header-logo

UNTO

 

Unton tila 1957

Kuvassa Unton tila v.1959.
 
Otteita Seppo Suvanto: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto v 1303-1571.

Ala-Satakunnan kihlakunta Huittisten hallintopitäjä.
Sammun neljännes Karhiniemen jakokunta.
 
KARHINIEMI     Karhiniemen maakirja vv 1540 - 65. Maksoi ruokalisän rukiina. Vuodesta 1560 koko kylä oli Sammun neljännestä, mutta sitä ennen Karhiniemen talot I-V maksoivat veronsa Keikyän neljänneksessä.

I Unto
 
ESKO HEIKINPOIKA maakirjassa mainitaan, että karjaa talossa v 1540: hev 1, härkiä 2, lehmiä 5, nuorta karjaa 3, lampaita 8, nautayksiköt 11.5. Viljelyksien määrät panneina (sen aikainen mitta)  v 1558: ruis ½, ohra 1; 1559: ruis 1, ohra ½, kaura 1/6 pannia. 
 
Eskil  Wndoij: maakirja 1546, 1552, ja kymmenysveroluettelossa 1563, 1565-67, Ala-Satakunnan mp: lamanninkäräjät 17.2.1551 Thomas Karhia (talo IX ?) haastoi Eskill Vndoij, käräjiin ja 22.4.1551 tuomittiin Anna Unto, Matin vaimo (talo II) saamaan takaisin hevosensa aff Eskill Vnto ja Eskill sai vahingonteosta kolmen markan sakon. Oli sk 1561 - kk 1571 ja laamanninkäräjillä 12 kertaa: Eskill Vndoij Karinemen sk 61, Eskill Henricsson Karhiniemi sk 64 ym. Sak stk 25.3.1556 Eskill Undoij Karhiniemi t > Erich Toroij (talo VIII), kk 1571 Eskill Hendersson ibm (Karhiniemi) ei tehnyt päivätöitä eikä maksanut rahakorvausta. 

MATTI HEIKINPOIKA hv 1571 Mattz Hen:sson ku 4, hev 1, härkiä 2, le 4, nuorta karjaa 7 eläintä.

II liitetty taloihin I Unto ja III 1554

MATTI 1540-52, veroäyrit 1540:2½,  Karja 1540: hev 1, härkiä 1, lehmä 2, nk 2, lammasta 5, nuoria yksikköä 6. A-S mp: kevk 1551 Anna Vnto, Madtzes hustru, sai hevosensa takaisin talon I Eskolta (Mattia ei sanota kuolleeksi!), sk 6.12.1551 Madz Karhiniemen t & Morthen ibidem (talo V). 

Ns. vanha rälssitalo vv 1581-1686 , 7/12 manttaalia. Oli silloin mm Horn, Kurki- ja Carpelan- suvuilla. Sotilasvirkatalona 1695-99 Porinläänin jalkaväkirykmentin välskärin puustelli vv 1699.
 
Rälssitalot oli aateliselle lahjoitettuja tiloja ja vapautettu maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi. Suomen alueelle syntyivät ensimmäiset rälssitilat 1200-luvulla, kun Alsnön säännöllä ryhdyttiin suomaan verovapauksia kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelua vastaan. Lampuoti (ruots. landbonde) on agraarisessa Suomessa maanviljelyyn tarkoitetun koko tilan vuokraaja. Lampuodit eivät maksaneet tuloistaan veroja yhteiskunnalle, vaan kaikki suoritukset tapahtuivat tilan omistajalle, joka puolestaan usein nautti verovapautta.
 
Maakirjoissa mainitaan isännät:

1540-53 Matts Unto.

1554-75 Escil Henricsson Unto.
1576-1601 Michel Escilsson , vuodesta 1581 alkaen tilalla lampuodina.

Tilaa ovat viljelleet seuraavat lampuodit:

1606-17 Magnus Grelsson.
1618-25 Simon Larsson.
1626-34 Marcus Simonsson.
1634-49 Magnus Larsson , vaimo Walborg Johansdotter. Poika jatkaa.
1650-59 Mårten Magnusson Unto , vihitty 1644, vaimo Getrud. Pojan kuoltua isä pitää tilaa pari vuotta.
1660-61 Magnus Larsson, Walborg Johansdotter, k.2.6.1670. Pojanpoika jatkaa.
1662-95 Ivar Magnusson Unto , k.9.4.1697, vihitty 1662, vaimo Brita Mattsdotter, k.5.9.1697 Kauvatsa, jossa miehensäkin kuoli.
 
Unto oli vuodesta 1695-99 Porin jalkaväkirykmentin välskärin virkatalo ja sen jälkeen aina Ruotsin vallan loppuun asti ev. luutn. komppanian luutnantin virkatalo.
 
Välskäri oli sotilaslääkäri, nimitys tuli käytöön 1600-luvun puolivälin jälkeen.
 
1696-1700 Johan Tanto, välskäri, k.2.2.1702, vaimo Ulrica Beata Tanto.
 
Tämä herrasmiesisäntä oli kaikin tavoin suurellinen, kerrotaan.

Tanto rakennutti omalla kustannuksellaan Untolle Huittisten komeimman rakennuksen 1690-luvulla. (Kunnes v. 1723 Iso-Pappila rakennettiin.)

Tällä sotilasvirkatalon päärakennuksella oli pituutta oli 27m, leveyttä 6,30m ja korkeutta 17 hirsivarvia, vuorilaudat ulkona ja sisällä! Siinä oli 2 ullakkoa, 2 kamaria ja 2 salia, sauna ja pakaritupa. Itäinen Sali oli 5.70x5.70m kuudella pienellä ikkunalla varustettu. Sen yläpuolella oli samankokoinen lämmittämätön tupa, missä oli kuusi ikkunaa. Salia vastapäätä oli 6,30x5,70m kooltaan vierastupa varustettuna kummaltakin sivultaan kuudella tuplaikkunalla! Rakennus oli tietysti jo uloslämpiävä.

Tanton talo palvelin Unton päärakennuksena vuoteen 1741, jolloin se korvattiin uudella. Sekään ei ollut vähäinen.

Varhaisimmat tiedot pitäjän ryytimaista (puutarhoista) ovat 1700-luvun alkupuolelta sotilasvirkataloista. Esivalta valvoi niiden kuntoa tarkastuksin ja mm. Karhiniemen Untolle oli määrätty 1724 tehtäväksi ryytimaa.
 
Vain kahdeksaa vuotta myöhemmin havaittiin, että hiekkamullassa pihlajat olivat kuivuneet, eivätkä herukkapensaat menestyneet. Niinpä lampuodin sallittiin kylvää pelto rukiille. Ryytimaa, kooltaan tällöin 52 x 40 kyynärää, pantiin uudelleen kuntoon vasta 1770-luvulla, jolloin myös päärakennuksen viihtyvyyttä parannettiin erottamalla se pystyaidalla muusta miespihasta, sen ympärille isutettiin 28 pihlajaa näköalaa kaunistamaan. Päärakennus säilytti kuntonsa 1800-luvun alkupuolelle. Sen syrjäytti vähitellen 1700-luvun lopulla tehty leivintuparakennus, joka kasvoi kokoa ja on edelleen käytössä Unton tilalla. 

Unton talo
Unton vanha päärakennus.
 

Tilan haltijoina ovat olleet lisäksi:

1718-1720 Jacob Flacksen , luutnantti, 1699 Tukholma-23.8.1741 Lappeenranta, vihitty 6.12.1730 Tukholma, vaimo Elisabet Spång .
 
1720-21 Johan Schlottmacher , luutnantti, 1680 Riika-, vihitty 1724, vaimo Clara Israelsdotter Alftan.
 
1721 Jacob Michelsson Hougberg , kapteeni, 1679 Turku-1756 Pietari, vaimo Maria Nilsdotter Fontelius, 1681-16.8.1741 Karkku.
 
1721-30 Johan Gustaf Spaak , kapteeni, 1685 Bleking-.
 
1730-42 Fredric Henricsson von Qvanten , luutnantti, 1699-19.12.1743 Tukholma, vihitty 18.7.1732, vaimo Elisabet Johansdotter Wallvijk, 9.12.1712-3.2.1749.
 
1742-48 Claes Gustaf Hansson von Köhler , luutnantti,  9.9.1703 Tallinna-4.2.1777 Kokemäki, vihitty 3.12.1745 Mouhijärvi, vaimo Christiina Henricsdotter  von Knorring, 15.12.1724 Kemi-10.9.1780 Kokemäki.
 
1748-49 Johan Johansson Amnorin , kapteeni 1684-1.12.1752 Kangasala, vaimo Anna Maegareta Ottosdotter Soldan, k.3.7.1757 Espoo.
 
1749-61 Odert Johan Johansson Gripenberg, luutnantti, 28.12.1722 Hämeenkyrö-29.9.1803 Ulvila, vihitty 28.7.1748  Pälkäne, 1. vaimo aatelissukuinen Eva Gustafa Gustafsdotter Silfversvan, 1.11.1729 -5.3.1767 Ulvila. 2.vaimo vihitty 28.7.1767 Tammisaari, Hedvig Christina Jacobsdotter Hastfer, 1.81.1748 Kangasala-26.11.1819 Pori.
 
Porin läänin jalkaväkirykmentin everstiluutnantti, valtiopäivämies 1751–52, Kokemäenjoen koskenperkaustöiden päällikkö 1757–63 . (Sotakomissaari Johan Albrekt Gripenbergin poika)
 
Pitäjässä oli 1750-luvun puolivälissä ainoastaan yksi tuulimylly, sen oli Gripenberg rakennuttanut omaa tarvettaan varten tähän Unton puustelliin. Tuulimylly näkyy vuoden 1766 kartassa. Gripenberg sai Unton v 1749 palkkatilakseen.
 
Gripenberg-suku on lähtöisin Ruotsista. Se aateloitiin 1600-luvun lopulla, ja monet sen jäsenet olivat Ruotsin vallan aikana sotilaita. Suuriruhtinaskunnassa useat Gripenbergit nousivat tärkeiksi virkamiehiksi ja senaattoreiksi. Suvussa on ollut myös merkittäviä arkkitehteja ja taiteilijoita.
 
Keijo Jaakola kertoo, että Huittisissa olleista aatelisista oli yli puolet Karhiniemen Untolla. Gripenberg toimi myös Kokemäenjoen koskenperkaustöiden johtajana. Loppuikänsä hän asui kuitenkin Haistilan talossa Ulvilassa. Perhe tosin asui vain osan ajasta Karhiniemellä. Heidän 18 lapsestaan on 7 poikaa merkitty syntyneen Karhiniemellä. Kaikki he täyttivät upseerille vaadittavan pituuden eli 180 cm.
 
Perheessä oli yhdeksän upseeripoikaa, kaikki yhdeksän olivat pitkiä, kolmen kyynärän korkuisia, ja kuningas Kustaa III laskikin leikkiä armeijastaan jossa oli ”27 kyynärää Gripenbergejä”.
 
Vanhin Karhiniemellä syntynyt poika Odert Ahlbrecht Gripenberg , josta eversti ja osallistui Pommerin sotaan. Omisti vanhana Hauholla Hovinkartanon.
 
Seuraava poika Hans Henrik Gripenberg (1754–1813)  s 14.4.1754 Karhiniemellä ja k 25.10.1813 Tukholmassa. Suomen sodan vv 1808-09 huomattava sotapäällikkö ja yleni Suomen sodassa kenraalimajuriksi.

HH_Gripenberg

Hän oli ainoa Huittisissa syntynyt kenraali . Hänet mainitaan Runebergin runossa  Adlercreutz  kahdesti. Myöhemmin  Voipaalan kartanon omistaja

” jo vaipuu Gripenbergin miekka voittoinen”  sekä  ” ja Gripenberg hän Hämeen poikiansa tuo”.

Nuorin Huittisissa syntynyt poika Nils Leonard Gripenberg (1758–1841) eteni majuriksi, osallistui Porrassalmen taisteluun, jossa haavoittui pahasti. Oli muuten ainoa joka palasi Unton virkataloon vuosiksi1791-93. Vanhuutensa hän vietti Ulvilassa Uotilan talossa.

Porrassalmen taistelu käytiin Mikkelissä 13. kesäkuuta 1789. Se oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä Kustaan sotaa, jonka Ruotsi aloitti provokaatiolla. Suomalaisjoukot voittivat määrältään ylivoimaiset venäläisjoukot. Vain viikkoa myöhemmin uudessa taistelussa venäläiset kuitenkin löivät Ruotsin joukot ja valloittivat Mikkelin 19. kesäkuuta 1789.

1761-70 Ernst Wilhelm Joacimsson Tihlman , 8.7.1722 Hauho-11.1.1782 Vesilahti, vihitty 15.12.1752 Mouhijärvi, vaimo Maria Jacobsdotter Finne, 10.11.1723 Juva-4.10.1805 Tampere.

Majuri Ernst Fredrik Tihlmanin poika; lapsuus Porin Jalkaväkirykmentin Everstiluutnantin komppanian luutnantin virkatalossa Huittisten (Vittis) Karhiniemen Untossa. Merkittiin täytettyään kaksi vuotta vapaaehtoisena Porin Jalkaväkirykmentin rulliin, kersantti 1772, tykistön kadetti 1775, vänrikki 1782. Navigaatiotutkinto 16.9.1784. Palveli Porin Jalkaväkirykmentin Vesilahden komppaniassa ensimmäisen adjutantin vakanssilla; Vääpelin virkatalo: Etelä-Pirkkala (Södra-Birkala) Ania Uotinen 23.4.1779 - 25.11.1789. Katoaa Kajaanin Pataljoonaan. Osallistui luutnanttina Kustaa III:nen sotaan Venäjää vastaan; sekaantui Anjalan liittoon, tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin. Erosi armeijasta 13.2.1979. Kapteeni 23.5.1808.

Esikuntakapteenit:

1770-74 Otto Gustaf Jacobsson Finne (lankomies), 16.4.1726 Juva-1.4.1812. Lempäälä, vihitty 12.2.1756 Loviisa, vaimo Christina Juliana Henricsdotter Willström, 10.8.1736-22.6.1811 Lempäälä.

1774-79 Otto Henric von Delvig , 24.4.1721-4.1.1803 Kauvatsa, vihitty 21.7.1789 Kauvatsa, vaimo Anna Johansdotter Åman, 25.10.1730 Ikaalinen-24.1.1800 Kauvatsa.

1779-80 Henric Gustaf Fransson von Knorring , 15.5.1753 Pori mlk-19.1833 Kokemäki, vihitty 1.6.1788, vaimo Renata Elisabet Johansdotter Blum, 9.8.1771 Piikkiö-11.3.1841 Pirkkala

1780 Otto Reinhold Christiansson Klingsborg , 21.9.1751 Habo-1802 Itzehoe, 1.vaimo Carolina Magdalena Fredrica Georgsdotter von Goezel, 1770-1798 Altona. 2.vaimo Maria Georgsdotter von Goezel, vihitty 15.11.1798 Altona. (Klingsborg oli Saaren virkatalon haltijana ja hänet tuomittiin Anjalan liiton miehenä viraltapantavaksi 1790.)

1780-83 Carl Constantin Carlsson de Carnall , 2.9.1757 Kemi mlk-6.8.1832 Noormarkku, vihitty 16.5.1784 Kärkölä, vaimo Ulrica Charlotta Bengtsdotter Rehnström, maalisk. 1750 Årdala-22.12.1833 Noormarkku.

1783-91 Conrad Henric Johansson von Crautlein , 26.9.1733 Mikkeli-6.2.1809 Vesilahti.

1791-93 Nils Leonard Odertsson Gripenberg , 20.1.1758 Pälkäne-22.4.1841 Pori, vihitty 26.12.1799 Köyliö, vaimo Christina Gustafa Persdotter Rosbeck, 29.6.1778 Köyliö-24.1.1839 Pori.

1793-96 Peter Gustaf von Delvig , 28.11.1748-8.1.1807, vihitty 23.1.1793, vaimo Christina Sofia Hansdotter Willberg, 13.10.1766-11.12.1826.

1796-1802 Isac Reinhold Abrahamsson Sahlberg , 22.4.1752 Eura 1.9.1813 Yläne, vihitty 14.4.1778 Eura, 1. vaimo Lovisa Catarina Carlsdotter Polviander, 23.5.1755 Lappi Tl-28.3.1798 Eura. 2.vaimo vihitty 1799 Harjavalta,  Hedvig Mattsdotter Sundvall, 14.3.1779 Kokemäki-28.3.1833 Helsinki.

1802-06 Carl Johan Gregorisson von Konow, 2.1.1773 Viiala-23.7.1855 Helsinki, vihitty 24.6.1810 Ylöjärvi, vaimo Christina Agata Adolfsdotter Becker 1.4.1794 Ylöjärvi-5.12.1859 Tammisaari.

1806-15 Gustaf Constantin Fredricsson von Kothen , 28.1.1771 Ruovesi-23.3.1815 Åbo, vihitty 11.11.1794-Ahlainen, vaimo Gustafa Maria Carlsdotter Weissman, 16.6.1772 Loimaa-1.5.1839 Pori.



"Kun nyt tulen perustamaan komppanian Suomen jääkäreihin, niin saan täten ilmoittaa, että ne jotka aikovat värväytyä sotilaiksi mainittuun komppaniaan saapuisivat luokseni Karhiniemelle tai lipunkantaja Roupen luo Tiisalle saadakseen sopimuksen mukaisesti värväysrahat. Muistutetaan, että varsinkin tuntemattomilla pitää olla papintodistukset ja etten ota ketään, joka on kärsinyt ruumiillisen rangaistuksen.

Karhiniemi  24. lokakuuta 1812

G C von Kothen
Majuri ja Ritari"
 



Tuon kirkkoherranapulaisen Gustaf Immanuel Krusbergin Huttisten kirkon saarnastuolista 25.10.1812 lukema kuulutus merkitsi ratkaisevaa sysäystä Suomen ensimmäisen keisarillisen jääkärirykmentin Turun pataljoonan alaisen Huittisten komppanian kokoamiselle. 


Kapteenit Konow ja Kothen Heidät mainitaan Vänrikki Stoolin runossa Döbeln Juuttaalla .

adlercreutz

”Grönhagen miettii, kylmä on von Kothen, Schantz ärjyy vain, ja Konow kiroaa.”

Grönhagen oli Karhiniemen Kouhin virkatalon haltijana, von Schantz oli Porista ja hänen isänsä oli ollut Ulvilassa Saaren virkatalon haltijana.

Näiden sotilashenkilöiden aikana jatkui lampuodien viljely edellä kerrotun Anders Thomasson Prähtin jälkeen hänen poikansa toimesta, jne.

1701-37 Anders Thomasson Prähti , 26.11.1671 Kauvatsa-14.8.1737, vihitty 28.8.1698 Kauvatsa, vaimo Lisa Johansdotter Eskola 9.3.1680 Kauvatsa-16.8.1756. (Lisan vanhemmat Juho Laurinpoika Eskola oli isäntänä 1688-1708 ja äiti Kaisa). Antin ja Liisan Kaisa-tytär avioitui Vähäkennille. 

1737-55 Michel Andersson Unto , 11.9.1699 Kauvatsa- 30.10.1776, vihitty 26.12.1727, vaimo Maria Jöransdotter, 11.6.1703-20.6.1750.

1760-64 Michel Johansson , 1730- ,vaimo Anna Johansdotter, 1722-

1781-83 Eric Mattsson, 1735 - , vaimo Walborg Sigfridsdotter, 1725-

1784-85 Anders Jacobsson, 1756- , vaimo Maria Mattsdotter, 1758-

1787-88 Eric Nilsson Törnbäck , 1736 Kokemäki-28.10.1805, vihitty 2.11.1760 Eura, vaimo Caisa Mattsdotter, 1739 Köyliö-8.11.1825.

1789-90 Michel Thomasson Mattila , 22.9.1757-30.1.1823 Punkalaidun, vihitty 5.10.1788, vaimo Maria Henricsdotter, 24.12.1758-5.5.1833 Punkalaidun.

1793-96 Eric Henricsson, 1744-1796, vaimo Maria Thomasdotter, 1747-1806.

1803-1808 Abraham Ericsson, 1777 - , vaimo Anna Mattsson, 1723-

1810-12 Henric Andersson, 1769 - , vaimo Maria Henricsdotter, 1783-

1812-18 Michel Thomasson, 1787 - , vaimo Lena Henricsdotter, 1787-

1819-20 Henric Mattsson , vaimo Caisa Mattsdotter.

Suomensodan jälkeisenä aikana pian ruotujakoinen armeija hajotettiin ja sotilasvirkatalot lakkautettiin Suomen Suuriruhtinaskunnassa. Annettiin myös määräys, että silloiset palkannauttijat saivat pitää oikeutensa kuolemaansa asti. Sen jälkeen kruunu antoi tilat vuokraajille. He olivat varakasta väkeä, säätyläisiä, rusthollareita ja hyvinvoipia talollisia jne. Tämä arentijärjestelmä lisäsi maaomaisuuden hallinnan keskittymistä. Niinpä kaksi Sneckin veljestä asui itse vuokraamissaan puustelleissa Karhiniemen Untolla ja Sorvolan Visurilla sekä hoidatti omistamiaan rälssitiloja lampuodeilla. Voitiin menetellä niinkin, että virkataloa viljeli lampuodi vuokraajan hoitaessa omaa tilaansa.

Vuokraajat:

1821-29 Abraham Persson Sneck , rykmentinkomissaari, 18.1.1779 Vesilahti-11.8.1829.

1829-31 Jacob Herman Persson Sneck , veli, hovioikeuden auskultantti, 24.7.1785 Karkku-18.10.1831 Karkku.

1832-34 Carl Gustaf Persson Sneck , veli, tarkastaja, 13.5.1773 Karkku-20.1.1834.

1834-47 Adolf Ludvig Persson Sneck , veli, katselmuskirjuri, 20.7.1783 Teisko-16.5.1847, vuokrasi myös Sorvolan Visuria 1817-47.

1847-68 Carl Gustaf Ericsson (Yli-Viikari) myöh. Unto 9.8.1819 Karkku, vihitty 8.2.1845 Karkku (kuolee 10.12.1899 Huittisissa), vaimo Gustafa Wilhelmina Berndtsdotter Sneck, 15.9.1820 Karkku 27.2.1886 ja kuolee 27.2.1886 Huittisissa).
Carlilla ja Gustafalla oli hallussaan Kenni vv 1850-82 ja Kuukkinen 1864 alkaen ja sitten heidän poikansa.) Pari on merkitty Kuukkisen, Kennin ja Unton omistajiksi.
Carlilla ja Gustfalla oli lapsia: 1.Kalle Alfred s 29.4.1845 ja kuoli 1881 Kiviniemen Uotilan isäntänä, 2.Johan Herman eli 1847 - 1852, 3.Frans Anselm s 29.111849, hänestä tuli Kuukkisen isäntä. 4. David s 1851 ja 5.Kustaa s 1853 (kuolivat molemmat lapsina). 6. Oskari s 10.6.1858 ja k 1934 tuli Kennin isäntä, sekä tyttäret 7. Emma s 1862 (avioitui 1886 lähetyssaarnaaja Frans Hannulan kanssa) ja 8. Iida s 4.9.1865 ja muutti marras 1900 Tyrväälle Emma-sisarensa ja Frans Hannulan perheeseen.

Isäntä Carl Gustaf Ericsson mainitaan Huittisten ja Keikyän ensimmäiseen vaivaishoitohallitukseen, valittiin joulukuussa 1853 mm. rälssitilallinen Kalle Unto, eli tämä henkilö. Pitäjän viljavaraston rahastojen johtosääntöä valmistelevaan toimikuntaan hänet valittiin 1857 ja yhdeksi palomestariksi neljästä 1859. Kummassakin ryhmässä oli khra Hertzberg puheenjohtajana.

1868-71 arentaattori David Thomasson Krapi , 25.6.1818 Karkku-11.1.1905 Keikyä, vihitty 17.12.1844 Keikyä, vaimo Eva Christina Mattsdotter Pihlman,31.10.1819 Kiikka-29.7.1908 Keikyä. Oli edustajana Huittisten ensimmäisessä kuvernöörin määräämässä kuntakokouksessa 24.1.1870 lukkarilassa. (Arentaattorit olivat maanvuokraajia ja usein säätyläisiä ja varakkaita) 


Sitten tulee Kokemäeltä uusi suku Untolle vuokraajaksi.

1872-1889 vuokrasi Carl Isacsson Mustanen syntynyt Kokemäen Rajaojalla.  Käytti talonkaupan jälkeen nimeä Unto ja oli s. 26.9.1839 Kokemäki-1.10.1889, vihitty 7.8.1873, vaimo Anna Amanda Vampulan Punolasta (isä oli Huittiskylän muurarimestari Carl Grönholm), 30.3.1854-11.1.1886. Vävy jatkaa talonpitoa.

Karhiniemelle Carlia seuraa v 1873 hänen sisarensa Vilhelmiina Iisakinntytär Mustanen miehensä Kustaa Eerikinpoika Wallden kanssa Karhiniemelle Unton Takalan torppaan v 1873 lähtien. Ja perheestä Unton torppien osiossa.

Carlin ja Anna Mustasen lapset:

1. Vendla 2.6.1874-28.6.1913 (tuli Unton seuraava emäntä),

2. Amanda Sabina 27.9.1875 – 1943 aviossa rovasti Edvard Kaukovaaran kanssa.

3. Matilda Aurora 28.3.1877 kuoli lapsena.

4. Aina Sofia 10.4.1879 – 1958 oli kiertokoulun opettaja. Perusti perheen Frans Oskari Juuselan (Kunnan Juuselan) kanssa ja viljelivät Nanhian Mäki-Juuselaa, joka on edelleen suvun hallussa.  Frans Oskari Juusela 1870-1942 oli ainoa huittislainen, joka kävi Pietarissa suuren lähetystön kanssa viemässä adressia. (Lapset Anna avioitui Ilmari Saarilahden kanssa. Viljo kaatui jatkosodassa, Paavo 1904-48 toimi myllärinä Nanhian myllyssä,  Kalervo 1908-63, Eino 1910-71 olivat tuomareita).
franssin ja Ainan vihkikutsu

5. Kalle 19.6.1881 kuoli imeväisikäisenä,

6. Iida 20.8.1882 – 1932 kansakoulunopettaja Sortavalan seminaarista ja toimi Kuninkaisten kansakoulussa.  Avioitui Vilho Ekholmin myöh. Vainio (Huittisten 1.kellosepän poika)  eli (1880-1962) kansa. Parilla lapset; Lahja 1909, Laina 1912 ja Kaarlo 1912,  joka myöhemmin palveli Niinsisalon varuskunnassa sotilasarvoltaan hän oli everstiluutnantti. 

Vilho Vainio - Muisteloita kotiseudusta (pdf)

Kaarlo Vainio - Renkipoika muistelee

7. Alma Agaata 27.1.1885-17.1964.
 
1890-1933 vävy Frans Fredric Johansson Mäki-Martinantti , 23.6.1857-24.1.1933, vihitty 9.4.1890, vaimo Vendla Carlsdotter Unto 2.6.1874-28.6.1913. Kun Vendlan isä Carl Mustanen kuoli, oli vanhin tytär Vendla täyttänyt 15 vuotta ja muut sisarukset häntä nuorempia. Vendla-tyttären oli saatava taloon isäntä säilyttääkseen sisaruksilleen elämisen mahdollisuudet. Ennen kuudettatoista ikävuottaan Vendla solmi avioliiton Frans Mäki-Martinantin kanssa. He viljelivät Unton tilaa ensin vuokraajina ja ostivat tilan myöhemmin suvulleen. (15.10.1918 annetun maanlunastuslain nojalla)

Vendla_ja_Frans_Unto_lapset_v_Selma_Maunu_Paavo-istuu_Jalmari_Kaarlo_Laina
Kuvassa Vendla ja Frans Unto, lapset vasemmalta Selma, Maunu, Paavo (istuu), Jalmari, Kaarlo ja Laina.

1.Hilda Aurora 1891-1905,

2. Hulda Amanda 1893-1893,

3. Selma Severina 1894-1950 valmistui Heinolan seminaarista opettajaksi.

4. Laina Aliina 1897-1972, hoiti äitinsä kuoleman jälkeen talon emännyyttä,

5. Frans Jalmari 1899-1959 Kangasala, maatalousteknikko, toimi Tervalmmin kartanon ja Lihasulan Kartanon tilanhoitajana.

6. Paavo s 1901-  toi  v 1935 Elsa Heikkilän Tyrvään Kataralta. Tyttäriä perheeseen syntyi Eila, Aili ja Elvi.  Unton tila on nykyisin Eilan-sukuhaaran hallussa.

7. Mauno Aarne 1903-1975 Siikainen, maatalousteknikko ja avioitui Siikasiin. Osti Perälän tilan Siikaisista.

8. Kaarlo Kosti 1904-1945 solmi avioliiton naapurikylän Kyllikki Mäkelän kanssa ja viljeli tilaansa Karhiniemellä.

9. Anni Aino 1908 valmistui kätilöksi ja toimi Köyliössä.

Selma_Kaarlo_Laina_Frans_Paavo_Anni_Jalmari_Maunu_Unto
Edessä, Selma, Frans ja Laina. Takana vasemalta Kaarlo, Paavo, Anni, Maunu ja Jalmari.

Kotitilaa jäi viljelemään Paavo tyrvääläissyntyisen vaimonsa Elsa Heikkilän kanssa. Tila on edelleen suvun omistuksessa.

Elsa ja Paavo Unto 
Kuvassa Elsa ja Paavo Unto.


Unto v.1957.   

Majuri Niilo Aukusti Halla-Seppälän (1907-1993) tutkielma Unton virkatalon historiasta vuodelta 1978 (pdf).



Unton suku (Majuri N. A. Halla-Seppälä)

Tämä pieni selostus huittislaisesta Unton suvusta ei täysin noudata sukututkimuksessa käytettyjä muotoja, vaan on tarkoitettu lähinnä yksinkertaiseksi selvitykseksi suvun vaiheista sekä eräistä sen esivanhemmista. Varsinaisten sukuun kuuluvien jäsenten lisäksi on tähän otettu mukaan myös tyttärien lapset.

Suku on saanut nimensä Huittisten pitäjän Karhiniemen kylässä olevasta UNTOn talosta, joka on ollut Kuninkaallisen Porin rykmentin everstiluutnantin komppaniaan kuuluneen luutnantin virkatalona (N:o 6, 7/12 manttaalia). Talo oli ruotujakoisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen vuokratilana, kunnes se  15.10.1918 annetun maanlunastuslain mukaan tuli tämän selostuksen kohteena olevan suvun omaksi.

Kun suvun, varsinkin naispuoliset jäsenet eroavat tyylikkään ulkomuotonsa puolesta paikkakunnan yieisestä tyypistä sekä suvussa on esiintynyt runsaasti kulttuuriharrastuksia, on todennäköistä, että aikanaan tunnettuun säätyläissukuun kuuluva esiäiti Maria Elisabeth Hacks on antanut osansa suvun ominaisuuksiin. Koska Hacks-suvusta on olemassa professori Svante Dahlströmin mainio selostus (Sukututkimusseuran vuosikirja XXVIII v. 1944: "Tullinspektorn Johan Hacks och hans slakt"), on tämän tutkielmaan otettu suppea selvitys myös Hacksin sukuun kuuluvista esivanhemmista.

ESIVANHEMPIA

Unton suku juontaa alkunsa Kokemäellä Sonnilan Isopereellä Mustalan torpassa asuneesta torppari Juho Juhonpoika Mustalasta, syntynyt 29.5.1752 ja kuollut 24.6.1829. Hanen vaimonsa oli Katariina Martintytär, syntynyt 20.2.1745 ja kuollut 12.12.1836.

Heidän poikansa oli saman tilan torppari Antti Juhonpoika Mustala, syntynyt 14.6.1778 ja kuollut 21.4.1834. Han oli naimisissa Loviisa Antintytär Limnellin kanssa, joka oli syntynyt 2.1.1780 ja kuoli 2.2.1858. Vanhemmat: lukkari Antti Limnell ja Kaisa Kreeta Matintytär.

Seuraavan polven edustaja on Sonnilan Isopereen Mäki-Mustalan torppari Iisak Antinpoika Mustanen, syntynyt 5.5.1806 ja kuollut 11.2.1892. Hänet oli vihitty avioliittoon 9.2.1854 Agatha Juuselan kanssa, joka oli syntynyt 6.1.1807 ja kuoli 19.1.1888. - Agathan vanhemmat olivat talollinen Antti Juhonpoika Juusela (s. 1.11.1779, k. 51. 10. 1854) ja Maria Elisabeth Hacks (s. Kalannissa 10.12.1785 ja k. 1.10.1844).

lisak ja Agata Mustasella oli yhdeksän lasta, joista neljäs oli Kalle Mustanen.

UNTO

Kalle Mustanen, vuodesta 1873 Unto, oli syntynyt Kokemäellä 26.9.1839 ja tuli 1873 Unton virkatalon vuokraajaksi, jolloin länsisuomalaiseen tapaan otti talonsa nimen sukunimekseen. Hän kuoli Huittisissa 1.10.1889. Hän oli solminut avioliiton 7.8.1873 Anna Amaada Grönholmin kanssa, joka oli syntynyt Huittisissa 30.3.1854 ja kuoli siellä 11.1.1886. Tämän vanhemmat olivat pitäjän muurarimestari Kalle Grönholm ja Anna Heikintytär.

Kalle ja Amanda Untolle syntyi Huittisissa seitsemän lasta:

Vendla, syntynyt 2.6.1874 ja kuollut 28.6.1913 – Puoliso: Huittisissa 9.4.1890 vuokraaja, sittemmin talollinen Frans Fredrik Juhonpoika Martinantti, myöhemmin Unto, syntynyt Huittisissa 23.6.1857 ja kuollut siellä 24.1.1933. Lapsia (syntyneet Huittisissa):

  • Hilda Auroora, s. 23.2.1891. k.19.10.1905.
  • Hulda Amanda, s. 7.3.1895, k. 26.9.1893.
  • Selma Severina, s. 5.2.1894, toimi kansakoulunopettajana Keikyässä, k. 22.5.1950.
  • Laina Aliina, s. 16.1.1897,  k. 18.6.1972
  • Frans Jalmari, s. 10.9.1899, maatalousteknikko,  k. 21.6.1959 – pso: kansakoulunopettaja Enni Josefiina Lintanen, s. Tottijärvellä 22.1.1901, k. 18.4.1982 Turussa.
  • Paavo Villiam, s. 16.3.1901, maanviljelijä Unton tilan isäntänä, k. 8.12.1977  – pso: 20.6.1935 Elsa Esteri Heikkilä, s. Tyrväällä 15.2.1901, k. 6.11.1990.
  • Maunu Aarne, s. 7.1.1903, maanviljelijä, maatalousteknikko - pso: 8.4.1933 Toini Sylvia Lehmusvaara, s. Taivassalossa 24.2.1996, k. 3.7.1961.
  • Kaarlo Kosti, s. 13.4.1904. maanviljelijä, k. 20.12.1945 - pso: 26.5.1938 Lyyli Kyllikki Johanna Mäkelä, s. 6.11.1915, k. 25.12.1977.
  • Anni Aino, s. 19.2.1908, toimi kätilönä Säkylässä, k.10.8.1990 Huittisissa.

Amanda Sabina, syntynyt 27.9.1875 ja toimi kansakoulunopettajana Hämeenkyrössä ja Nakkilan Arantilassa. Kuollut Nakkilassa 9.8.1943 - Puoliso: Nakkilassa 26.9.1935 rovasti Edvard Kaukovaara, tämän 2. aviossa, syntynyt Loimaalla 8.3.1870 ja kuollut Lavialla 6.8.1950. Avioliitto oli lapseton.

Matilda Auroora, syntynyt 29.3.1877 ja kuollut 21.5.1886.

Aina Sofia, syntynyt 10.4.1879, kiertokoulunopettaja, asui Huittisissa Mäkijuuselan talossa, k. 3.7.1958  - Puoliso: Huittisissa 19.12.1899 taloustirehtööri, maanviljelijä Frans Oskari Juusela, syntynyt Huittisissa 27.5.1870 ja kuollut Huittisissa 27.10.1942.

Lapsia: (syntyneet Huittisissa)

  • Viljo Oskari, s. 12.10.1900, kaatunut 1.8.1941.
  • Aino Martta, s. 7.1.1902, fil.maisteri, k. 26.12.1938.
  • Paavo Reino, s. 16.7.1904, maanviljeliä  k. 23.6.1948 - pso: 15.8.1933 Tyyne Maria Ylisalo,  s. 3.1.1907, k.?
  • Maija Annikki, s. 12.4.1906, k. 1.1.1908.
  • Kaino Kalervo, s. 22.2.1908, varatuomari, k. 6.4.1963 - pso: 24.1.1933 sairaanhoitaja Hanna Kyllikki Simula s. 21.7.1908, k?
  • Eino Untamo, s. 20.4.1910, varatuomari, k. 8.4.1971 - pso: 24.3.1940 Rauha Alma Inkeri Tarmo, s. 17. 6. 1911
  • Anna Kaarina. s. 5.1.1913, notaari, lakit.ylioppilas k. 17.12.1944. pso: 9.4.1938 agronomi, maa- ja metsät.kand. Ilmari Efraim Saarilahti.  s. 24.1.1909, k. 19.9.1967.

Kalle, syntynyt 19.6.1881 ja kuollut 21.9.1881.

Iida, syntynyt 20.8.1882, kansakoulunopettaja, kuollut Helsingissä 22.3.1932 - pso: Huittisissa 20.12.1908 rautatievirkamies, sittemmin asemapäällikkö Vilho Johannes Vainio (ennen v. 1903 Ekholm),  syntynyt Huittisissa 20.12.1880, k. 25.5.1962.

Lapsia:

  • Lahja Anna Fredrika, s. 8.12.1909. yliopp., sairaanhoitaja, k.? - pso: 26.12.1933 majuri Niilo Aukusti Halla-Seppälä, s. 16.11.1907. k. 1993.
  • Laina Helmi Kaarina, s, 27.9. 1912, kasityönopettaja, k.?  – Ollut avioliitossa 1935-53 majuri Eero Olavi Launiksen kanssa, s. 11. 2. 1909. k?
  • Kaarlo Johannes Samuel, s. 21.2.1921. kapteeni, k? - pso: 5. 9.1950 yliopp., sairaanhoitaja Else Karoliina Koski, s. 31.1.1921, k.?.

Alma Agata, syntynyt 27.1.1885, hieroja ja kirja-asiamies, eli naimattomana Nakkilan Arantilassa, k. 17.1.1964.

Kun Kalle Untolta ei jaanyt miespuolisia jälkeläisiä, siiryi Unton talo ensin hänen tyttärensä miehelle Frans Martinantille, joka myös otti sukunimen Unto.  Talo siirtyi seuraavaksi hänen pojalleen Paavo Untolle (ja edelleen Paavon vanhimman tyttären perheelle Eila ja Simo Suomelalle, nykyään tila hoitaa Eilan poika Kalle Suomela.)

 

Maria Elisabeth Hacksin esivanhempia.

Hacks-suku antoi 1600-1700 luvuilla paljon puheenaihetta. Sen tunnetuimmat henkilöt olivat Turun akatemian vouti Johan Hakes (k. 1701) tämän veljenpoika Turun suuren meritullin ylitarkastaja Johan Hakes (k. 1735) sekä viimemainitun poika hovioikeuden asianajaja ja pilarunoilija Alexander Hacks eli Hacksen (k. 1740). Suku oli ajoittain hyvin varakas omistaen useita maatiloja ia kaupunkitaloja, mutta omaisuudet menivät takuu- ja panttisitoumusten johdosta. Suku oli laaja ja sen jäseniä oli useilla sen ajan virka- ja ammattialoilla.

Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen lienee ollut Erik Hakes, josta on maininta vuodelta 1610 Turusta.

Peter Hakes, turkulainen kauppias. Hän vannoi porvarivalan 6.10.1635 sekä oli Uudenkaupungin kaupunginsihteerinä ja raatimiehenä 1650-52. Hän oli naimisissa Brita Hörningkin (Hörling) kanssa, joka oli turkulaisen kauppiaan ja raatimiehen Hans H:n ja Geska Hannuntyttären tytär. Heillä oli seitsemän lasta, joista toinen oli Peter Hakes. Hän oli Perniön kartanon vuokraaja ja kuoli vuoden 1670 vaiheilla. Hänen vaimonsa oli Ingel tai Ingrid Berg, joka todennäköisesti oli Turun akatemian professorin ja Taivassalon kirkkoherran Petter Bergiuksen tytär. Heillä oli neljä lasta, joista toinen oli Johan Hacks. Hän oli syntynyt noin 1667 ja kuoli 1735. Opiskeli Turun akatemiassa 1682-83 ja oli stipendiaattina 1687-89. Meni Turun suuren meritullin palvelukseen 1694, jonka tarkastajaksi tuli myöhemmin saaden ylitarkastajan arvonimen. Hän omisti useita taloja ja kartanoita Turussa ja Länsi-Suomessa mm. Isonpoikon ja Viljaisten säteritilat.  Autuisten ja Metsäpoikon rälssitilat Rymättylässä sekä Kultarannan vapaatilan Luonnonmaan saarella.  - Hän oli naimisissa kolme kertaa. Ensimmäisen vaimon nimestä ei ole tietoa. Toinen oli Margareta Werdh eli Wärd, kuollut ennen vuotta 1717 Isovihan aikana pakomatkalla Ruotsissa (Vanhemmat vuokraaja Henrik Henrikinpoika Werdh ja Anna Pettrintytär Bergius). Kolmas puoliso oli Anna Gertrud De la Motte. (Vanhemmat Karjalan ratsuväen ratsumestari Karl De la Motte, joka kaatui Lundin taistelussa 4.12.1670 ja Katarina Munck af Fulkila).

Heillä oli kahdeksan lasta, joista neljäs oli Johan Hacks. Han syntyi noin 1700 ja kuoli Taivassalossa 24.8.1776. Maaviskaali. Sai  perintöna Viljaisten säteritilan, sekä Autuisten ja Metsäpoikon rälssitilat. Omisti lisäksi Kaustion ratsutilan Taivassalossa, jossa asui sekä Merimaskussa Kaidan rälssitilan, Rymättylässä Riitalan ja Kemiössä Pungbölen tilat. – Puoliso: Turussa 10.10.1745 Charlotta Catharina von Spandekow s. 1730 ja k 1800. Vanhemmat: kapteeni Johan Julius von Spandekow (joutui vangiksi Viipurissa 1710 ja oli rauhanteon jälkeen Kyminkartanon jalkaväen kapteenina) ja Fabiana Charlotta Hastfer. –  Spandekow-suku oli saanut Kustaa II Adolfilta Spankau-nimisen maatilan Liivinmaalla.  Heilläkin oli kahdeksan lasta, joista neljäs oli Johan Fredrik Hacks (Haack, Haaks) syntyi Taivassalossa Kaustion ratsutilalla 22.8.1751 ja toimi Henkirakuunarykmentin Vehmaan kompanian rumpalina – Puoliso Uudessakaupungissa 4.4.1780, Elisabeth Hasselberg, syntynyt Kokemäellä 20.6.1758 (kastekirjassa 23.5.1758) ja kuoli. Kalannissa (Uusikirkko) 22.5.1791 (Vanhemmat, ratsutilallinen Petter Eerikinpoika Hassala ja Anna Heikintytär Kokemaelta).

Heidän tyttärensä Maria Elisabeth Hacks - Kokemäen kirkonkirjoissa myös muodot Haks ja Hax - on syntynyt Kalannissa 10.12.1785 ja kuollut Kokemäellä 1.10.1844. Hän oli äitinsä kuoltua asunut isovanhempiensa kotona Hassalassa Kokemäella, jossa myös vihitty 25.10.1803 avioliittoon talollinen Antti Juhonpoika Juuselan (syntynyt 1.11.1779) ja kuollut 31.10.1854) kanssa.

Majuri N. A. Halla-Seppälä, Mikkeli 1955

Käytettyjä lähteitä:

  1. Kokemäen seurakunnan kirkonarkisto
  2. Huiitisten seurakunnan kirkonarkisto
  3. Taivassalon seurakunnan historiankirjat, valtionarkisto
  4. Uudenkaupungin seurakunnan historiankirjat, valtionarkisto
  5. Uudenkirkon (Kalanti) seurakunnan kirkonarkisto
  6. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja XXVIII. Helsinki 1944.
  7. Elgenstierna. Gustaf: Den introducerare svenska adelns ättartavlor II. Tukholma 1926.
  8. Ramsay, Jully:  Samling av icke publicerare släkter. Käsikirjoitus. Valtionarkisto.
  9. Wirilander, Kaarlo: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. Helsinki 1953.
  10. Suvun jäseniltä saatuja tietoja.

