header-logo

Karjalaistiloja ja asukkaita Karhiniemellä

 

HEIKKI KIISKI MUISTELEE
KARJALAISTILOJA JA ASUKKAITA KARHINIEMELLÄ SOTIEN JÄLKEEN

Toisen maailmansodan alkaminen aiheutti monenlaista muutosta ja murhetta Euroopassa ja tietenkin myös Suomessa. Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja vaati Suomea luovuttamaan Karjalan kannaksen, Petsamon alueen, osia itärajalta, sekä Laatokan Karjalan. Noin kymmenen prosenttia Suomen pinta-alasta menetettiin ja vajaa puoli miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa, kotiseutunsa ja omaisuutensa lopullisesti. Neuvostoliitto hyökkäsi 30.11.1939 Suomeen miehittääkseen maamme kolmessa viikossa. Tämä tavoite ei koskaan toteutunut, mutta Karjalan kansa joutui lähtemään evakkotielle pahimmillaan varttitunnissa. Talvisodan evakot tulivat Huittisiin pääosin Kaukolan pitäjästä. Sama kohtalo toistui uudelleen kesällä 1944, kun Karjalaiset olivat olleet kolmisen vuotta rakentamassa uusia koteja, talvisodassa tuhoutuneiden tilalle. Jatkosodan päättymisen jälkeen Karjalaisväestö sijoitettiin pääosin etelä ja länsisuomen alueelle. Huittisiin sijoitettiin Vpl Pyhäjärven ja Sakkolan asukkaita. Suomi pystyi uudelleen asuttamaan siirtolaisensa, toisin kuin monissa muissa sodan kärsineissä valtioissa.  Vuonna 1945 tuli voimaan maanhankintalaki, jonka nojalla Karjalan maatalousväestölle saatiin hankittua tiloja muualta Suomesta. Suomen rannikkoseudulla olisi ollut paljon suuria kartanoita, joista olisi riittänyt tiloja tuhansille karjalaisille. Paasikivi sai runnottua läpi kielipykälälain, joka esti karjalaisten sijoittumisen ruotsinkielisille alueille. Tästä johtuen siirtolaisten maansaanti koski muun Suomen maatiloja.

Karjalaistalo

Tällainen oli yleisin talotyyppi, joita karjalaiset rakensivat. Puolitoista kerroksinen, lauta tai hirsitalo, joka tunnettiin nimellä: Malli Vennamo. Kuvassa Arvi Kiiskin talo, joka oli rakennettu vuonna 1953.

Muodostettuja tiloja oli pääosin kolmea tyyppiä. Viljelystila 6-15 ha, asuntoviljelystila 2-4 ha tai rintamamiestontti, johon saattoi saada raivattavaa maata esim. suota, kuten Karhiniemelläkin toimittiin. Karjalan siirtolaiset pyrittiin pääosin asuttamaan pitäjittäin samoille seuduille. Huittisiin muutti n.1200 Pyhäjärveläistä ja n. 200 Sakkolalaista. Karhiniemelle tuli vuosina 1945 - 1950 n. 90 henkilöä, osa heistä tuli myös miniöiksi tai vävyiksi.

Erilaisia tiloja Karhiniemelle maanhankintalain mukaan tuli kymmenkunta, muut ostivat asuntoja tai pientiloja vapaaehtoisilla kaupoilla. Luovutetuille alueille jääneestä omaisuudesta valtio korvasi yleensä n. puolet. Tämä tarkoitti maata, metsää, rakennuksia, irtaimistoa ja muuta mitä jäi Neuvostoliitolle. Lisäksi valtiolta saatiin lisäkorvauslainaa eli ”kultareunaisia” obligaatioita, joilla pystyttiin auttamaan rakentamista ym.

Pellon pakkolunastushinta, jonka maata luovuttanut tila sai, oli noin 15 000 mk/ha, viljelykelpoisen maan 12 000 mk/ha ja metsän 10 000mk/ha. Vanhojen kauppakirjojen mukaan ainakin meidän asuntoviljelystilan kaupassa edellä mainitut hinnat pitävät kutakuinkin paikkansa. Joskus kuulee sanottavan, että Karjalaisille annettiin maata ja metsää. Tämä on väärä tieto, koska maan luovuttaja sai käyvän hinnan valtiolta ja maan saaja maksoi tilansa valtiolta saamallaan lainalla, joka täytyi tietenkin maksaa takaisin. Sodan seurauksena kärsivät molemmat osapuolet.

