header-logo

KUUKKINEN

kuukkinen


Ns. vanha rälssitalo, 2/3 vanhaa ja uutta manttaalia. Vanhan kartan v. 1763 tunnukset Kuukkisella oli G, H, M/ 8 ja 9. Tila jakaantui v. 1763 Isokuukiseksi ja Vähäkuukiseksi.

Talon 1500-luvun tietoja olen kerännyt; Seppo Suvannon teoksesta: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto vuosilta 1503-1571.

MARTTI HEIKINPOIKA maakirja vv. 1541-42 Morten Hen.ss. oli viimeisenä entisten flöte-veron (rälssimaasta) maksaneiden talojen ryhmässä hallintopitäjän lopussa. Äyrit 3½.

VALPURI talon emäntä, maakirja 1543. Äyrit 3½. Maakirjassa 1544, 1546, 1552 Karhiniemen kylään luetun talon verosta vastasi Valbor Matikan. Veroäyrit 3.

TUOMAS LAURINPOIKA 1554-99, äyrit suurimmillaan v. 1569 äyrejä 4. Kym (panneja) viljelyksessä 1558: ruis 3/4, ohra 1, pavut 1/6; 1559: ruis 1, ohra ½. V 1564 on Tuomas, nimismiehen lampuoti, siis Sammun talon XV lampuoti. Kustaa Vaasa ei yleensä suvainnut sitä, että talonpojalla oli lampuoti, mutta ilmeisesti nimismiesten kohdalla se on annettu periksi, jos lampuoti pystyi maksamaan myös kruunulle verot. Sakkoa Kokemäen talvikäräjillä 27.3.1556 Thomas Karhiniemen j Hvittis sakko Tottelemattomuudesta käräjillä, Huittisten kesäkäräjät 1571 Thomas Kÿloi ibm (Karhiniemi) ei tehnyt päivätöitä eikä maksanut rahakorvauksia.

Hopeaveroluettelo v. 1571 on mainittu Thomas Larsson omisti kuparia 10, hevonen 1, nuorta karjaa 1-1-0-1, lampaita 7 ja nautayksikköä 4.375.

Suomenmaa: v. 1571 suoritti Huittisissa hopeaveroa 371 talollista ja lisäksi oli 4 veroa suorittamatonta. Väkiluku oli arviolta 2.200 henkeä. Hevosia oli 369, härkiä 303, lehmiä 941, nuorta karjaa 3049, lampaita 1885, sikoja 489. Älvsborgin linnan lunnaita v 1565 maksoi Tuomas Laurinpoika Kuukinen 3 mk.

TUOMAS TUOMAANPOIKA sakkoa syyskäräjillä 1568 Thomas Thomasson ÿ Karhinemi t > haastoi saman kylän Markku Martinpoika (talo X, Kenni).

Myös tämän tiedoston isäntäluettelon on selvittänyt Timo Kouttu, joka käyttää henkilöiden vanhoja ruotsinkielisiä muotoja ja omassa osiossani nimet ovat suomenkielisessä muodossa.

Isännät:
1540-53 Sigfrid.
1554-56 Thomas Sigfridsson.
1557-99 Thomas Larsson,

Kirjoituksessa mainittujen talojen perintö- kruunun ja rälssiomistuksen kesken ero on ollut 1500-luvulla paljolti teoreettinen. Talot olivat siirtyneet isältä pojalle. Muutos tapahtui kahden seuraavan vuosisadan aikana feodaalisen omistusoikeuskäsitysten päästessä valtaan. Kruunu ja aatelisto panivat talonpojan ahtaalle. Edellisen tulkinta laista piti kruununtalollista vain lampuotina ilman pysyvää käyttö- ja omistusoikeutta. Häätö uhkasi aina.

1600-luvulla yksinvaltias kuningas kietoi pykäliinsä myös perintötalollisen: tilaa ei saanut myydä suvun ulkopuolelle tarjoamatta ensin sitä kruunulle. Tilakokonaisuus oli säilytettävä tai luovuttava kokonaan siitä. Kolmen vuoden verorästit merkitsivät talon menetystä. Huonoiten olivat asiat rälssitalonpojalla, sillä kuninkaan etu oli yhteisempi kuin lääninherran. Kyllä aatelismiehet osasivatkin talonpoikaa rasittaa aina 1680-luvulla toimitettuun isoon reduktioon, eli peruutukseen asti. Talonpoikien asema parani vasta vähitellen 1700-luvulla.

Kruununtalolliset saivat oikeuden ostaa talojaan perinnöksi v. 1723, oikeus evättiin 1773, mutta tehtiin sallituksi taas 1789 Kustaa III aikana.

Myös tämän tiedoston isäntäluettelon on selvittänyt Timo Kouttu, joka käyttää henkilöiden vanhoja  ruotsinkielisiä muotoja ja omassa osiossani käytän suomenkielistä muotoa.

Kuukkinen oli 1581 alkaen lampuodina. Suvut, joille omistusoikeus oli annettu Kuukisella:1581-1646 Hordel, vuokraajana 1540-53 Sigfrid, 1554-56 Thomas Sigfridss, 1557-1599 Thomas Larsson, 1600-03 Michel Mattsson, 1604-34 Filpus Michelsson, 1634-36 Matts Simonsson. Sitten jatkaa lankomies 1637-55 Simon Thomasson, vaimo Agneta Simonsdotter.

1646-1663 Kurki-suku. V. 1640 oli valtioneuvos Juho Kurjella mm. Karhiniemeltä Raution talo sekä saanut Hordell suvulle lahjoitetut Karhiniemen Kennin ja Kuukkisen talot everstinrouvan Anna Boijen jälkeen. Vuokraaja 1656-62 Sigfrid Henricsson, vaimo Margareta, k. 8.5.1681.

1663-1755 Carpelan, Kristerk 1708 (oli huonoissa taloudellisissa asemissa), vapaaherra ja myi Kuukkisen, Kennin ja Sinkan 6000 kuparitaalarin yhteishintaa ja ostaja oli rov. Nils N Idman. Khra Idman kuoleman jälkeen v. 1790 omisti leski Margaret Elisabet ja sitten omisti v. 1810 Karl Juhan Idman ja sitten tyttären puoliso prof. Johannes AgapetusTörngren 1810-1826.

Vuokraaja
1662-1699 Paul Larsson, vihitty 1.vaimo Walborg Clemetsdotter Rautio, 1663-7.5.1656. 2.vaimo Maria vihitty 1682. 3.vaimo Walborg vihitty 1684. Isäntä kuoli 15.1.1716 kolmen vaimon rasittamana?
1700-11 Jöran Paulsson Kuukinen, 11.3.1667-12.2.1711, vihitty 1684, vaimo Caisa Johansdotter, 1661-26.12.1737. Vävy jatkaa vuokrausta.
1712-48 Jöran Henricsson, 1685 Kauvatsa-9.7.1753, vihitty 28.12.1712, vaimo Brita Jöransdotter Kuukinen, 1689-6.10.1747. Vävy tulee tilalle. Niilo Mikonpoika Karman oli yhteisen ruodun sotilas 1728 luettelossa yhdessä Kastarin ja Höyssyn kanssa, kuten on kerrottu.
1748-63 Henric Matts Vähäkäki, 1.1.1706-11,7.1770, vihitty 19.3.1732, vaimo Beata Jöransdotter Kuukinen,1716-9.1.1800.

KUUKKISEN TALO halottiin n.1763 kahden lampuodin viljeltäväksi Iso- ja Vähäkuukkinen.



Iso-Kuukkinen

Vuosina 1763-70 Henric Matts Vähäkäki jatkaa lampuodina, hänen jälkeensä poika tilalle.

1770-1800 Jöran Henricsson Kuukinen, 25.2.1741-29.10.1810, vihitty 13.12.1761, 1.vaimo Brita Ericsdotter Vähä-Kenni, 18.1.1740-20.6.1800. 2.vaimo vihitty 29.3.1807, Walborg Henricsdotter 21.4.1774-16.4.1818. Poika jatkaa hetken!

1800-01 Matts Jöransson Iso-Kuukinen, 28.1.1764-12.11.1801, vihitty 15.10.1793, vaimo Caisa Ericsdotter Iso-Kenni 14.4.1776-19.5.1846. Leski ottaa uuden miehen.1802-22 Henric Henricsson, 9.10.1774-12.7.1822, vihitty 9.12.1802 Caisalle, joka leskeksi jäätyään jatkaa talonvuokrausta. 

1822-25 Caisa Ericsdotter Iso-Kenni, kunnes poika astuu tilalle.

1825-46 Jöran Mattsson Iso-Kuukinen, 6.9.1795- 16.6.1863, vihitty 1819, vaimo Walborg Simonsdotter, 8.1.1791-21.8.1857.

1846-48 Anders Andersson, 25.1.1819 Kauvatsa-5.2.1910, vihitty 10.12.1843, vaimo Carolina Henricsdotter, 6.5.1816 Kiikka-8.4.1896.

1848-53 Gustaf Johansson, 28.6.1820-4.1.1884, vihitty 29.3.1842, vaimo Ulrica Eliasdotter, 10.7.1816 Pirkkala-14.6.1891. Lapsia oli Katarina

1853-64 Johan Salomon Jacobsson, 6.7.1823 Kokemäki-4.8.1864, vihitty 30.5.1844 Kauvatsa,
vaimo Walborg  Henricsdotter Jalli, 15.10.1822 Kiikka-14.6.1867. Lapsia: Serafia Vilhelmiina 14.7.1848 (kulkee kylän taloissa piikana ja synnyttää pari lastakin), Maijastiina 13.9.1854, Kalle Fretriikki 30.7.1858 (muuttaa Kauvatsalle) ja tuleva isäntä Frans Vihtori 10.12.1861.

1876-1877 poika Frans Vihtori Juhanpoika s 10.12.1861 on ollut Kuukkisella aina v 1877 asti ja muuttaa sitten yksinään Pöytyälle. Ja sitten tuleekin omistajasuku talonpitäjäksi.

Kun Suomen sodan 1808-9 jälkeen jouduttiin Venäjän vallan alle lakkautettiin Suomen sotaväki. Upseerien ja aliupseerien virkatalot vuokrattiin niille, jotka eniten maksoivat. Sopimuskausi oli 25 v. joka tarpeen tullen uudistettiin. Vuokraajat olivat yleensä varakasta väkeä. Kuten Sneckin veljeksetkin.

Uusi suku Kuukkiselle. 1826-1848 Sneck-veljekset, Rykmentin komissaari Aabraham Sneck 1826-30 ja veli 1831-48 ja sitten Amanda Kristiina Mäkelä os Sneck ja sisar Kustaava Vilhelmiina 1848-50 ja sitten miehensä kanssa vuodesta 1850 lähtien.

1848-1850 heidän sisarensa Gustafa Wilhemina Berntsdr Sneck, 15.9.1820 Karkku ja kuoli 27.2.1886 Huittinen. Ja sitten 1850-1884 omistus jatkui 8.2.1845 Karkussa solmitun avioliiton kautta. Aviomies oli Carl Gustaf Ericsson Yli-Viikari s 9.8.1819 Karkku ja kuoli 10.12.1899 Huittisissa. Käyttivät myöhemmin myös nimeä Unto. Pari on merkitty Kuukkisen, Kennin ja Unton haltijoiksi.

Lapsia oli:

1.Kalle Alfred s 29.4.1845 Karkussa ja avioitui 1875 Kiviniemen Uotilan tyttären kanssa. Kalle kuoli 17.9.1881
2.Johan Herman eli 1847 - 1852,
3.Frans Anselm s. 29.111849 ja k 17.9.1881. Hänestä tuli Kuukkisen isäntä v 1877.  
4.David  s. 1851 ja 5.Kustaa s. 1853 (kuolivat molemmat lapsina)
6. Oskari s. 10.6.1858 ja k. 1934 Kennin isäntänä.
7. Emma s 1862 ja avioitui 1886 lähetyssaarnaaja Frans Hannulan kanssa.  
8. Iida s 4.9.1865 muutti marraskuussa 1900 Tyrväälle Emma-sisarensa ja Frans Hannulan perheeseen.

1878-1900 edellisen isännän poika Frans Anselm Carlsson Kenni myöhemmin Kuukkinen s. 29.11.1849 ja kuolee heinäkuussa 1908 Porissa. Vihitty 8.7.1875, 1.vaimo Serafia Carlsdotter Protinki, 9.4.1852-17.4.1880. Serafian kanssa syntyneitä lapsia eloon jäi poika Oskar Anselm 25.10.1877-5.2.1957 Huittisissa. Frans solmi 2. avioliiton 25.11.1880, Amanda Fredricsdotter Uusi-Ryti, 4.12.1853. Parista myöhemmin!


Perukirjoitus Serafia Kallentytär Kuukkinen os. Protinki jälkeen. Pidetty 18. lokakuuta 1880. Kirjoituksen suoritti allekirjoittanut. Paikalla olivat herastuomari Antti Pitkänen ja työmies Kalle Tuomaanpoika. Kuukkisen tilan Karhiniemen kylässä perinnönjaon talonemännän Serafia Kallentytär Kuukkisen jälkeen, joka kuoli viime huhtikuun 17. päivänä jättäen jälkeensä lesken talollisen Frans Kallenpoika Kuukkisen ynnä avioliitossa tämän kanssa siitetyn vielä alaikäisenä olevan pojan Oskar Fransinpoika, jonka etua ja oikeutta tässä tilaisuudessa oli valvomassa puustellin arentaattori Kalle Iisakinpoika Unto, sanotusta Karhiniemen kylästä.

Leski Frans Kuukkinen esiintoi tämän jälkeen kalunkirjoituskirjan vaimo vainajansa jälkeen viime kesäkuuun 3:tna päivältä, joka osoittaa, että paljonko irtain omaisuus silloin oli arvioitu, ynnä siinä löytyvine rahoineen, yhteensä 2382 mk 50 penniä. Sekä että vainajan kiinteimen perintö osuus Protinkin talosta Sammun kylässä ja Maurialan ykinäisrusthollin puolikkaasta on saatavia viimemainitun talon omistajalta rusthollari Kalle Kustaanpoika Maurialalta, koskiessa vainajan kuolinpäivään asti 3376 markalla 3 pennillä, joka oli tulona poika Oskar Fransinpojalle, mutta kauppakirja on tehty marraskuun 1. päivänä 1879 ja sen kautta vainaja ynnä Frans Kuukkinen ovat myyneet vainajan kiinteimet osat sanotussa Protinkin ja Maurialan tiloissa Kalle Kustaanpoika Maurialalle ja hänen vaimollensa, vainajan sisarelle Tiina Kustaantyttärelle sekä veljelle talolliselle Kalle Kallenpoika Protinkille, sisältää että Kalle Mauriala ja Tiina Kallentytär mainituista osuuksista ovat sitoutuneet maksamaan ylipäänsä 4000 mk, paitsi korkoa, siis tulee viimemainittu summa päältä jaon ulosotettavaksi osuudesta ja alaikäiselle pojalle yksinomaisesti jaettavaksi.

Kalunkirjoituksen mukaan Serafia Kallentytär vainajan jälkeen on irtain omaisuus pesässä arvottu ? ynnä sinä kuoleman hetkellä löydettyinä rahoina 2382 mk. Yhteensä sitä vastaan, että leski Frans Kallenpoika saa hyödyksensä kaiken irtaimen omaisuuden huutokaupalla myymällä/myymättä? sitoutui hän arviosumman ja ehkä omaisuus olis alle hintansa arvostettu ja tullut lisätä omastansa 600 mk, nämä yhteensä 2982 mk.

saatavaa rusthollari Kustaa Kallenpoika Maurialalta vainajan kiinteitä osuutta yllämainitun 

kauppakirjan mukaan  3300 mk
sekä 5 % korko marraskuun 1 päivästä 159 mk
yhteensä 3459 mk
kaikki 6444 mk
Vähennyksiä:leski Frans Kallenp. vaatii maahanpanijaiskust. 350 mk
lääkärinpalkkio ja vainajan hoitokustannukset 100 mk
vaivaiskassa 7,20 mk
toimitusmiesten palkat 20,00 mk
Kartta kalukirjaan 2,20 mk
Kihlakunnan tuomarille 2 mk
yhteensä 451 mk
Jäännös 5960 mk on

Kun tästä jäännössummasta vedetään pois vainajan kiinteimen osuus Protinkin ja Maurialan taloista 4000 mk, joka kuuluu Oskari Fransinpojalle yksimieleisesti, niin jää jaettavaa ylipäänsä irtainta 1960 mk. Leskelle 1306 mk ja Oskarille 653 mk ja yhteensä 1960 mk.

Toisella puolella merkityssä perinnönjaossa olemme olleet, joka kuin myös, että poikani Oskari Fransinpoika perintöosuus holhoojan vastuksella on Frans Kuukkisen hallussa. 

Täten muistutetaan aika ja paikka kuin yllä Kalle Iisakinpoika Unto, puumerkki Frans Kuukkinen, kirjoittaa nimensä. Yllämerkityllä tavalla jaetuksi todistavat: Antti Pitkänen, Kalle Tuomaanpoika, puumerkki.

Huomioin joitakin kyläläisiä, jotka ovat huutokaupassa ostaneet: mm.  Amanda Kurvinen (siivilä ja saavi, kirnu), Josep Hakala (hame ja tröijy,2 toolia, aura), Viktor Pihlava (hevosloimi, luontipuu, sakaskoppa, ämpäri, puukko, satula, sarkapomppa), Vihtori Uusirautio (tarikko,  arkku, ränkiä ja 3 luokkaa, kurikka ja työreki, vakka, toopi), Viktor Könönen, Kustaa Tirri, Kaarlo Färm (tiinu, saavi ,tupakeita, rysä, hamppua, pari karstoja, kurikka, sakaksia ja pytyn), David Holm tröijy,saavi, hamppua. Ostajina mainitaan myös  Juho Hietala, Fredrik Sandelin, Henrik Hietala, Vilhelm Paavola ,Vilho Könönen (pellavankulkuja) ja Amanda Wahlman 3 paria vihtoja, pytty.



Serafia-vaimon kuoleman jälkeen soveliaaksi katsomansa puolen vuoden kuluttua Frans solmi 2. avioliiton 25.11.1880, Amanda Fredricsdotter Uusi-Ryti, 4.12.1853 kanssa. Perheeseen syntyi aikanaan 9 lasta.
Oletettavasti lapsuutensa Oskar asui Ala-Maurialasssa Eeva-tätinsä hoivissa, jolta oli omat lapset kuolleet. Ehkä oli ajatus, että Oskarista aikanaan tulisi Ala-Maurialaan isäntä? Mutta niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Eeva-täti myi miehensä kuoleman jälkeen Ala-Maurialan Ida-sisarelleen (oli Oskarin täti) ja tämän karkkulaiselle miehelle Toivo Packalenille, jonka vapaussodan melskeissä punaiset murhasivat Untonmäessä. Iida-leski muutti tyttärensä kanssa Helsinkiin, jossa äiti ja tytär kuolivat jo 20-luvun alussa.

Muistivat testamentissaan varsin runsaasti silloista Huittisten kuntaa! Hautakivi on Huittisten hautausmaalla Protinkin hautakivirivissä.

Aikuisikää lähestyessään Oskar asui Kuukkisella, koska hän 2.8.1900 osti Kuukkisen talon (peltoa 65 ha ja yhteispinta-ala oli 185 ha) isä-Fransilta, jonka uusperheelle jäi Penttinen (peltoa 17 ha ja yhteispinta-ala oli 31 ha).

Kumpikaan isäntä ei taloaan pitänyt pitkää aikaa, koska Oskar myi Kuukkisen jo 10.12.1902 sampulaiselle Ferdinand Maantie-Laurilalle. Ja Frans-isä myi omistamansa Penttisen 17.3.1908 maakauppias Kalle Toivoselle.

Lieneekö Oskar asunut Kuukkisen myynnin jälkeen Ala-Maurialassa tätinsä Eevastiinan kuolemaan 25.2.1929 asti. Oskarin myöhemmistä elämänvaiheista ei minulla ole tarkempia tietoa.Tiettävästi Oskar asui Lauttakylässä, tehden pikkupalveluksia ja saaden niistä jokapäiväisen elantonsa?  Oskar kuoli 5.2.1957 ilmeisesti rutiköyhänä?

Penttisen torpassa oli ennen Fransia asunut Kuukkisella renkinä ollut Selim Salonen (vanhemmat olivat Penttisen torppari Juho Juhonpoika ja vaimonsa Sofia) s. 18.1.1871. Selim oli avioitunut (kirja Jarmo Paikkala: Timm-Ketosen sukukirja.) Kokemäeltä kotoisin olevan Iida Maria Ketosen s. 1875 kanssa. Perheeseen kuului lapset Hilja s. 1895, Kaarlo Villiam s. 1897 ja Iita s. 1899. Penttisen torpasta Saloset muuttivat tiettömän taipaleen taakse Lauhanmaahan. Ostivat kauppias Hellmanilta maatilan, jolle valmistui v. 1911 asuinrakennus. Salonen osallistui vapaussotaan vanhimman poikansa kanssa. Iita-tytär avioitui Kouhin Arvon kanssa. 

Kuukkisen lohkominen v 1908. Tilat Kuukkinen ja Penttinen.

Kuukkisen tilan osti 10.12.1902 Sammusta Maaantie-Laurilan omistajat Ferdinand ja vaimonsa Josefiina Maantie-Laurila ja hinta oli 40.000 mk. Myyjä oli talollinen Oskari Fransinpoika Kuukkinen, joka oli talon ostanut isältään pari vuotta aikaisemmin 2.8.1900. Mikä oli varsinainen syy, että Oskari joutui Kuukkisesta luopumaan?

Kuukkisen uudella omistajasuvulla oli Kuukkisen lisäksi edelleen Sammun Maantie-Laurilan talo, josta heidät on rippikirjaan merkitty ainakin v 1912.

Evert Ferdinandin isä oli Meskalan Yliviikarin ja Urpon talojen isäntä Kalle Matinpoika, joka oli lisäksi kuudennusmies eli hoiteli kirkkoväärtin hommia. Äiti Maria Josefiina s. 1863 Sorvolan Mattilassa. Perheen lapset olivat kasvaneet Manntie-Laurilassa.

Vapaussodan melskeissä v 1918 punakaartilaiset polttivat Sammussa mm. Maantie-Laurilan, jolloin perhe viimeistään muutti Karhiniemen Kuukkiselle. Kaarti yritti sytyttää myös Karhiniemen lauttan, mutta se ei syttynyt.

Ferdinand ja Maria Kuukkisella oli lapset:
1. Hilda s. 27.1.1882 ja k 5.1.1938 Kauvatsa. Avioituu 15.6.1905 Kalle Wilhelm Antinpoika Höyssyn s 14.9.1882 H ja k 17.9.1956 Kauvatsa. Hilda ja Kalle ostivat 10.7.1905 Heikkilän talon Työtilästä Kauvatsalta Heikkilän talon, jonne muuttivat. Kasvattivat siellä lapsilaumansa. Perheen Viljami-poika palasi äitinsä kotitaloon, Kuukkiselle v.1926? Ja huhtikuussa 1932 Viljamilla oli omistuksessaan suurin osa Kuukkisesta.

Karhiniemeläiset ovat olleet ennenkin kiinnostuneita Kauvatsan Heikkilän talosta, koska sinne oli avioitunut v 1899 Isoraution tytär Alma Sofia Iisakintytär s 1879 edellisen omistajan omistajan pojan lavialaissyntyisen Kustaan Anthonin s 1874 kanssa. Mutta pari muuttaa Poriin.
Heikkilään oli muuttanut v 1893 myös Karhiniemeltä Kaarle Fredrik Vihtorinpoika Uusirautio s 1860. Kaarle muutti jo v 1897 Sahalahdelle.

2. Hilja s. 1884 meni avioon myös Kauvatsalle v. 1918 Juho Ville Mattilan kanssa. Miehen kuoleman jälkeen Hilja-leski palasi lapsettomana takaisin sisartensa Alman ja Marttan naapuriin Maantie-Laurilaan Sammussa.
3. Alma s 1885 ja kuoli naimattomana
4. Olga s 1887 oli valmistunut kiertokoulunopettajaksi ja k. 1928 naimattomana.
5. Kalle s. 1889 ja perusti v. 1920 perheen Kastarin Hildan kanssa. Ja ostivat Sorvolan Mattilan. (Mattilasta oli aikoinaan lähtenyt Kallen Maria-äiti). Mattilan pari jäi lapsettomaksi ja tila siirtyi toiselle suvulle. Kallen ja Hilda Laurilan hauta Huittisten hautausmaalla on läpikäytävän vas. lohkolla.
6 ja 7. Ida ja Martti kuolivat lapsina.
8. Yrjö s 1898 piti sisarustensa kanssa Kuukkisen taloa ja meni naimisiin Selma Vastamäen kanssa. Ostivat aikanaan Karhiniemen Tirrin Kustaa-pojalta, Viljo Mattilalta Mattilan talon.
9. Martta oli nuorin ja s. 1900.

Aikanaan isänsä kuoleman jälkeen sisarukset Martta ja Alma palasivat Sampuun Maantie-Laurilaan.

Karhiniemen täydennysjaon kokouksessa 31.6.1931 Kuukkisen omistajaksi sanotaan (omisti 7/12) Yrjö Laurila. Ja kokous 28.10.1932 omistajana on Viljami Heikkilä. Ostanut 9.4.1932 (13/24 osaa)

Ferdinand Kuukkisen jälkeen tilalle tuli Hilda-tyttären poika Viljami Heikkilä. Nykyisin Kuukkisen kantatila on Ferdinand Maantie-Laurila-Kuukkisen 4. polven jälkeläisen Pekka Heikkilän perheen omistuksessa. 


Kuukkisen talon vanha päärakennus

Kuukkinen
Kuvassa arveluni mukaan vasemmalta Maria ja Ferdinand Kuukkinen lapsineen, Yrjö, Hilja, Alma, Martta ja Olga ja Kalle hevosineen. Kuva on otettu tod. 1920-luvun taitteessa? Vasemmalla vanha asuinrivi ja oikealla oleva talo on nykyinen. (kuva Pekka Heikkilän)
 
Kalle Kuukkinen
Kalle Kuukkisen pihassa. Taustalla tuulimylly, jolla nostettiin vettä kaivosta? Kuva Pekka Heikkilän. 

 

Kalle Kuukkinen
Kallesta atelje-kuva, Martta Paavolan albumista.


(ILM) Lauttakylälehdessä verotettavista oli merkintöjä mm, Karhiniemen verotetuista v. 1917 Kuukkisen Ferdinand 120 äyriä, Kennin Kallella 229, Emil Paavolalla 50 ja Uusi-Rautiolla oli 33 äyriä.
Samassa lehdessä oli ilmoitus: ”Täten kiellän laillisen edesvastuun uhalla omistamillani Maantie-Laurilan ja Kuukkisen mailla kaikenlaisen sotkemisen, aitojen repimisen ja metsän raiskauksen. Huittinen 23.1.1926 E. F. Laurila”.


Digiarkiston osoitteita, joissa on Kuukkisen taloa olevia asiakirjoja ja karttoja.

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559567.KA

toimitus no 7884 Karhiniemen lohkokunnan Isojaon täydentäminen (paaluttaminen) v 1893 Karhiniemen lohkokunnassa.

 http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559572.KA

Toimitus no 14293 koskien Karhiniemen soiden jakoa v 1910, Kuukkinen osallistui myös.

 http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559579.KA

toimitus 9361 v 1929 jolloin käsiteltiin Karhiniemen yhteisiä maita

 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10532676

Karhiniemen maiden Uusjaon toimeenpanemista, olivat anoneet; Frans Kouhi, Kalle Kenni, Emil Paavola ja Nestori Tirri. Toimituksen no 9626 ja se alkoi 13.9.1926 ja kesti vuosikymmeniä, päättyen Maarekisterimerkintään 18.3.1946. Sivuja; sisältäen karttoja ja pöytäkirjoja, on kaikkiaan 205. Myös Kuukkinen osallistui tähän jakoon.

Kuukkisen taloa koskeva asutustilain lohkomiskartta ja – selvitys v 1955-56

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2559587.KA

EP muistelua: Kuukkinen. Taloa isännöi Ferdinand Laurila, leskimies. Kotona oli kolme aikuista lasta poika Yrjö ja tyttäret Martta ja Alma, joka hoiti huushollin emännyyttä. Ferdinandilla oli omalaatuinen vikisevä puhetapansa: ”Ei Karhiniemeltä tarvitse koskaan tyhjänä lähtee, jos ei perunoita saa niin santaa kumminkin.”


Alma ja MArtta Kuukkinen
Vas. Alma ja Martta Kuukkinen.

Maantie-Laurila 1933
Sammussa Maantie-Laurila 30-luvulla. (Martta Paavolan albumista).
      

(Eeva-tätini muisteluita). Alma hoiteli emännyyttä kaikella kunnialla, apunaan Martta-sisarensa. Alma oli pystyvä ihminen ja osasi kapustoineen komentaa piikoja ja renkejä. Ei ollut niinkään harvinaista, että hänen miesmäinen äänensä kesäiltoina kuului Paavolan pihaan asti.

Yrjö oli herrapoika ja katseli talon tyttäriä. Oli jo ikämies kun meni naimisiin vuosia kestäneen seurustelun jälkeen Vastamäen Selman kanssa. Sitä ennen oli uudestaan rakennettu Sammun puolelle komea Maantie-Laurilan talo, jonka Ferdinand oli omistanut jo ennen Karhiniemelle muuttoaan. Tyttäret Alma ja Martta muuttivat sinne isänsä kanssa ja Yrjö jäi Kuukkiselle isännöimään. Se oli iso ja hyvä talo, mutta ehkä Yrjö piti sitä liian suuritöisenä, kun myi sen sisarensa pojalle Viljami Heikkilälle. Viljamin isä oli Höyssyn poika, siis serkkuni. Itselleen Yrjö osti pienen Mattilan talon Karhiniemeltä. Vasta sinne Yrjö vei Selman Upostinmäestä. Opettaja Käenmäki oli paria vihille avittamassa.

        
Paavolan puutarhassa v 1925 Helvi ja Sylvi seisovat ja edesä Eeva Max-koiran kanssa.
vasen kuva Paavolan puutarhassa v 1925 Helvi ja Sylvi seisovat ja edesä Eeva Max-koiran kanssa. (Kuukkisen Yrjön koira).

Kuva otettu 40-luvulla Paavolan huvilan pihasta

Kuva otettu 40-luvulla Paavolan huvilan pihasta. Vas. Isoraution riihi, Kuukkisen tappurisuuli, Myllymäellä näkyy sähkömuuntaja ja Kastarista näkyy mansarikattoa. Edessä on Paavolan sauna ja suulia, joka silloin oli täysmittainen. Kuvat Martta Paavolan albumista.

Kun Yrjö vielä eleli Kuukkisella, hankki hän itselleen koiran pitkäkarvaisen Maxin, lienee ollut sekarotuinen Lassie. Se oli nuori, muttei enää ihan pentu. Valtoimena ollessaan, kuten koirat siihen aikaan pidettiin, se tuli meillekin vierailemaan. Ja niin siinä vain kävi, ettei se enää suostunut menemään Kuukkiselle. Jos se sinne vietiin, tuli se ennen pitkää takaisin. Luultavasti se oli tottunut lapsiin. Eikä ainakaan minulla ollut mitään sitä vastaan, että Maxi oli meillä. Olin siihen aikaan noin kymmenvuotias. Maxista tuli siis meidän koira, eikä Yrjö hyväntahtoisena miehenä puuttunut asiaan.  Meillä oli aikaisemmin ollut ruskea sekarotuinen rakki, nimeltä Minne. Hauska ja mieluinen sekin oli. Olin siihen aikaan ehkä 6- tai 7- vuotias. Muistan kuinka se kesällä juoksi perässäni ja repi kaikki hameenhelmani niin, että niissä oli vain palkeen kieliä. Kun se tuli vanhemmaksi, se tapettiin. Se oli suuri suru. Minulla oli siihen aikaan myös melkein valkoinen kissa, jonka nimi Tuthilan Tuthi. Kun se vanhana tapettiin, hautasin sen puutarhaan kuusen juurelle ja pystytin kiven haudalle. Koristelin haudan sammaleilla ja punaviinimarjatertuilla. Taru koirakin meillä kerran oli.

 

Vähä-Kuukkinen

Rälssitila, 1/3 vanhaa ja uutta manttaalia.

1763-87 Matts Andersson Unto, 22.8.1712- 12.5.1887, vihitty 28.5.1740, vaimo  Lisa Michelsdotter Kenni, 26.11.1718- 20.10.1889. (Lisa oli Lisa Kastari-Kennin Elin tyttären tytär. Huomannet, että Kenni, Kastari ja Kuukkinen, Höyssy ja Kouhi olivat sukulaisia keskenään.

Vävy seuraa isäntänä. 1787-97 Michel Mattsson Nikkilä 24.91739-26.3.1797, vihitty 2.2.1761, vaimo Anna Mattsdotter Vähä-Kuukinen, 13.2.1741-17.1.1809. Heidän poikansa jatkaa.

1797-99 Michel Michelsson Vähä-Kuukinen, 28.9.1765-1799, vihitty 1.11.1796, vaimo Caisa Simonsdotter Sinkka, 7.1.1776-7.12.1849. Hän jää leskeksi ja ottaa uuden miehen, mutta lienee pitänyt vuoden verran leskenä taloa. Voi olla niinkin, että Heikkilä on vuokrannut talon ja Caisa on tullut siihen takaisin emännäksi? Iso-Iivarin mukaan Heikkilä alkaisi vasta 1801!

1800-09 Anders Andersson Heikkilä, 26.11.1773 Kauvatsa-7.1.1809, vihitty 9.6.1801 Caisalle. Hän jää toistamiseen leskeksi, mutta jatkaa talon pitoa yksin, kunnes poika astuu tilalle. 

1809-22 Caisa Simonsdotter Sinkka.

1822-67 Jacob Michelsson Vähä-Kuukinen, 19.6.1799-13.7.1867, vihitty 21.5.1822,

1.vaimo Maria Jacobsdotter Sakari, 12.3.1799-19.4.1833. 2.vaimo vihitty 27.4.1834, Lena Henricsdotter Tiisa, 23.12.1788 Kauvatsa- 7.7.1835.

1867-1872 hoiti 3.vaimo vihitty 10.4.1837, Maria ThomasdotterVahlman, 24.9.1799- 9.5.1872. Maria Thomasdotterin 1872 jälkeen seuraa poika

1872 -79 Johan Gustaf Jacobsson Vähä-Kuukinen, 30.6.1844-11.3.1927, vihitty 9.12.1869, 1.vaimo Lena Thomasdotter, 26.4.1846-6.3.1891. 2.vaimo vihitty 22.6.1893 Vampula, Erica Serafia Henricsdotter, 16.5.1863 Vampula-24.10.1944.

Jälkeen v 1884 ei ole rippikirjassa Vähäkuukisesta tietoja. Ilmeisesti talo yhdistettiin Kuukkiseen.

Kuukkisen torppia ja mäkitupalaisia, joista myöhemmin lisää. Setälä, Huhtala, Penttisen torppa, jonne Frans Anselm Kuukkinenkin uuden perheensä kanssa muutti. Salmela, Mäntysaari, Halme, Holm, Mäkinen, Eloranta-Färm. 

 

Irja-Liisa Marku

 

Paluu sivulle "Karhiniemen kantatilat"

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde