Ilmakuva Paavolan huvila- Paavola-, Vähärautio (osa paikalla), Kouhi (asuinrakennus paikalla), Unto sekä Isorautiosta jäljellä asiunrakennus ja ulkorakennus.
Edessä vasemmalla olevassa Huvilassa emännöi 1950-60 luvulla Martta Paavola. Pihapiirissä kanala-sikala rakennus vasemmalla.
Edessä oleva hiekkakuoppa on vielä varsin pieni ja sen sivuitse kuljettiin.
Paavolan vanha savusauna vielä paikallaan. Saunan vieressä oli ollut aikanaan riihirakennus. Sitten Paavolan suuli, josta Katri Valkama on jo siirrättänyt suon puoleisen osan Sunttiolle tilalleen.
Paavolan tallirivi (paikallaan edelleen) ja tien oikealla puolella on Sifferi Vähäraution (myöh. Vanhatalon) talli- ja luhtirivi vielä kuvassa. Mutta vieressä olleet navetta, sikala ja rehusuoja siirretty jo Mämmiin. Asuinrakennuksista, isompi vielä kuvassa, mutta sen vierestä pienempi moonapirtti jo siirretty Mämmiin.
Vähäraution aitat ja ratashuone olivat Paavolan asuinrakennuksen ja Kouhin puutarhan välissä. (erillinen kuva). Kuukkiselta tullut tie haaraantui Vähäraution ulkoraknnuksen kohtaalla:
-oikealle päin ja sen varressa oli (kuvassa) talon savusauna, jonka katolla kasvoi koivu. Saunan ohi kulkevaa tietä pääsikin jo hevoset ottamaan vauhtia ajettaessa heinäkuormia Kouhin navetan parveen.
-vasemmalle päin (meni aivan Paavolan ikkunoiden takaa) kaartuvan tien varressa olivat Vähäraution ratashuone ja aitat (erillinen kuva).
Niiden vieressä oli Kouhin yksi aitta (purettiin jo 1950-luvulla) ja (kuvassa) luhtirakennus päin maantietä.
Tämä tienpätkä yhtyi yleiseen maantiehen Unton kanalan kohtaalla. Aittojen ja maantien välissä oli Kouhin puutarha ja perunamaa.
Kylätien varressa, pitkin tietä, ei mahtunut edes maantieojakaan, on kuvassa Kouhin asuinrakennus, mutta Kouhin ulkorakennukset on jo siirretty/purettu vain kivinavetta istuu vieläkin paikoillaan. Vuosisatojen 1800-ja 1900 vaihteessa oli navetan lähellä ollut Vähäkennin asuinrakennus, mutta koko tila hävisi 1900-luvun alkupuolella kylästä ja silloin hävisi myös kylän lapsenpäästäjä Annastiina, jonka isoäitini muisti vielä hyvin.
Unton tila, jonka päärakennuksen alkurunkona on sotilaspytinkin viereen 1700-luvun lopulla rakennettu leivintuparakennus.
Kuva Untosta 1957.
Kuva vuodelta 1959 tai 1960?
Kouhin ja Unton talojen väliin mahtui yksi Kouhin omenapuu sekä pieni ryytimaa. Untolla sitä vastoin olivat talon veljekset 1920-30 luvuilla pystyttäneet monikymmenpuisen omanatarhan. Talon pihapiirissä olivat kellari, jonka katolta taisin joskus laskea mäkeä? Mäkeä laskettiin myös alas kuivurille. Oliko saunakin siellä? Asuinriviä vastapäätä oli ja on vieläkin kivinavetta, jonka joen puoleisessa päässä oli luhtirakennus, josta sodan jälkeen varastettiin polkupyöriä samana yönä kuin Paavolastakin. Pyöristä jäi sentään rungot olkikasaan, mutta kumit hävisivät, koska olivat kullan arvoista tavaraa sodan jälkeen. Oli niiden viejien avustajia jotkut jumpeista tulijat nähneetkin.
Paavolan ilmakuvassa näkyy tien varressa Unton nykyinen ulkorakennus, lieneekö Höyssyn toisen asuinrivin kivijalalle rakennettu?
Höyssyn toinen asuinrivi olikin sitten pääty päin maantietä ja naapurin lantapatterin vieressä. Mitähän mieltä olisi nykyinen EU asiasta.
Höyssyn omenatarha oli Myllymäen rinteellä ja sen yläpuolella oli sitten karhiniemeläisten poikien rakentama ”urheilukenttä”, jonka ansiosta pojat voittivat Kyläkartanossa olevan urheilijapatsaan.
Ilmakuvan yläreunassa on seuraavana nähtävissä Unton suuli ja sitä vastapäätä maantien toisella puolella Isoraution asuinrakennus sekä sen yläpuolella Myllymäen rinteellä heidän ulkorakennuksensa. Ja seuraava tontit Myllymäen rinteellä oli Kastarin ja sitten Tirrin tontit.
Kuvassa 1. Sifferi Vähäraution 3 aittaa ja ratashuone (siirretty aikanaan) ja niiden edestä oli tilustie kylätielle. Takana näkyy nykyisinkin paikallaan oleva Kouhin navetta. Näkyy myös Kouhin aidattua puutarhaakin.
Kuvassa 2. Kuva on otettu Suur-Huittisten historiakirjasta. Näkymä on kylätieltä Sifferi Vähäraution pihaan päin. Oikeassa reunassa talon savusauna, ruislyhteet ja rauhallinen pihanäkymä. Risuaita näkyy nyt tien suunnasta. Talon töissä vallitsi yleensäkin rauhallinen meininki. Palaan asiaan kyläkirjoituksessa.
kuva 3 Paavolan pihassa on Sylvi (Paavolan lapsista toiseksi nuorin eli 1910-1936) arkku odottaa kuljetusta Huittisten hautausmaalle. Arkun takaa näkyy Paavolan silloinen puutarha- eli trekkooli-aita. Samaten näyttää myös Vähäraution tonttia kiertävän risuaita.
kuva 4 Paavolan talo 1930-luvun alkupuolella, kuva otettu kylätieltä käsin. Rakennus on vielä täyspitkänä.
kuva 5 Tämä kuva on vanhimpia Paavolan kuvia. Kuvattu Myllymäeltä käsin. Pihassa on piha-aitta, joka siirrettiin 40-50-lukujen taitteessa. Aitan edestä näkyy menevän ns Saaritie, muuta varsinaista ei Naarassaareen mennytkään. Vain joitakin kinttupolkuja oli syntynyt Huikanpäästä.
Irja-Liisa Marku
Yhtäaikaisia kävijöitä tällä hetkellä: :