KENNI
Ns. vanha rälssitalo, 2/3 vanhaa ja uutta manttaalia.

Vuoden 1766 kartassa on tilan tunnus 9/M. Sijaitsi kylän talorykelmässä Myllymäen kupeella tien oikealla puolella.

Omistajasuvut:

1581-1646 Hordel,

1646-1663 Kurki-suku. V. 1640 oli valtioneuvos Juho Kurjella mm Karhiniemeltä Raution talo sekä saanut Hordell suvulle lahjoitetut Karhiniemen Kennin ja Kuukkisen talot everstinrouvan Anna Boijen jälkeen.

1663-1755 Carpelan,

1755-n.1826 Idman,

n.1826-1848 Sneck-veljesten,

1848-1850 heidän sisarensa Gustafa Wilhelmina ja

1850-1884 yhdessä aviomiehensä Carl Gustaf Ericsson Yli-Viikarin kanssa. (myöh. näkyy rippikirjassa mainitun Unto ja Kuukkinen.

Lampuodit: 1540-1600 Marcus ja Eric. Hopeaveroluettelon mukaan Marcus omisti 1,5 leiviskää kuparia, 2 hevosta, 4 lehmää, 10 lammasta,  2 härkää, 8 vuohta, 4 sikaa, 11 nautaa. Omaisuus yhteensä 162 mk ja veroa 16 mk.

SAYL 1570-1579 veroa olivat Markus ja Erik Känni maksaneet 7 naulaa voita ja lehmän kummatkin. Suomenmaa: v 1571 suoritti Huittisissa hopeaveroa 371 talollista ja lisäksi oli 4 veroa suorittamatonta. Väkiluku oli arviolta 2.200 henkeä. Hevosia oli 369, härkiä 303, lehmiä 941, nuorta karjaa 3049, lampaita 1885, sikoja 489.

Myös tämän tiedoston isäntäluettelon on selvittänyt Timo Kouttu, joka käyttää henkilöiden vanhoja ruotsinkielisiä muotoja ja omassa osiossani nimet ovat suomenkielisessä muodossa.  

1603-17 Lars Marcusson.

1617-26 Sigfrid.

1627-34 Sigfrid Sigfridsson.

1634-36 Matts Mattsson, vaimo Getrud.

1637-70 Matts Simonsson, k.6.12.1674, vihitty 1657, 1.vaimo Agata , s.1637. 2. vaimo Ingeborg.

1671-75 Sigfrid Sigfridsson, vaimo Walborg.

1676-1701 Thomas Ericsson Kouhi, tuli Kouhilta.  Thomas kuoli 25.1.1719, oli vihitty 23.3.1668, 1.vaimo Caisa Clemetsdotter Rautio k 2.11.1702. Thomaksen 2.vaimo Margareta. Thomas Ericsson oli sukunsa ensimmäinen isäntä Kennillä ja vanhin veli Juha jäi kotitaloon. Thomaksen isä oli Erkki Martinpoika Kouhin isäntä 1659-69.

Aikanaan Kennillä Thomkasella  ja Caisalla oli 3 lasta, Elin, Matts ja Mårten, joka seuraa isäänsä Kennin isäntänä.

1703-08 Mårten Thomasson Kenni, s.8.11.1668, vihitty 28.12.1699, vaimo Lisa Jöransdotter Kastari, 13.1.1671-13.8.1751. Isäntä Mårtenin kuolinaikaa ei ole, mutta hänen leskensä Liisa on v 1725 siirtynyt Kastarille Tuomas-poikansa perheen kanssa. (Siis Liisa tuli takaisin synnyinkotiinsa, koska hänen isänsä Kastarilla Yrjö Tuomaanpoika ja setänsä Simo Tuomaanpoika s. 1651 ja k 4.5.1729 ovat kuolleet).

1709-22  edellisen isännän vävy Michel Söfringsson s 1669 Kokemäellä Hassalassa ja vihitty 28.12.1705 ja kuolinaika on 19.1.1757 Huittinen. Vaimo Elin Thomasdr Kenni s 1673 ja  kuoli 9.4.1752 Huittinen.

Kennin talo jaettiin v 1722 nyt Mårten Thomasson Kennin lapselle lampuotitilaksi viljeltäviksi. Viljelijät olivat Elin Thomasdotter, joka käytti nimeä Iso-Kenni ja oli viljelytkin taloa jo. Ja Matts Thomasson käytti Vähä-Kenni-nimeä. Ja kolmas sisarusarjasta, Thomas Thomasson siirtyi leskiäitinsä kanssa hänen lapsuuskotiinsa Kastarille.Näiden sisarusten jälkeläiset olivat Iso- ja Vähäkennillä sekä Kastarilla ainakin 5. polveen asti. Onneksi puolison hakivat Sammusta tai Kauvatsalta, taisipa joku talvipakkasilla hakea kauempaakin!

1722-40 Michel Söfringsson ja vaimo Elin Thomasdr Kenni s 1673 ja  kuoli 9.4.1752 Huittinen, jatkaa Iso-Kennillä ja sitten hänen poikansa.

V 1755 Kennin ja Kuukkisen talot osti khra Nils nuorempi Idman 6000 kuparitaalarilla vapaaherra ja notaari Krister Carpelanilta k 1708 (oli huonoissa taloudellisissa asemissa). Khra Idman kuoleman jälkeen 1790 omisti leski Margaret Elisabet ja sitten vuodesta 1810 Karl Juhan Idman  ja hänen jälkeensä tyttären puoliso prof Johannes AgapetusTörngren 1810-1826.

Kennin sotilaaksi on Tuomas Tuomaanpoika Dreijer, merkitty v 1728 luettelon mukaan yhteiseksi Raution ja Kennin kanssa. Ruotu kuului Kokemäen komppaniaan 104, rykmenttiin 232.

1740-1774  poika Johan Michelsson Kenni, 25.2.1707-22.4.1787, vihitty 28.12.1735, 1.vaimo Lisa Jacobsdotter Eskola, 12.2.1708 Punkalaidun-26.1.1773. Parille syntyy poika Eric Johansson 17.4.1737. 2.vaimo vihitty 21.8.1774, leski Beata Thomasdotter  os. Norri, s.6.12.1738. Beata oli ollut aikaisemmin aviossa  Kastarin isännän Thomas Thomassonin (k 14.2.1773)  kanssa.

1775-95 poika Eric Johansson Iso-Kenni 17.4.1737-2.5.1804, vihitty 20.10.1765, vaimo Maria Mattsdotter Rautio, 8.6.1746-12.1.1809. Sitten taloon tulee vävy.

1795-1809 vävy Henric Thomasson Högfors, 29.5.1770-19.3.1809, vihitty 1.2.1791, vaimo Walborg Ericsdotter Iso-Kenni, 16.1.1773. Henricin kuoleman jälkeen perhe joutuu muuttamaan pois?

1809-30 David Andersson Heikkilä, 16.3.1780 Kauvatsa-30.4.1848, vihitty 2.11.1806 Kauvatsa, vaimo Anna Johansdotter Kinkku, 16.1.1788  Kauvatsa-19.4.1841. Lapsia: Anna 4.4.1822, Kaisa 2.11.1824, Eeva Kristiina  5.8.1827

Sitten tulee Vähä-Kenniltä seuraava isäntä. 1831-46 Johan Jacobsson Vähä-Kenni, sexman, 7.11.1801-, vihitty 8.5.1821, vaimo Anna Thomasdotter Iso-Rautio, 3.5.1796-24.4.1842. Lapsia syntyy: 1. Anna s 13.9.1822 joka meni avioon 3.8.1843 Tuomas Tirrin Setälän kanssa ja suku jatkui Setälässä. 2. Justiina 16.6.1826 (menee avioon kauvatsalaisen Juha Kustaa Jaakonpojan s 20.2.1824 kanssa. Heillä poika Juha Vihtori 18.6.1845 ja perhe muuttaa 14.11.1846 Kauvatsan Kinkun Mäkelään.) 3. Eeva 13.2.1827. Juha 14.3.1830, 4. Thomas 25.12.1832 ja 5. Fredrik 16.7 tai 4. 1836. Isä ja pojat häviävät rk:sta

1846-48 Wilhelm Michelsson Ahlberg, 31.1.1806 Kiikka-27.6.1867 Kiikka, vihitty 9.4.1837 Kiikka, vaimo Lisa Mattsdotter Moisio, 31.8.1812 Kiikka-30.9.1884 Kiikka.

1849-50 Matts Johansson, 28.61825-31.3.1867 Kokemäki, vihitty 29.3.1849, vaimo Anna Davidsdotter (on aikaisemman isännän David Anderssonintytär) Iso-Kenni, 4.4.1822-30.1.1894 Kokemäki.

Suomen sodan vv1808-9 jälkeen Suomi joutui Venäjän alle ja lakkautettiin Suomen sotaväki. Upseerien ja aliupseerien virkatalot vuokrattiin niille, jotka eniten maksoivat. Sopimuskausi oli 25 v. ja tarpeen tullen sopimus uudistettiin. Vuokraajat olivat yleensä varakasta väkeä. Kuten Sneckin veljeksetkin Unton ja Visurin vuokraajina.

KENNI Perintötila 2/3 manttaalia.

Nykyisen tilan omistajasuvun kantaisänä voisi pitää  Carl Gustaf Ericssonia, jolla oli veli: Josef 22.5.1814 Karkku. Oli ratsutiallinen Kiuralan Yli-Viikarilla 1838-53 puoliso oli Lena Carolina Carlsdotter Packalen s 26.7.1815 Karkku. Leena Packalenin veli oli Ylisen Nohkuan ratsutilallinen 1840-73 Carl Cristrian Carlsson Packalen s 11.2.1820 Karkussa ja hänen puoliso oli Eva Sofia Bernstdr s 19.4.1823 Karkussa. Eva oli Gustafa Bernstsdotterin, tulevan Kennin/Unton Gustafa- emännän sisar.

1850-82 Carl Gustaf Ericsson Yli-Viikari käyttää myöhemmin nimeä Unto tai Kenni taisi Kuukkinen vilahtaa joskus rippikirjassa. Carl oli syntynyt 9.8.1819 Karkku-10.12.1899, vihitty 8.2.1845 Karkku, vaimo Gustafa Wilhemina Berndtsdotter Sneck, 15.9.1820 Karkku 27.2.1886. Pari muutti 1847 Huittisiin ja on merkitty Kuukkisen, Kennin ja Unton haltijoiksi.

lapsia:

1. Kalle Alfred s 29.4.1845 ja kuoli 1881 Kiviniemen Uotilan isäntänä,

2. Johan Herman eli 1847 - 1852,

3. Frans Anselm s 29.111849, hänestä tuli Kuukkisen isäntä ja katso sieltä tiedot.

4. Vielä oli lapsia David s 1851 ja 5.Kustaa s 1853 sekä 6. Fredrik 1856 (kuolivat lapsina)

6. Oscar Wilhelm s 10.6.1858 ja k 1934, oli Kennin isäntä.

7. Emma s 3.6.1862 (avioitui 1886 lähetyssaarnaaja Frans Hannulan kanssa) ja

8. Iida s 4.9.1865 ja muutti marraskuussa 1900 Tyrväälle Emma-sisarensa ja Frans Hannulan perheeseen.

Ja 1883-1908 OscarWilhelm Carlsson Kenni, 10.6.1858-10.7.1934, vihitty 18.9.1883 Harjavalta, vaimo Amanda Alexandra Gustafsdotter, s 9.9.1860  ja k 12.3.1942.

Oscarin ja vaimonsa Amanda perheeseen syntyi lapset: Suoma Aleksandra 1884- 1934, toimi mm Lauttakylän yhteiskoulun opettajana, Oskari Edvard eli vain 1889-1892 ja Kalle Vilhelm Kenni 1887-1943 ja hänestä jatkuu nykyinen Kennin talonhaltija-suku.

 

kenni
Kuva kirjasta:  Suomen maatilat v 1932.

1909-43 Kalle Vilhelm Kenni, 24.3.1887-10.3.1943, vihitty 27.8.1919 Kankaanpää, vaimo Jenni Elisabet Santti, 19.9.1895 Kankaanpää. Parille syntyi pojat Allan, Leo ja Kalevi. Perustivat perheensä ja elivät Huittisissa.

kenni 

1943-46 Jenni Elisabet Kenni. Hän menee uudelleen avioon. 24.12.1946.

1946-53 Semmi Matias Evertinpoika Koivisto, 20.7.1893 Kiikka-1954 Keikyä.

Seuraava isäntä olikin Kalle Kennin Leo-poika, jonka jälkipolvi on nykyinen tilan omistaja.

 Vas Toivo Santala, Leo Kenni ja Hannes Isorautio.
Vas Toivo Santala, Leo Kenni ja Hannes Isorautio. Kuva otettu 13.4.1943 jolloin Toivo ja Hannes ovat 18-vuotiaita ja lähdössä asepalvelukseen. Leo täyttää vuotensa vasta syksyllä.

 

Kennin aitta
Kennin aitta. kuvannut Keijo Jaakola.


Historiakirjassa mainitaan, että Kennin talossa oli vielä1900-luvulla kaappikello, jonka Ilmajoen kuuluisa Könni oli v 1783 valmistanut.

EP:n muistoja Kennistä:

Karhiniemellä ennen metsätaipaleen alkua oli Kennin talo, joka oli kylän suurin. Pinta-ala taisi olla 100 ha. Suku oli tullut taloon, siis ei ollut syntyisin Karhiniemeltä.

Oskari ja Amanda Kennillä oli Suoma tytär, joka oli käynyt jatko-opiston ja oli opettajana LYK:ssa. Suoma kuoli 1934. Vanha Kennin-pari asui eläkeläisenä siinä talossa joka oli päätypäin maantietä.  

Isäntänä oli Kalle Kenni, joka oli mennyt naimisiin kankaanpääläisen Jenny Santin kanssa. Talo olisi hyvä, mutta isäntä harrasti moottoriajoneuvoja, sivuvaunullista moottoripyörää ja autoilua. Pelotteli ajaessaan kylän kanoja. Jäipä kerran Fredrik Salokin Kennin auton alle, josta runoniekka loihe sanomaan: ”Tieto, taito, voima, valta, löytyy Kennin auton alta.”

Kalle-isännällä oli paljon harrastuksia ja ehti pellolle harvoin. Kennillä saattoi vielä lokakuussa olla korjaamattomia kauraseipäitä. Paavolan sisarusten kirjeenvaihdossa selviää, että pääsi Paavolan plikkojakin Kennin autossa IKL:n tilaisuuteen Kokemäelle.

Kalle-isäntä kuoli suhteellisen nuorena ja emäntä jäi kolme pojan kanssa hoitamaan taloa. Jenny-emännän toinen puoliso tuli Keikyästä, kauppias Semmi Koivisto.

Pojista ei lähtenyt kukaan opintielle, Leo ja Kalevi jäivät viljelemään osaansa ja Allan oli kuorma-autoilijana. Talo on edelleen suvun hallussa.

Muistan hyvin vielä Kennin vanhan parin Oskarin ja Amandan, jotka asuivat siinä rakennuksessa, joka oli pääty päin tietä. Oskari, jota Kennin Pappaksi sanottiin, opetti kansakoululla poikien käsitöitä. (on kansakoulun veistoluokkakuvassa).Parilla oli myös tytär, joka oli suorittanut jatko-opiston ja taisi opettaa Lauttakylän yhteiskoulussa. Kuoli jo v 1934. Hän oli harras kristitty. piti lapsillekin pyhäkoulua. Hän lienee saanut vaikutteita tädiltään Tilda Kenniltä. Hän oli naimisissa lähetyssaarnaaja Frans Hannulan kanssa. Olivat siellä uranuurtajia.  

Kennillä käsiteltiin tulta ilmeisesti vähän varomattomasti, koska siellä on useamman kerran ollut tulipalo mm. saha ja paririihet paloivat huhtikuussa 1914. Kennin suuli paloi kerran jos toisenkin. L-lehddessä kerrotaan: Pikkupojat olivat tulitukkuleikeissä tammikuussa 1920 aiheuttaneet tulipalon.


VÄHÄ-KENNI

Tila tunnus vuoden 1766 kartassa M ja sijaitsi ennen Kouhia samalla puolen tietä. (Isoäitini Fanni Paavola kertoi, että Vähä-Kennin talo oli Kouhin ison sireenipuskan paikkeilla. Siellä asui kylän lapsenpäästäjä Annastiina Heikintytär s 14.9.1839 ja hän oli Aabraham Erlandinpojan leski.

Kennin jaon jälkeen tulee isännäksi tulee:

1722-30 Matts Thomasson Kenni, 21.9.1671-1.11.1730, vihitty 30.11.1700, vaimo Brita Mattsdotter, 1669-13.2.1750. Poika jatkaa.

1731-56 Eric Mattsson Vähä-Kenni, 8.5.1703-29.12.1779, vihitty 28.12.1722, vaimo Caisa Andersdotter Unto, 22.11.1704-26.5.1778. Pojalle talo.

1756-84 Matts Ericsson Vähä-Kenni, 3.9.1725-26.9.1784, vihitty 20.12.1752, vaimo Caisa Henricsdotter Kuukinen, 14.9.1735-16.2.1818. Poika jatkaa.

1785-1800 Thomas Mattsson Vähä-Kenni, 12.10.1760-23.5.1800, vihitty 29.1.1794, vaimo Maria Henricsdotter, 16.2.1759-30.9.1817 Punkalaidun. Thomaksen veli jatkaa tilalla.

1800-1838 Jacob Mattsson Vähä-Kenni, 18.7.1777-7.4.1847, vihitty 9.9.1798 Kauvatsa, vaimo Caisa Ericsdotter Jalli, 14.6.1776 Kauvatsa-27.11.1853.  Lisäksi oli lapsia: Anna Jaakontytär s.1.9.1799 1799 ja avioitui Untolta renki Juhan s 7.1.1801 kanssa ja lapsia: Anna 13.9.1822, Justiina s 1826 ja Eva s 1827. Jaakko 3.1.1804,Valpuri s 24.4.1807, Heikki s 1814 avioitui Fredrika Einolan kanssa Kauvatsalle.  

1838-66 Jacob Jacobsson Vähä-Kenni, 3.1.1804-4.5.1866, vihitty 7.6.1836 Vampula, vaimo Christina Henricsdotter Borg 25.6.1815 ja k 3.8.1868.Äidin kuoleman jälkeen elää talossa vielä parin lapset: Maria Kristiina 28.11.1839, Matilda Josefiina 20.7.1842 ja Anna-Liisa 1.12.1844 ja kuoli lapsena, Vilhelmiina 24.5.1849 ja Emma Johanna 30.8.1851 ja Kalle Vihtori 1.2.1854.

1848- 1884 omisti Kennin isäntä Carl Gustaf Ericsson.  Eli Vähä-Kenni yhdistyi Kenniin.

Kennintalo on osallistunut Karhiniemellä maiden jakoihin mm seuraavissa asiakirjoissa:

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559564.KA  Isonjaon sekä sikolaidunmaa jakoon.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559579.KA   Karhiniemen yhteismaiden jakoon.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559567.KA  Isonjaon täydentäminen.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559572.KA  Iso- ja Vähäsuon jakoon.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559582.KA  Uusjakoa Karhiniemellä.

 

Irja-Liisa Marku


Etsi