header-logo

HÖYSSY

Höyssyn rakennukset 

Höyssyn talo on 1/3 uutta ja vanhaa manttaalia. Vuoden 1766 kartassa on tilan tunnus 5 tai I-kirjain.

Höyssyn talon on 4.8.1790 ostanut Antti Pekanpoika perinnöksi ja se on ns. vanha perintötalo. Talon nimi on Maakirjassa muutettu Höyssy-nimiseksi.

Seppo Suvanto: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571 Ala-Satakunnan kihlakunta Huittisten hallintopitäjä, Sammun neljännes Karhiniemen jakokunta. KARHINIEMI mainitaan maakirjassa v 1540, 1541, 1543, 1560-65, 1571. Maksoi ruokalisän rukiina. Vuodesta 1560 koko kylä oli Sammun neljännestä, mutta sitä ennen osa taloista maksoi veronsa Keikyän neljänneksessä.

Höyssyn talo 1500-luvun puolessa välissä ollut viljelyksessä, koska siitä on maksettu veroa Ruotsin kruunulle. Vanhoissa tuomiokirjoissa on merkintä, että Höyssyn Olavi Niilonpojalle on tuomittu sakkoa, jota Olavi ei kuitenkaan maksanut, mutta ei tehnyt päivätöitäkään. Olavi mainitaan Maakirjassa vv 1540-44, 1552. Isäntänä Olof Vndoi (Unto).

ESKO OLAVINPOIKA vv 1554-84, äyrit 2½, kylvöt (panneja) 1558: ruis ¼, ohra ½; 1559: ruis ½, ohra ¼. Eskil Wndoi maakirja 1558, 1562, sekä 1560- 61, 1570. Eskill Ollssonin omistus kuparia 2, hevonen 1, lehmä 3, nuorta karjaa 0-4-1-1, lampaita 5, omaisuuden arvo hopeaveroa määritettäessä 68:2.

Näyttää, että nykyinen suku on isännöinyt Höyssyn taloa 1660-luvun lopusta lähtien, silloin Simo Yrjönpoika tuli vaimonsa Margareta Tuomaantyttären kanssa Kauvatsalta isäntäpariksi. Välillä talo on periytynyt myös tyttären kautta. Nämä vanhat isännät minulle on selvittänyt Timo Kouttu, joka on käyttänyt näitä ruotsinkielisiä nimiä, jotka mainitaan isäntäluetteloissa. Myöhemmässä kirjoituksessani olen itse käyttänyt nimien suomenkielisiä muotoja.

Isännät vuosina:
1540-84 Escil Olofsson Unto.
1585-1606 Marcus Mårtensson.
1607-1610 Mårten Mårtensson.
1611-19 Johan Mårtensson.
1620-54 Ambrosius Larsson.
1655-68 Eric Ericsson.
1669-99 Simon Jöransson, kuoli 7.11.1714, oli vihitty 7.3.1669 Kauvatsa, vaimo Margareta Thomasdotter Prähti, k. 12.3.1727. Vävy jatkaa.

1700-23 Jöran Johansson, kuoli 1.11.1723, oli vihitty 1691, vaimo Maria Simonsdotter Höyssy, s. 18.3.1671-12.3.1727. Jälleen tulee taloon vävy.

1724-69 Johan Jöransson, 1704-18.1.1773, vihitty 29.12.1723, vaimo Caisa Jöransdotter Höyssy, 1696-15.2.1781. Ja vieläkin vävy isännäksi!

Vuoden 1728 sotilasluettelon mukaan Karhiniemen talot Kuukinen, Kastari ja Höyssy muodostivat ruodun, joka varusti sotamies Niilo Mikonpoika Karman Kokemäen komppaniaan 102, rykmenttiin 230,

Höyssy kruununtila on v 1758 kruunun maakirjan mukaan 1/3 vanhaa ja uutta manttaalia, 2 äyriä veroa, 12 taalaria 8 äyriä hopearahaa korkoa. löytyy maakirjassa no 5 omistaa Bertil Jakobson.

1769-72 Bertil Jacobsson Eskola, 22.7.1724 Punkalaidun-22.1.1773, vihitty 8.12.1745, vaimo Walborg Johansdotter Höyssy, 19.4.1727-9.1.1802. Walborgin toinen mies Henric Andersson, s. tammikuussa 1752, vihitty 27.12.1777.

1772-1820 Anders Bertilsson Höyssy, 21.10.1752-16.81821, vihitty 20.11.1778 Keikyä, vaimo Maria Ericsdotter Torkkeli, 10.6.1753 Keikyä-23.12 1822.

1821-37 Jacob Andersson Höyssy, 13.4.1788-25.6.1837, vihitty 1816, vaimo Caisa Johansdotter Erkkilä, 1.9.1795-9.11.1837. Lapsia syntyi Christina s 29.9.1816, Anders 24.2.1819, Gustaf 10.4.1822, Stina Caisa 2.6.1825, Johan 3.6.1828, Eeva 30.4.1832 ja k 10.2.1943. Gustaf 10.4.1822 vihitään 14.3.1852 Cristina Juhansdotter Vähäraution  s 12.4.1832 kanssa.

Kruununvouti L. Lyden kuittasi 26.7.1834 saaduksi 6 hopearuplaaa sakkoa juopumuksesta Jaakob Höyssyltä.

1837-59 Anders Jacobsson Höyssy, 24.2.1819-19.9-1867, vihitty 8.4.1838, 1. vaimo Caisa Mattsdotter Sorvolan Mattila, 9.10.1806-4.11.1842. (Caisan vanhemmat ovat Sorvolan Mattilan isäntäpari Matti Erkinpoika ja Leena Juhantytär).

Andersille ja 1.Caisa-vaimolle syntyy lapset Fredrik 29.5.1831 joka myöhemmin muuttaa v 1848 äitinsä kotiin Sorvolan Mattilaan. Siellä rk:ssa vv 1846-52 Fredrik on mainittu renkinä.  Fredrik avioitui ja oli myöhemmin perheineen vuoteen 1912 (johon nykyiset rk loppuu) asti Karan Setälän torpassa. Lapsia: Kustaa 1869, Kalle 1872, Johanna 1875, Amanda 1878. Ja sinne tiedot päättyvät.

Sitten Anders Jacobsson Höyssy vihitty 2. vaimoon 18.5.1843, ja tämäkin vaimo on Caisa nimittäin Caisa Mattsdotter Mäki-Martinantti, 30.3.1817-26.5.1873. Tämän Andersin Caisa- vaimon Johan-veljen poika  Frans Fredric Johansson Mäki-Martinantti s 23.6.1857-24.1.1933, vihitty 9.4.1890 Untolle vävyksi. Näin ollen Frans Unto ja Antti Höyssy ovat sisarusten lapsia eli serkkuja keskenään.

Andersin ja 2. Caisan lapset:
Antti Vilhelm eli 1838 -11.11.1841, Juha Gustaf 31.5.1840 ja k 1840, Katarina Vilhelmiina s 1842 ja kuolee (11.11.1842), muutaman päivän jälkeen päivän äitinsä jälkeen. Eva Christina s 29.2.1844 (seuraava emäntä), Juha Kustaa 8.1.1846, Loviisa 4.11.1848 , Anders Vilhelm 24.3.1852, Katarina Vilhelmiina 22.9.1855, Maria Kustaava 28.4.1858 k 10.5.1858.

Höyssyn talo siirtyy vävylle.
1859-74 pitäjän suutarin poika Henric August Henricsson Vallenille s 13.7.1837 Kauvatsa, (lysning sed 28.10.1859) vihitty 27.12.859, vaimo 15-vuotiaasta Eva Christina Andersdotter Höyssy, 29.2.1844-13.11.1897. Nuoripari hoiti taloa kunnes emännän veli Anders Wilhelm Andersson Höyssy täytti 22 v.

Höyssyltä Henric ja Eva Christina ovat siirtyneet Keikyän Meskalan Yli-Viikarin isäntäpariksi ja Meskalassa Eva kuolee 13.11.1897. Parilla on lapsia: Maria Karolina 30.12.1864, Matilda Kustaava s ehkä 1872 ja Aukusti Vilho s 29.3.1875, Amanda 1878, Elin 10.7.1882 ja Hilja Serafia s 2.11.1888 ja Maijastiina s 1864, hänet aikanaan kuulutetaan Frans Karvon kanssa.

Höyssyn sisarusten Eva Christina Andersdotter ja Anders Vilhelm Andersson Höyssyn serkku oli Untolle vävyksi tullut Frans Mäki-Martinantti.

1875-1905 tulee isännäksi (edellisen Eva Christina-emännän veli) Anders Wilhelm Andersson Höyssy, 24.3.1852-21.5.1915, vihitty 30.12.1875, vaimo on naapurista Carolina Carlsdotter Kastari, 12.11.1848-22.4.1933. Pari oli viimeinen Höyssyn sukupolvi, joka asui elinaikansa Karhiniemen ikimuistoisella paikalla Myllymäen kupeella. Uusjaon perusteella talo siirrettiin kylän toiseen päähän.
Antin ja Karoliinan lapset ovat:

1. Emma Matilda 1878-1922, avioitui naapurin pojan Tirrin Kustaan kanssa ja heille erotettiin Tirristä Mattilan talo, joka tuli heille myös sukunimeksi. Parille syntyi ainoastaan Viljo Kustaa, jonka perheeseen syntyi myös yksi lapsi Terttu. Katso kirjoitus Mattilan talosta.

2. Kalle Vilhelm 1882-1956 perusti perheen naapurin Hilda Kuukkisen-Maantie-Laurilan kanssa Kauvatsan Työtilään. Katso tarkemmat tiedot Kuukkisen sivulta! Perheen Viljami-poika palasi Karhiniemelle äitinsä kotitilalle Kuukkiselle. Talo on edelleen suvun omistuksessa.

3. Frans Emil Andersson Höyssy, 5.9.1885-24.8.1948 ja hänestä tuli Höyssyn taloon seuraava isäntä ja tila on edelleen suvun hallussa.

4. Amanda Sabina 1888-1963 eli ikänsä Karhiniemellä. Aluksi hän asui äitinsä kanssa ns. mamman rivissä ja äitinsä kuoleman jälkeen jäi oman onnensa nojaan. Manta kulki sukulaistaloissa aina Keikyän Kaakkia myöten. Myöhemmin Manta asui (Kurvisen Laurin rakentamassa) pienessä pirtissä, josta sitten siirtyi viettämään elämänsä ehtoota kunnalliskotiin. Vanhuudessa Mantan suuri huolen aihe oli, ettei häntä sitten aikanaan haudata kunnan mustassa arkussa. Muistelen, että Mantan toive aikanaan täyttyikin ja sai valkoisen arkun.

5. Wendla Maria s 1891 perusti perheen Kalle Fredrik Tuomonpoika Pihlavan kanssa. Katso Pihlavan torpan tiedoista.

6. Aaro Johannes eli vain 1897-1904.

Teksti vanhasta maatilakirjasta vuodelta 1932.

Höyssun talon isäntänä vuosina 1906-48 Frans Emil Andersson Höyssy, 5.9.1885-24.8.1948, vihitty 26.2.1918, vaimo leskiemäntä Fanny Maria Victorsdotter Salli, 29.1.1881 Kiikka. Fannilla oli edellisestä aviosta lapset Eero ja Kerttu.

Kansanopistossa vv1926-27 opiskelleet huittislaiset

Kansanopistossa vv 1926-27 opiskelleet huittislaiset. Edessä raitakuvioisissa leningissään vas. Kerttu Salli ja naapurin tyttö Fanni Kouhi.

Eimelin ja Fannin (niin kuin heitä silloin kutsuttiin) yhteiset lapset olivat: Jaakko 1918-1946, Helmi Kyllikki 1920-1990 avioitui punkalaitumelaisen Eino Kortekurun 1925-2009 kanssa, perheeseen syntyi kaksi tytärtä Sinikka ja Soile. Maria Esteri 1922-2014, avioitui Vesiniitylle Erkki Suomelan 1919-2008 kanssa. Perheeseen syntyi tyttäret Seija ja Sirkku.

Höyssyn tilalla tehtiin v 1948 kauppakirjat kolmelle lapselle. Kantatila tuli Kyllikille, Elstelä Esterille ja kolmannen osan ostivat sisarukset puoliksi.

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa aikanaan Karhiniemen kyläkirjasta.

Uusjaossa, kun Höyssyllä ei ollut sitä kivinavettaa, joutui talo Karhiniemen monien maanjakojen melskeissä isännän vastuksesta huolimatta muuttamaan Viukaroisiin.

EP muisteloa: Höyssy oli Unton naapurina, samalla puolen maantietä. Höyssyn pirtin klasit olivat suoraan Unton lantapatterille. Taloa isännöi serkkumme Eimeli Fanninsa kanssa. Fanni-emäntä oli leski Kiikasta Sallin talosta. Fannia seurasi hänen ensimmäisestä avioliitostaan lapset Kerttu ja Eero, joka hävisi sodassa. Sota vei myös Emilin vanhimman pojan Jaakon. Tyttäret Kyllikki ja Esteri perustivat aikanaan perheensä.
Höyssyn Eimilin äiti, Karoliina (oli isäni vanhin sisar) asui Manta-tyttärensä kanssa Höyssyn pihassa olevassa rakennuksessa. Mantaa oli lapsena hevonen potkaissut päähän ja siitä jäi hänelle elinikäisiä vaikeuksia. Ruokaansa he keittivät pesässä kolmijalkapadassa, jota muuten monissa Huikanpään asumuksissa käytettiin. Vaikeata Mantalla ja äidillään oli, moonajauhoista Manta kävi leipomassa sukulaistaloissa (Paavolassa, Kouhilla ja Kuukkisella ja Kastarilla) kakkonsa, joka lienee ollut lähes ainoa heidän ravintonsa. Fanni-emäntä ei tullut hyvin toimeen anoppinsa ja miehensä sisaren Mantan kanssa. 

(ILn muistoja) Höyssyllä oli omenapuita Myllymäen kupeella. Santaista se maa oli.  Omenapuiden lähelle olivat kylän nuoret miehet saaneet aikanaan perustaa itselleen ”urheilukentän”, joka edesauttoi Karhiniemen kansakoulupoikia voittamaan itselleen 3-vuotisissa koulujen välisissä kisoissa vv 1929 – 32 urheilijapatsaan, joka on nyt Kyläkartanossa kunniapaikalla. 

Lauttakylä-lehden kirjoitus; v 1920 Emil Höyssylle oli tapahtunut tapaturma Lauttakylässä Särkimyssillan pielessä, kun hänen hevosensa pelästyi vastaantulevaa autoa. Hevonen hyppäsi myllykuormineen yli sillan kaiteen. Onneksi lähellä olevat meijerin rakennusmiehet ehtivät apuun ja hevonen ajajineen selvisi suuremmitta vaurioitta.

Kalukirjoitus Antti Ville Höyssyn jälkeen.

Kalukirjoitus Antti Ville Höyssyn jälkeen.

Kalukirjoitus Antti Ville Höyssyn jälkeen.

 

 Veikko Iso-Rautio ja takana Kalle Kenni

Kuvassa Karhiniemen maantietä Höyssyn kohtaalla. Tien vasemmalla puolella näkyy Höyssyn toista asuinrakennusta ja tien oikealla puolella näkyy Höyssyn puutarhaa. Kauempana Kouhia. Kuva on maaottelumarssista; edessä Veikko Isorautio ja perässä Kalle Kenni.

Höyssyn torppia oli Harju, Pihlava ja Puiseva

Harjun torppa rek no 5,2 on merkitty v 1903 uudeksi torppariksi Juha Kustaa Kivelä 5.12.1861 ja k 27.11.1909 ja vaimo oli Iida Kustaava Juhantytär 2.3.1865. Lapsia: Kalle Stefanias s 1889 ja Martti Johannes s 1898 ja vaimo on Anni Aro.

Harjun torpassa asui vuosina 1884-1894–1912
V 1868 lähtien Harjun töllissä Tuomo Matinpoika 22.3.1825 (vanhemmat Unton torppari Matti Raska ja Leena Jaakontr) vaimonsa Agatha Jaakontr s 1.2.1830 Kokemäellä, kanssa, lapset; Tuomo Vihtori s 19.12.1855 ja Juha Jaakob s 24.7.1862, (oli myöhemmin aliupseeri Juha Jaakonpoika Harjunen, jonka vihkimämerkinnässään 27.12.1888 mainitaan sulhasen olleen reservikomppanian plutoonan päällikkö, vanh. aliupseeri Höyssyn Harjun torpasta ja morsian raatarin tr Olga Elviira Hällfors s 11.10.1863 Mommolan räätäli Johan Malakias Hällströmin ja vaimonsa Johannan tytär). Leskeksi jäätyään vaimo Agatha Jaakont s 1830 solmii II avion 13.6.1880 Fredrik Juhanpoika Trogen kanssa, joka eli 16.7.1836- 20.12.1903.

1884-1893 on torpassa jo v 1869 tullut Juha Kustaa Färm. Torppaan on myös kirjattu Könönen Vihtori s 13.8.1846 ja vaimo Annastiina Aapelint 18.10.1844 Lapset: Tilda 1873, Kaarle 19.4.1880, Amanda Maria 19.4.1883 (oli Vähärautiolla köksänä), Kustaa Stefanias 2.12.1886.

Harjun torpassa asui 1868-75 torppari seppä Heikki Selin 3.1.1804 asui vaimonsa Albertiina (Raskan Kallen sisar) kanssa. Perheen poika oli Heikki Heikinp Selin 26.9.1843 ja vaimo Loviisa Antintr Höyssy 11.11.1848. Perhessä oli poika Frans Henrik 29.7.1866.

Harjussa 1861-67 Tuomas Jaakonp 22.3.1825 H ja vaimo oli Agatha Jaakont 1830 Kokemäellä. Lapset; Juhan 3.10.1853, Tuomas Viktor 19.12.1855 ja Johan Jakob 24.7.1862. Sekä Entisen torpparin leski Kristiina Mikontytär.

***

Höyssyn Puisevan torppa 1884-1894-1912
Kaarle Fredrik Juhonp 12.10.1844 k 15.2.1904 ja vaimo Vilhelmiina Iisakintr s 1843 Kauvatsalla.
1.tr Amanda Vilhelmiina s 7.12.1871 ja kuulutettu 5.11.1892.
2. poika oli Oskari Kallenpoika Puiseva 3.9.1880 ja k 1958. Vaimo 1903 Fanny Maria Setälä 27.10.1878 ja k 1978. Oskarin lapset: -Niilo Sifferi 11.21904, jolla lapset Kalevi, Elvi, Raili.
-Suoma Maria s 1906-1965 ja oli naimisissa Viljami Takalan kanssa.
-Aili Sofia 1909 - 1980,
-Tuomas Oskari 1911 naimisissa Anna Maria Runnin s 1907 kanssa. Puiseva oli 13 ha ja lohkottu Setälän maista. Tuomo oli Karhiniemen kansakoulussa poikien puutyön opettajana. Aikanaan Tuomo oli kk:ssa saanut v 1925 säästöpankin antaman 25 mk palkkion ainekirjoituksesta.
-Lauri Olavi 1913-1941, kaatui jatkosodassa,
-Yrjö Ilmari 1916 -1980 ja
-Esko Feliks 1919-1941, kaatui jatkosodassa.
Puisevassa 1861-67
torppari Juha Juhanp 28.4.1799 Kauvatsalta, vaimo Valpuri Matint 29.3.? 1802 Lapset: Eeva Kristiina 3.9.1835 Kauvatsa, Erland 20.7.1840, (vaimo Kaisa Liisa Juhantr 13.8.1844 ja poika Juha Kustaa 6.1.1867), Loviisa 12.4.1842 H, Karl Fredrik 12.10.1844, josta myöh. tulee torppari.

***

Höyssyn Pihlavan torppa 1894-1903
Tuomo Vihtori Tuomonp 19.12.1855 (vanhemmat: Höyssyn Harjun torppari Tuomas Jaakonp ja Agatha Jaakontr) ja vaimo Hilma Josefiina Kristianintr oli Kiikasta.
Lapsia oli 1. Amanda Josefiina s 1879,
2. Vihtori 25.2.1882,
3. Juha Aukusti 6.1.1885,
4. Tuomo Jalmari 21.121887 myöh. Rintalan omistaja ja
5. Kaarle Fredrik Tuomonpoika Pihlava s 21.121890 ja k 16.8.1949. Kaarle avioitui v 1903 Wendla Maria Höyssyn kanssa. L-lehdessä kirjoitus v 1928 vahvistettu maarekisteri Kakkinen-tila Venla ja Kalle Pihlavalle. Erotettu Kastarista?

Pihlavan pari piti maatilaa Huhtamossa ja syntyi lapsia; Elsa s.1913, Elli s 1915, Eine s 1920 ja Eila s 1923. Kallen kuolinilmoituksessa omaisia olivat; Elsa ja Arvo Helminen, Elli ja Esko Laine, Eine ja Niilo Petäjä, Eila ja Kauko Naatula, Kyllikki ja Junno Pihlava.

Lotta-asuisen Elli Pihlavan kuvasi Huhtamossa Eeva Paavola 40-luvun alussa.

Lotta-asuisen Elli Pihlavan kuvasi Huhtamossa Eeva Paavola 40-luvun alussa.

 

Irja-Liisa Marku

 

Paluu sivulle "Karhiniemen kantatilat"

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde