen vapaussodan aikana ja sen jälkeenkin 1920-luvun alkupuolelle saakka, joillakin jopa vuoteen 1922 asti.

 

Kiitos Matti Hietaselle sukutietojen keräyksestä ja kuvista!

Irja-Liisa Marku




Etsi