LUETTELO KARHINIEMELLE MUUTTANEISTA SIIRTOKARJALAISISTA

Karhiniemen taloista suurimpia maan ja metsän pakkoluovuttajia olivat Paavola ja Kenni. Kerron tässä ketä karjalaisväestöä muutti Karhiniemelle ja keitä täällä asui 50-luvun alussa. Otan tähän lukuun myös perheet, joiden toinen vanhemmista oli karjalainen ja myös yhteiset lapset. Aloitan luettelon lauttarannasta, eli kylän eteläpäästä. Oheisessa luettelossa saattaa olla virheellisiä tietoja, koska olen laatinut tämän luettelon oman muistitietoni mukaan.

Karjalaiset Karhiniemen kartalla

1. Musakka Edvard ja Anna-Liisa. Lapset: Sulo, Bertta, Lauri, Martti, Elsa, Anna, Auvo. 50 – luvun alkuun mennessä suurin osa Musakan lapsista olivat muuttaneet jo omilleen.

Tila erotettiin Kuukkisen maista.

2. Päiväläinen Kaarlo ja Liisa (os. Iso-Rautio). Lapsi: Pekka.Kaarlo tuli vävyksi Iso-Rautiolle.

3. Päiväläinen Keijo ja Eila (os. Tirri). Lapset: Harri, Arja, Vappu, Erja, Suvi

Keijo Tuli vävyksi Tirrille.

4. Kulmala Taisto ja Aune os. Iivonen. Lapset: Eila, Esko, Marja-Leena, Pirjo, Veli-Pekka

5. Puputti Väinö ja Alma. Lapset: Eerni, Erkki, Esko, Esa. Tila erotettiin Paavolan maista.

6. Kangasrinne Armas ja Hilja (ent. Kukko). Lapsi: Maija. Kangasrinteet ostivat Rekikosken tilan.

7. Äikiä Tobias ja Maria. Lapset: Antti, Pentti. Tila erotettiin Kuukkisen maista.(Naarassaaresta)

8. Rampa Yrjö ja Katri. Lapsi: Elina. Tila eroteettiin Tirrin maista

8.1. Nestori ja Helena Vanhatalo.

9. Salo Toivo ja Lilja (os. Määttänen). Lapset: Markku, Liisa, Anneli. Lilja tuli miniäksi Salolle.

10. Kiiski Arvi ja Iida (os. Repo). Lapset: Anja, Eeva, Antti, Heikki. Tila erotettiin Kennin maista.

11. Päiväläinen Uljas ja Alma (os. Nokelainen). Lapsi: Anneli. Samassa talossa asui myös ”Lankisen mummo”. Vuosina 1951-53 talon toisessa päädyssä asui Mauno, Elvi ja Jouko Mattila.

Päiväläiset ostivat pientilan?

12. Pälijärvi Einari ja Esteri (os. Eeva). Lapsi: Pekka

13. Pohjalainen Väinö ja vaimo. Lapsi: Kerttu. Pohjalaiset asuivat Kennin torpassa.

14. Lankinen Vilho ja Helvi (os. Runni). Vilho tuli Runnille vävyksi.

15. Juga Paavo ja Maija. Lapsi: Kaija. Ostivat Hakasen tilan

16. Iivonen Heikki ja vaimo? Lapsi: Kaino (myöh. Osmo Rintalan vaimo)

Samassa taloudessa asui myös Toivo Iivonen. Iivoset asuivat ”Pihlavan” tilalla.

Karjalaiset Karhiniemen kartalla

17. Isopahkala Juho ja Aino (os. Matikainen). Lapsi: Seppo. Tila erotettiin Höyssyn, Vähä-Raution ja Iso-Raution tiloista.

18. Pohjalainen Jalmari ja Lempi. Lapset: Aimo, Heimo, ja Kerttu. Tila erotettiin Höyssyn maista.

19. Piispanen Janne ja Alma. Lapset: Kaarina, Pauli, Eila, Sinikka. Lisäksi tilalla asuivat Maria ja Leena Kaasalainen. Tila erotettiin Kennin maista.

20. Puttonen Anselmi ja Liisa. Lapset: Erkki, Kauko, Terttu. Puttoset ostivat tilan?(Mutilahdesta)

21. Vanhatalo Vihtori ja Ellen. Lapset: Seija, Seppo. Tila erotettiin Vähä-Raution maista.

22. Isopahkala Väinö ja Hilja (os. Anttonen). Lapset: Pertti, Kerttu. Tilalla asui myös Hiljan äiti Varpu Anttonen. Isopahkalat ostivat tilan?

23. Virolainen Antti ja vaimo?. Lapsi: Veikko ja vaimo. Lapset: Erja, Päivi, Arsi

24. Virkki Tauno ja Martta. Lapsi: Aira. Tila erotettiin Höyssyn maista.

25. Kaartinen isäntä ja emäntä. Lapset: poika ja tytär.



Heikki Kiiski

 

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde