header-logo

TIRRI

 Tirrin talo 20-luvulla
Tirrin talo ilmeisesti 20-luvulta, vasemmalla Nestori ja Iita Tirri ja oikealla vanha pari Juha Kustaa Tirri 2. vaimonsa Fanny Renforsin kanssa. Oikealla oleva talo oli pytinkirivi, eläkeläisparille.


TIRRI

Tilalla oli vuoden 1766 kartassa talon tunnukset, jotka ovat 3/F.

1/3 vanhaa ja uutta manttaalia ja 2 äyriä veroa ja 12 taalaria 8 äyriä hopea rahaa. Tila oli samalla suvulla vuodesta 1664 alkaen lähes 300 vuotta.

Tähän kirjoitukseen ”isäntä-tiedot” on kerännyt Timo Kouttu, joka on käyttänyt vanhoissa asiakirjoissa esiintyneitä kirjoitustapoja. Myöhempien polvien nimet olen kirjoittanut suomenkieliseen muotoon.
 
Isännät:
1594-1634 Henric Mattsson Tirri, vaimo Agata. Talo siirtyy vävylle.

1635-51 Clemet Sigfridsson, vaimo Getrud.

1664-90 Henric Larsson, vaimo Brita Ericsdotter. Talo siirtyy vävylle isännän kuoltua 14.4.1689.
 
1691-1708 Jacob Olofsson Pulvo, 1651-17.10.1739, vihitty 28.12.1681, vaimo Anna Henricsdotter Tirri, 1659-27.4.1729. Poika Thomas 13.12.1685.
 
1709-47 Thomas Jacobsson Tirri, 13.12.1685-2.9.1757, vihitty 24.9.1711, vaimo Maria Thomasdotter Uola, 8.6.1689-28.1.1756. Lapset: Thomas 1713 ja Carin.
 
Tirri muodosti ruodun eräiden keikyäläisten talojen kanssa. Ruotu varusti sotamiehen Kokemäen 121. komppaniaan, rykmenttiin 249. V. 1728 hän oli Klementti Juhanpoika Arensberg.
 
1747-64 Thomas Thomasson Tirri, 1713-7.2.1765, vihitty 1742, 1. vaimo Maria Ericsdotter 1721-29.4.1760. Lapset: Maria 25.4.1743, Thomas 16.11.1745, Anna 14.9.1747, Karin (Caisa) 26.11.1754.
2. vaimo Brita Johansdotter Mattila, 15.9.1728 Keikyä- 24.10.1805, vihitty 9.11.1760 Keikyä. Lapset tästä aviollitosta olivat:Jacob 1762 ja Walborg 1765.
 
1764-80 Thomas Thomasson Tirri, 16.11.1745-216.1811, vihitty 6.10.1765 Keikyä, vaimo Maria Ericsdotter Honko, 1.2.1739 Keikyä- 28.11.1813. Talo siirtyy emännän veljelle, lankomiehelle.
 
Asutusluettelo v 1780-luvulta
 
1781-1818 sisaren mies Eric Ericsson Honko, 14.9.1751 Keikyä- 23.10.1822, vihitty 1775, vaimo Caisa Thomasdotter Tirri, 26.11.1754-15.4.1813. Lapset: Caisa 18.9.1783, Thomas 10.4.1786, (asui perheineen talon Lähteenmäki torppaa), Maria 27.1.1789, naitu Salmenojalle 1818 ja Eric 23.2.1795, josta tuli seuraava isäntä taloon.

Eric osti Ruotsin kamarikolleegiolta 4.8.1790 Tirrin talon. Isäntä toimi kuudennusmiehenä kuolemaansa asti. He olivat siveyspoliiseja, moraalinvartijoita ja tapainturmelun ehkäisijöitä. Ruotsalaisnimi ”sexman” ei kuitenkaan johtunut tästä vaan heidän lukumäärästään. Heidät valittiin pitäjänkokouksissa. Seuraava isäntä Eric Ericsson peri myös viran.

Kuudennusmieheksi valittiin nuhteeton, raitis ja rehellinen henkilö. Hän oli seurakunnan luottamushenkilö, jonka tehtäviin kuului mm. kirkollisten sakkojen periminen, kirkollisten rakennusten korjauksien toimeenpano ja siveellisen elämän valvonta papin apuna. Kuudennusmiehet kokosivat myös verot yökuntansa ja kinkeripiirinsä alueelta.  

1818-40 Eric Ericsson Tirri, 23.2.1795-29.12.1840, vihitty Kyttälän Mäkelässä 3.11.1818, vaimo Maria Johansdotter Mäkelä (Heikkilä), 25.2.1801 Kokemäki-20.12.1849. Maria solmi 4.7.1843 toisen avioliiton Antti Antinpoika Vähä-Kuukiselta (6.11.1807- 5.8.1881) kanssa.

Ericin ja Marian lapset:
A: Erkki Juho 3.1.1819-10.11.1823,

B: Kalle s 1.8.1821 ja kuoli kaksivuotiaana,

C: Tuomas 1.7.1823 – 9.5.1878. Oli sotilas. Puoliso 3.8.1843 Isokennin lampuodin tytär Anna Juhontytär s 13.9.1822 k 31.1.1868. Asui Setälän torpassa ja käytti nimeä Setälä. Tuomaksen ja Annan lapsista:

a: Frans Fredrik Setälä s 7.11.1843- 1892 kuoli Kauvatsalla.  Jonka poika Frans Fredrik s 4.11.1872- k 7.11.1957 ja eleli Setälän torpassa.
b: Sitten syntyi kaksi Annaa ja
c: Juho, jotka kuolivat, elivät muutaman vuoden, Sitten syntyi
d: Tuomo, josta tuli seuraava Setälän torppari 5.8.1852 vaimo Fredrika Enqvist 2.7.1856. Tuomon ja Fredrikan lapset:  Kaarle Nestor 13.7.1876, Fanny Maria 27.11.1878 ja Lyyra Ulrika 3.7.1882.
e: Juho Vihtori 19.5.1855- 9.5.1938 käytti Kaukoranta-nimeä. Avioitui 11.11.1883 Eeva Justiina Kustantytär s. 12.12.1858 k. 10.7.1936. Lapset: Kalle 25.3.1883 lähti Amerikkaan 1910. Pirtti oli keskellä Karhiniemen kylää Järvisen ja Höyläsen välissä.
 
D: syntyi toinen Eric Johan 20.4.1825, vaimo oli Eevastiina Antintytär. Parille syntyi kuusi lasta, jotka kuolivat naimattomina. Eric ja Eevastiina olivat Karhiniemen taloissa palveluksessa.

E: Gustaf 27.8.1827, josta tuli äitinsä ja äitipuolensa jälkeen Tirrin seuraava isäntä v 1876.

F: Maria Kristiina eli 1829-1830, F. Carl Fredric 14.4.1831 joka kuoli 30.11.1871 lapsettomana.

G: Caisa Lisa s 15.1.1834  ja eli vain kevääseen.

H: Maija Stina 30.1.1835 – 4.10.1860 meni tädilleen Kaisa Liisa Juhantyttärelle kasvatiksi. Solmi avioliiton 1854 kokemäkiläisen Kustaa Kustaanpoika Kangaslaurin kanssa.

I: Abraham 24.4.1837 avioitui Kennin piika Anna Kristiina Heikintytär Syrjälän kanssa,  s 14.2.1839 ja k 6.11.1916. Parilla lapset: Johanna Tirri s 23.7.1860 ja k 6.2.1915 Kokemäellä (*) ja Kalle Fredrik 17.8.1866. (**)

(*) Johanna Tirrin jälkeläisistä on sukukirja ”Kannisto-suvun kantavanhemmista Johanna Vilhelmiina Aabrahamintytär ja Akseli Fredrikinpoika olivat Kannisto-suvun kantavanhempia.”Perhe asui ensin Puurijärven rannalla Kanniston torppareina ja lunastivat sen 27.6.1919.

(**) Kaarle Tirri käytti myöhemmin Laaksonen-nimeä ja avioitui v 1892 Amanda Vaalton kanssa. Perhe asui Naarassaressa. Lapsia oli mm Kaarlo, Viljo ja Laina, joka avioitui Kustaa Vetikon kanssa.

J: Wilhelmina 31.3.1839 -1840 ja seuraavakin oli K. Vilhelmiina, joka eli vain v 1846.
 
Palataan taas Eric Ericsson Tirriin. Eric-isännän säädyllinen elämä sai merkinnän joulukuussa 1829 kun hän oli syyllistynyt juopumukseen. Rikostoverina oli Karhiniemen suutari Johan Rosengren. Molemmat saivat viiden taalarin sakon. Aamu-, ruoka-, sekä iltaryyppy eivät aina riittäneet. Polttokieltoa kierrettiin vaikka viljapulakin vallitsi, mutta huonolla menestyksellä. 

Vuonna 1800 viinanpoltto-oikeus sidottiin maan omistukseen. V 1829 viinan polttoa rajoitettiin kolmeksi kuukaudeksi vuodessa.  Kulutusta hillittiin lailla juopumusta vastaan. Ericin ja Paavolan isännän ja kahdeksan kauvatsalaisen isännän poltto tuli ilmi kiellettynä aikana. Ensikertalaisina selvisivät sakoilla. Eric sai pitää kuudennusmiehen tehtävänsä kuolemaan asti.

Vuonna 1829 annettiin asetus juoppoutta vastaan. Humalatilassa tavattu henkilö sai ensimmäisellä kerralla kolmen ruplan sakot, toisella kuuden ja kolmannella kerralla 12 ruplan sakot ja yhden sunnuntain jalkapuussa. Jalkapuurangaistus kärsittiin kotiseurakunnassa ja pappi julisti rangaistuksen saarnastuolista. Juopottelija menetti myös vaalikelpoisuutensa, eikä hänelle enää uskottu yhteisten asioiden hoitoa. Jos eivät nämäkään rangaistukset saaneet juopottelua loppumaan, niin neljännellä kerralla mies komennettiin puoleksi vuodeksi valtiontyöhön ja nainen samanmittaiseksi ajaksi kehruuhuoneelle. Työmies, kisälli, oppipoika, merimies tai palvelija, joka maanantaina oli poissa työstä eläen laiskuudessa, juoppoudessa ja vallattomuudessa, joutui sakon lisäksi kolmannesta kerrasta lähtien yhdeksi sunnuntaiksi jalkapuuhun. Samoin kävi jos toistamiseen syyllistyi salakrouvin pitoon.

Isänsä kuoltua 1840 ehdotettiin kuudennusmieheksi jatkamaan tätä Eric nuorempaa, ”joka oli aina kunnostautunut säädyllisillä ja raittiilla elämäntavoillaan, hänet katsottiin sopivimmaksi tälle paikalle, jonka kunnollisen hoitamisen varassa siveellisyys niin paljossa on. Ja sexman hänestä tulikin.

Vuoden 1830 Tirrin henkikirjassa mainitaan talon torpat: Lindberg, jossa asui sotilas Johan Lindberg s 1796. Torppia oli vielä Lähteenmäki ja Puiseva. Iso Puisevan torpan haltijoiksi mainitaan 1827 Henric ja Anna, ehkä he ovat aloittaneet torpan raivauksen.

1840-43 Maria Johansdotter Heikkilä. Leski menee uusiin naimisiin.

1843-50 Anders Andersson Vähä-Kuukinen, 6.11.1807-5.8.1881, vihitty Marialle 24.7.1843. Heille syntyy tyttö Wilhelmina 16.2.1846, mutta kuolee jo saman vuoden lopussa. Anders oli myös kuudennusmies. Emännän kuoltua vuosia myöhemmin astuu uusi emäntä tilalle, 1.1.1860 vihitty Anna Mattssdotter Huru, 7.10.1813-28.6.1892.

Ericin poika jatkaa isännyyttä.
1851-65 Gustaf Ericsson Tirri, 23.8.1827-12.11.1865, vihitty 27.7.1851, 1. vaimo Caisa Johansdotter Nikkilä, 23.8.1824-1.4.1854. Lapset: Johan Gustaf s 12.11.1852 ja Carl Fredric 1.4.1854 eli vain vajaan vuoden. Tirrin lisäksi Gustaf isännöi myösVähä-Rautiolla?

V. 1856 Tirri osallistui Huittisten nimismiespitäjän sisäiseen kirjeenkantoon, kantomatkalla 8 virstaa, kuulutuksia Kauvatsan kirkkoon ja takaisin.

Gustaf Ericssonin 2. vaimo Caisa Henricsdotter Hakuni Suttilasta 4.2.1807-30.11.1879, vihitty 6.10.1855.
 
1865-75 Caisa Henricsdotter Hakuni, hän viljeli tilaa, jonka väliaikaisina arentaattorina mainitaan 1868-70 Juho Tuomaanpoika s. 30.1.1830 Kiikka, ja vaimo Amalia Matintytär, s. 29.1.1833. Caisa-emäntä luovutti tilan miehensä ensimmäisen vaimon Gustaf-pojalle.
 
1876-1907 Johan Gustaf Gustafsson Tirri, 12.11.1852-15.6.1937, vihitty 26.10.1873 Kauvatsa, 1. vaimo Johanna Johansdotter Mattila Työtilästä 5.7.1850 Kauvatsa-28.2.1915.
Gustafin 2. vaimo vihitty 21.1.1919 Nakkilasta leski Fanny Alexandra Stefansdotter Renfors 3.12.1868 Nakkila-1939 Ulvila. Vuosia ennen tätä toista avioliittoaan isäntä oli siirtänyt talon pojalle. Lapsia syntyi ainoastaan Gustafin ensimmäisestä avioliitosta:

1. Juha Kustaa 109.1874 (sai Mattilan talon),

2. Amanda Johanna 18.7.1877 (jota Emil Paavolankin katseli vaimokseen, mutta Amanda avioitui kuitenkin Mommolan Kokolle),

3. Karl Nestor 5.1.1880,

4. Frans Wilhelm eli vain 15.6.1882 - 1884.  

5. Lyydia Maria s 21.5.1891 kuoli Huittisissa, mutta teki elämäntyönsä Vampulan kunnalliskodinjohtajana.

 

Oikealla 90-vuotiasta Amanda Kokkoa (Tirri) onnittelemassa Sammun Hurun emäntä.
Oikealla 90-vuotiasta Amanda Kokkoa (Tirri) onnittelemassa Sammun Hurun emäntä.


tirrintalo

Kuva vanhasta maatilakirjasta. Kuvassa Tirrin takana näkyy Kastarin ulkorakennusta. Siis lähekkäin olivat naapurusten rakennukset!

Teksti: Tirri 10 km Äetsän asemalta ja 82 km Porista. Omistaja vuodesta 1921 Nestori Tirri. Erotettu 5 tilaa, yhteensä 15 ha. Pinta-ala 57,27 ha, josta puutarhaa 0,02, peltoa 26,75, luonnonniittyä 0,5, metsämaata 30 ha. Pellot epätasaisia multa- ja hiekkamaita. Viljelyskertoja 2. A kesanto, syysvilja, 3 heinää, laidun, 2 kauraa; B (vesiperäisillä mailla) 3 heinää, 2 laidunta, 2 kauraa. V 1929 oli 1,3 ha ruista, 0,85 vehnää, 10,01 kauraa, 1 ohraa, 0,51 perunaa, 0,01 pellavaa, 0,6 juurikasveja, 10,47 heinää ja 2 ha kesantoa. Rakennukset ovat kokonaan erillään viljelyksistä, jotka ovat hyvin hajallaan, osa 10 km päässä. 2-kerroksinen päärakennus 7 huonetta vuodelta 1925. 16 lehmän navetta tehty kivestä. Vesijohto (sähköpumppu). Kotieläimiä: 4 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 5 lammasta ja 25 kanaa. Myydään maitoa, lihaa, munia ja rehuja Lauttakylään, maito osuusmeijeriin. Hoidettu kuusimetsä. Sähkövalo ja –voima Tyrvään Sähkölaitos Oy:ltä. Omistaja Sammun osuuskassan jäsen.

1908-51 Carl Nestor Johansson Tirri, 5.1.1880-3.2.1953, vihitty 21.12.1920, vaimo Ida Matilda Carolinasdotter Laaksonen 13.2.1880- 2.9.1959. Emännäksi Ida löytyi Paavolasta, jossa hän oli ollut karjakkona. Pari jäi lapsettomaksi, mutta he saivat Tampereelta v 1939 tyttärekseen Eilan, joka aikanaan solmi avioliiton Keijo Päiväläisen kanssa ja tila on edelleen suvulla.

Nestoriin päättyi 1600-luvun puolesta välistä lähtien taloa n omistanut Tirrin suku. Seuraavaksi isäntäpariksi tulivat Eila ja Keijo Päiväläinen, kunnes heidän tuli aika luovuttaa tila pojalleen Harrille.

Amanda Tirrin (oli avioliitossa mv Kokon kanssa) tytär Anna Kokko 91-v muisteli lapsuutensa joulua Karhiniemellä Tirrillä. Huittisten Joulu-lehdessä vuonna 1999.

Jouluksi tehtiin steariinikynttilöitä. Kuusen oksille laitettiin paperinauha jossa luki Raamatun lause. Ja siiviläpumpulia laitettiin kuusen oksille lumeksi sekä käpyjä sidottiin narulla kuusenoksille koristeeksi.  Joulujuhlassa saimme kunnalta paperipussin, jossa oli rusinoilla koristettu nisuäijä ja piparkakko. Joulujuhlaan saatiin paremmat vaatteet, mutta todistuksia ei silloin saatu. Ne saatiin vasta keväällä.

Olin Karhiniemellä Tirrillä ”vieropäivillä” vaikka olin iso plikka niin äiti imetti vielä minua. Sain Tirrillä viilipiimää, jossa oli kerma päällä.  Nuuttina loppui joulu ja silloin syötiin papusoppaa ja silakoita, joita oli laitettu etikkaan ja sipuliin.

Annalla on kädessään valokuva, joka on otettu Tirrin pihassa kiertokoululaisista. Anna oli syntynyt v 1908. Opettaja oli Matti Auer (seisoo kuvassa oik. reunassa) asui siellä talossa, jossa kulloinkin koulua pidettiin. Anna kertoo, että aamuisin opettaja piti hartauden ja laulettiin virsi yhteisesti. Laskennosta palkittiin omenalla tai pikkuleivällä, kun oppi laskemaan kymmeneen. Jos oli kuriton joutui nurkkaan.

 

kiertokoulu tirilla

Irja-Liisan lisäys:

Anna Kokko on samana vuonna syntynyt kun äitini Helvi Paavola, joka myös on kuvassa.

Kuvassa vasemmalta takarivissä on Tirrin Lydia-tytär, joka teki elämäntyönsä Vampulan kunnalliskodin johtajana. Lydian vieressä seisoo hänen isänsä Kustaa, Lydian Nestori-veli, joka aikanaan viljeli Tirrin tilaa. Nestorista oikealle seisoo äitini Helvi Paavola (äitini edessä seisonee Anna Kokko?) ja sitten on 2 tuntematonta naista.

Mutta viimeisenä oikealla seisoo kiertokoulunopettaja Maija Auer, joka teki varsin pitkän päivätyön opettajana eri Huittisten kylissä.

Kustaa Tirrin edessä lettipäinen tyttö on Helvin Sylvi-sisar. Oikeassa reunassa harmaapukuiset tytöt ovat Alma ja Vendla Takala. Ja Almasta vasemmalle seisoo Anni Vastamäki. Annin edessä seisoo valkopukuinen Aili Kouhi. Vendlan kaksosveli Paavo istuu maassa vasemmassa reunassa. Sitten Kouhin Lauri ja Mattilan Viljo, Salmisen Kosti, Hietasen Alppi. Sitten 2 tunnistamatonta poika ja oikeassa reunassa istuu Pakkosen Kalle.

EP:n muistelua: Tirrin talo.

Minun muistini aikana siellä isännöi Nestori, joka oli vienyt meiltä Iita karjanhoitajamme emännäkseen.  Tirrin talossa oli asuinrivin jatkeena pykninkirivi, jossa asui Nestorin isä Kustaa Tirri. Leskeksi jäätyään hän oli Ulvilasta hakenut vanhuutensa virkistykseksi toisen puolison Fanny Renforsin, jota sanottiin Tirrin mammaksi. Kustaan kuoleman jälkeen mamma muutti takaisin Ulvilaan. Mamma oli komea nainen ja hänellä riippui korvista upeat korvarenkaat ja oli ehkä vähän suulaskin. Nestori oli hyvänluontoinen ja Iita emäntä oli tarmokas ja tarpeellinen tuki hänelle. Nestori arvosti Iitan auktoriteettia. He olivat lapsettomia, mutta adoptoivat tamperelaisen Eila Mäkisen, josta aikanaan tuli Tirrin emäntä.

Iita Tirri pysyi äitini hyvänä ystävänä kuolemaansa asti. He vierailivat usein toistensa luona ja minäkin pääsin samalla Tirrille. Vierailut tapahtuivat aina sunnuntaina iltapäivisin. Iita antoi minulle lapsena joitakin mieluisia pikkutavaroita. Nykyään on Eila-emäntä jatkanut äitinsä perinteitä vierailemalla kesäsunnuntaisin Vainiomäessä.

Nuoruudessani Tirriin loppuivatkin Myllymäen ympärillä olevat kantatalot, paitsi Rautiosta erotettu Uusi-Rautio ja Kenni ovat kauempana kylässä.

Eila ja Iita-emäntä v 1937 Paavolassa.
Eila ja Iita-emäntä v 1937 Paavolassa.

Myllykalliolla
Kuvassa Myllykalliolla Eilalla lienee  maila kädessä, vieressä istuu Aili Kulmala ja Matti Heinonen. Takana seisoo Hannes Isorautio, jonka albumista kuva on. Taustalla näkyy Kastarin asuinrivin kattoa ja sähkömuuntajakoppi.

kylalaisia_1943
Vas. opettaja Saima Laati, Fanni Paavola, takaa kurkistaa Anni Takala, edessä Eila Tirri käsikynkässä Irma Takala, ? ja ? ja Eeva Paavola oikeassa reunassa. Kuva on otettu v 1943.

 

 

Eila ja Keijo Päiväläisen häävieraita 3.7.1948 Tirrillä.
Eila ja Keijo Päiväläisen häävieraita 3.7.1948 Tirrillä. Olen yrittänyt tunnistaa kuvasta häävieraita, joiden joukossa löytyy monen kyläläisen esivanhempia. !!!KLIKKAA KUVAA!!!

Hääpari, kamerakuvan ottanut Eeva Paavola.
Hääpari, kamerakuvan ottanut Eeva Paavola.

Hääpari, kamerakuvan ottanut Eeva Paavola.
Hääpari, kamerakuvan ottanut Eeva Paavola.

Eila Päiväläinen osallistui talon emännän tehtäviensä ohella vuosia mm. Karhiniemen lähetyspiirin vetäjänä. Opettaja Lyyli Käenmäen siirryttyä eläkkeelle jäi piirin vetovastuu Eilan harteille. Myös Eilan pitämään pyhäkouluun Tirrin pakarissa on monet kyläläiset lapsuudessaan osallistuneet.

Kuvassa Eila Päiväläinen seisoo Karhiniemen kansakoululle v. 1914 hankitun harmoonin vieressä.
Kuvassa Eila Päiväläinen seisoo Karhiniemen kansakoululle v. 1914 hankitun harmoonin vieressä. Aikanaan harmoonin saanti koululle oli eräs kyläläisten voiman ponnistus.  


Tirrin lohkomiset

Toimitus no 14604 tehty v 1908. Kartta Tirrin perintötalon no 3 kaikista tiluksista v 1908, jolloin lohkottu Vainion tila rek no 3,1 ja Tirrin päätilasta rek no 3,2.

Kartassa näkyy 16.3.1908 on Tirrin omistaja Juha Kustaa Tirri poikansa Kalle Nestori Tirrin kautta myynyt Tirrin taloon kuuluvan palstan Frans F.Vainiolle s. 1869 ja k 1916. Vaimo oli Iida Maria s 1874. Lapsia Kauko s 1919, Sulo 1921.

Erotettu lohkotila Nestori Parta, jossa asui Iida Vainio ja hänen 2. miehensä Herman Parta ja lapset Helmi, Kauko ja Sulo s 1921 ja hän kävi Paavolassakin työssä. Vainion tila kokonaispinta-ala oli 3,2 ha ja Tirrillä 123 ha.

Tirin talosta lohkottiin v 1917 Mattilan talo.  

Tirri lohkominen 1917 toimitus 7464 Tirrin ja Mattilan tilat. Vuonna 1917 Tirrin talo halottiin, veljesten Juha Kustaan ja Karl Nestorin kesken. Nestori myi veljelleen Kustaalle ¼ osa Tirrin talosta. Tila sai nimen Mattila ja sen omistaja Kustaa saanut 1. lainhuudon 24. marraskuuta 1916. Mattilan kokonaispinta-alaksi tuli 40 ha ja Tirrin 155 ha.

Toimitus 10165 tehty v 1920. Tirri, Mattila ja Setälä-Puiseva lohkottu v 1920, jolloin tila 3a erotettu Setälä Oskari ja Puiseva Fannille yht pinta-ala 23 ha.

Mattilan talo
Mattilan talo, kuvannut Keijo Jaakola. 

Huutokauppa Mattilassa 1923


Mattilan taloon isännäksi siirtyi Nestorin vanhin veli Kustaa
s. 10.9.1874 k. 15.12.1946. Kustaan emäntä oli Emil Höyssyn sisar Emma Matilda s. 16.1.1878. Emma oli mm Paavolan lasten serkku. Emma kuoli 5.9.1922 verrattain nuorena. Parilla oli yksi7.5.1905 syntynyt poika Viljo, joka avioitui v 1927 Kennillä palveluksessa olleen Elsan kanssa. Parille syntyi tytär Terttu. Viljo ja Elsa eivät Mattilan taloa kauaa viljelleet. L-lehden mukaan 30-luvun lamavuosina siellä pidettiin pakkohuutokauppoja huhtikuussa, toukokuussa ja 4.6.1930, tilan osti 100.000 markalla Toivo Setälä.

Viljo perheineen muutti Mattilasta harmaaseen mökkiin Niemisen naapuriin. Mökissä oli aikaisemmin asunut Tamminenkin, mutta viimeksi Oskari Rintala, ennen kuin muutti omaan pirttiinsä tien toiselle puolelle Lauhan niskaan. Terttu-tytär avioitui Kastarin Taunon kanssa. Pari piti K-kauppaa kylässä kunnes heidän Arto-poikansa kuoli liikenneonnettomuudessa. Suru oli liian suuri isän kestettäväksi, hän menehtyi pian poikansa jälkeen. Yksin jäätyään Terttu muutti pois Karhiniemeltä ja perusti uuden kodin. Tätä kirjoittaessani on Terttukin jo laskettu haudan poveen.

Aikanaan Toivo Setälältä Mattilan tilan osti Yrjö Kuukkinen/Maantie-Laurila, joka viljeli tilaa, kunnes muutti eläkeläiseksi Lauttakylään. Yrjön jälkeen Mattila on vaihtanut usean kerran omistajaa ja v 1962 sen osti Matti Peltomäki suvulleen maatilaksi.

Tirrillä oli torppia: mm vuosina 1891-1903

Kulmalan torppa, on merkitty Tirrin kartassa ”Kotimetsä”- palstalle, (tarkkaa sijaintia en tiedä?)

Amanda L Juhantytär  Kulmala  s 26.3.1849 joka solmi 1.avioliiton 27.6.1874

Kaarle Juhanpoika Kulmala s 3.8.1848 k. 18.1.1882.Kaarlen vanhemmat tyrvääläinen Juha Matinpoika s 1805 ja äiti kauvatsalainen Katariina Juhan tytär s 1813. (Vanhemmilla oli Kaarlen lisäksi kaksoset:
a. Karoliina (jonka tyttäriä olivat Karoliinan Mari Kouhilla ja Iita Laakso Tirrillä ),
b.Vilhelmiina s 15.2.1850,  
c.Frederika s 15.6.1851 ja  
d. Amanda s 19.10.1853).

Kaarlen ja Amandan yhteiset lapset

a. Miina Matilda Kaarlentytär Kulmala s 26.12.1872, oli 1899 Tirrillä.
b. Kaarle Nestor Kaarlenpoika 16.7.1875,
c. Iida Johanna Kaarlentytär  26.1.1879, (avioitui 1900 Vihtori Huhtalan kanssa. Perheessä tyttäret Hilja Maria ja Suoma Maria),
d. Alma Sofia Kaarlentytär  3.9.1882.

Sitten Amanda L Juhantr s 26.5.1849 oli jäänyt leskeksi ja solmiavioliiton leskimies - Frans Erland Juhonpoika s 19.5.1860 kanssa.  Lapset Fransin kanssa: Selma Amanda Fransintytär heinäkuussa 1885, Oskari Fransinpoika 23.12.1887, Villehard Fransinpoika 25.4.1890, Evert Jalmari Fransinpoika s 1892. Käyttivät Kulmala-sukunimeä. Pojat ainakin elivät Karhiniemellä.

Tirrin Setälän torppa  

Tuomas Erkinpoika Tirri s 1.7.1823ja k 9.5.1878 oli Setälän torpassa ja käytti sitä nimeäkin. Vaimo oli Kennin lampuodin tytär Anna Juhontytär s 13.9.1822 ja k 1868. Lapsia oli
a. Frans Fredrik 7.11.1843-1892 ja hänellä poika Frans Fredrik Fransinpoika  4.11.1872 – 7.11.1957.
b. Anna K ja
c. Anna S sekä
d. Juho elivät vain muutaman vuoden. Sitten syntyi
e.Tuomo Tuomonpoika s 5.8.1852  tuli seuraava Setälän torppari,
f. Juho Vihtori käytti nimeä Kaukoranta eli 1855-1938. Eli ns Kukkulan mökissä Huikanpäässä. (Santamäki). Lapsuudessani pirttiä sanottiin ”Kukku-Iitan pirtti”. EP muisti nämä asukkaat vielä.

Seuraava Setälän Tirrin torppari tuli Tuomo Tuomonpojasta ja vaimo Fredrika  Enqvist 2.7.1856. Lapset: Kaarle Nestor 13.7.1876, Fanny Maria 27.11.1878 ja Lyyra Ulrika 3.7.1882.

Puisevan torppari

Oli Oskar Kallenpoika Puiseva 1880 ja vaimo oli Setälän torppari tytär Fanny Maria Setälä s 27.11.1878. Perheen lapsia: Tuomon lisäksi oli Fanny, Niilo s 1911, Suoma Aili, Yrjö ja Esko s 1919 kaatui jatkosodassa 1941 ja Lauri s 1913 kaatui myös  v 1941. Tuomo s 1911 joka avioitui Anni Runnin s 1907 kanssa. Puiseva on lohkottu Setälän maista. Tuomo toimi kansakoulussa veistonopettajana.

Tirrin torppiin palaan myöhemmin.

Mökin palstoja Tirriltä on lehtitietojen mukaan myyty 18.9.1925 mm. Kustaa Rintalalle, Erkki ja Maija Hietaselle, Selma Kiviselle, Josefiina Ruohoselle, Jalmari Kulmalalle.

Lauttakylä-lehti kirj. 9.11.1928 Tirristä erotettu rek no 3,18 Kaunisto, Maria Kallentytär Matkusmäelle, joka tullut Vampulasta v 1931. Viereinen tontti 3,21 erotettu Niilo Mauri Vihtorinpoika Haapaselle, oli syntyisin Loiman Lähteenmäen torpasta.

Irja-Liisa Marku 

 

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde