Kilpailuun asennoiduttiin perinteisten Ruotsi-Suomi yleisurheilumaaotteluiden hengessä. Innostus marssiin oli maassamme suuri ja se toteutettiin tasavallan presidentin ja pääministerin johdolla. Yhteensä 1507111 suomalaista suoritti marssiurakkansa ja Ruotsi voitettiin tässä koko maailmassa ainutlaatuisessa tapahtumassa.
Yhteishengen kohottaminen oli onnistunut.
Ottelu käytiin 4.-25. toukokuuta 1941. Suomessa innostus oli niin suurta, että innokkaimmat lähtivät ensimmäisenä marssipäivänä liikkeelle jo aamuyöstä.
Voittolukemat olivat 1 507 111 suomalaista ja 943 952 ruotsalaista marssijaa. Reilu voitto Ruotsista lämmitti talvisodan jälkeisessä ahdingossa suomalaisten kansallistunnetta - ja sitä varten marssi järjestettiinkin suomalaisten aloitteesta.
Kevään 1941 maaottelumarssilla Ruotsia vastaan nähtiin koko kansa. Näyttelijä Tauno Palo, presidentti Risto Ryti, pääministeri Jukka Rangell ja monet muut tuon ajan kuuluisuudet näyttivät kansalle esimerkkiä. Presidentti Risto Ryti, joka olemukseltaan ei ollut kovinkaan urheilullinen, hoiti kansallisvelvollisuutensa huopahattuun ja mustaan pukuun sonnustautuneena.
Huittislaisyntyinen presidentti Risto Ryti
Kansanedustaja Väinö Tanner marssi osuutensa paksuja sikareita tuprutellen. Suosikkiorkesteri Dallapé vauhditti omaa menoaan viihdesävelmiä soitellen.
Karhiniemeläiset edessä Veikko Iso-Rautio ja takana Kalle Kenni suorittamassa maaottelumarssia, Vas. reunassa näkyy Höyssyn talon päätyä ja oikealla Höyssyn omenapuita Myllymäen reunalla.
Maaottelumarssi sai Suomen liikkeelle