(mm. k. tietoja lisätty 2014, A. Suomela)

Sukukirjasta ”Akseli ja Johanna kanniston suvut” (ISBN 952-90112-8-8), Kokoemäki 1989, löytyy tarkempaa ja uudempaa tietoa.

 


 

EP muistoja Unton perheestä, joka oli aika vieras meille. Martta oli yhteydessä Lainan kanssa, olivat yhdessä vv 1917-18 Helsingissä Sörnäisten kristillisessä kansanopistossa. Selma oli opettajana poissa kotoa. Anni seurusteli jonkin aikaa Fanni-sisareni kanssa, olivat samanikäisiä.  Unton pojat vaivoin tunsin ulkomuodolta. Paavo, Mauno ja Kalle olivat kotona. Jalmari oli mennyt Mustialan maanviljelysopistoon ja oli Kangasalla Lihasulan kartanossa tilanhoitajana. Pojat olivat hyvin ujoja tuskin tervehtivät. Selma-tytär li ollut Keikyässä opettajana, mutta kuoli nuorena.
Unto oli samanlainen virkatalo kuin Kouhikin. Muistan vaivoin hiljaisen Unton vanhan isännän Frans Unton. Emäntä kuoli nuorena. Laina oli lapsista vanhin ja joutui hoitamaan talouden. Nuorin lapsi Anni kävi kätilökoulun. Laina ja Anni  elivät eläkepäivinään Lauttakylässä.

unton_riihen_edustalla
Ennen sotaa Unton riihen edustalla (sijaitsi Viljo Koiviston lähellä) Karhiniemen komeaa poikarivistöä, mutta niin näyttää olevan komeita pyörän lamputkin. Vas. Matti Koivisto (Viljon veli), Toivo Kulmala, Sulo Vallaskari (ent. Parta), Toivo Rantanen (asui Tirrillä) ja Kosti Salminen.

Vanhoja kuvia Unton tilan pihasta ym.

  • Kaarlo ja Osmo-ori
  • Tuima-tamman palkintotodistus
  • Kuva puutarhasta taustalla Ripovuori
  • Jokimaisema
  • Kanala
  • Kivinavetta
  • Kuva Unton pihasta
  • Frans Unton saatto 1933
  • Unton tilan päärakennus
 


Unton torppia:->1903
 
Takalan torppa

Kun Unton tilaa vuokrasi vv 1872-1889 Kalle Iisakinpoika Mustanen myöh. Unto . Karhiniemelle Kallea seuraa hänen sisarensa
 
Vilhelmiina Iisakinntytär Mustanen s2.9.1844 ja k 21.3.1903 miehensä Kustaa Eerikinpoika Wallden s. 8.10.1844 ja k 4.1.1918 kanssa Karhiniemelle Unton Takalan torppaan v 1873 lähtien.
Lapsia parille syntyi: Maria 1872-1875 , Kalle 3.3.1874 , josta tuli torpanpitäjä, Maria 1876-1937 toimi kotiapaulaisena Jyväskylässä, Saara 1877-1945 käsityöläinen, Erika 1879-1930 meijerikkö Laukaassa, Kustaa 1882-1957, kamreeri Porissa, Agatha 1884-1930 luvulla oli Jyväskylässä eversti Edvin Hämäläisen kanssa naimisissa, Iisakki 1886-1888, Loviisa 1886-1974 konttoristi Laukaassa, Iisakki 1888-1905.
Kalle, käytti sukunimenään Takala, jonka vaimo oli Amanda Josefiina Kallentytär s 6.10.1.880 Kauvatsalla. Manta kuoli 1946. Perheen lapset:
Viljami 1904-1987 Vammalassa.
Alma 1906- naimisissa Kalle Salmin kanssa ja oli 4 poikaa.
Paavo 1909-1975 naimisissa Aili Lahdensuun kanssa.
Vendla 1909- oli Paavon kaksoissisar.
Helmi 1910-1963 naimisissa Einari Selinin kanssa ja pojat Urpo ja Urho.
Toivo 1912- avioitui laukaalaisen  Airi Komin kanssa.  Lapset Ritva, Jorma, Jouko ja Jukka.
Sulo 1915- naimisissa Toini Kallion kanssa. Lapset: Taimi, Mailis, Lea, Seija, Raija, Arja, Armi ja Kari.
Väinö 1917 ja kuoli saman vuonna.
Erkki 1919  kuoli 2004.
Anni 1921-1985 sairaanhoitajana Helsingissä.
Irma 1926-2011, naimisissa Armas Tervaportin kanssa 
EP muistelee;
Takalan torppa peltoineen metsän siimeksessä. Kalle ja Manta siellä kasvattivat perhettään. Lapsia Viljami s 1904, Alma, Toivo, Sulo, Paavo ja Venla kaksoset, Erkki 1919-2004, Helmi, Anni ja Irma.

Kanssani koulua kävivät Helmi, Toivo ja Sulo. Sieltä kävi kanssani koulua emännän sisaren poika Veikko Lindholm. Nuorempia olivat Erkki, Anni k 1985 (sh) ja Irma (Tervaportin emäntä), jotka kävivät keskikoulun Lauttakylässä. Takalan harmaa pihapiiri on pysynyt samanlaisena muistinaikani.

Emännän sisar hoiti karjaa ja kun hän meni naimisiin Palosen Kallen kanssa ja muuttivat Mutilahteen, jäi karjanhoito Venlalle ja Paavon Aili-vaimolle. Manta-emäntä oli kova kylää käymään, toisessa käsipuolessa oli Anni ja toisessa Irma. Kävivät usein Untolla, jolle olivat sukua.


Kustaa Takalan muistoilmoitus Takalan torppa 

Takalan perhe
Takalan lapset Mustasen sukukirjassa oleva kuvakopio. Kuvattu otettu v 1917 Kalle ja Amandan per-heestä. Isän sylissä Sulo, vanhempien välissä Toivo ja äidin sylissä Väinö, joka eli vain hetken. Isoisä Kus-taan sylissä Helmi ja Vendla. Takana vasemmalla Paavo, Alma ja Viljami.

Takalat
Vuonna 1991 kyläläisten kanssa retkellä Ylistenjärvellä Vendla, Aili ja Erkki Takala.

IL muistelee Vendlaa, joka meille lapsille oli ”Ventu”, kaverimme ja ystävämme ja aina piti puoltamme. Jos olimme joskus tehneet väärin tai oli tapahtunut vahinko, oli hän aina puolustamassa meitä. Koskaan hän ei sanonut meille pahaa sanaa. Mikä hänestä teki meidän ystävämme? Vendlan pieni koko?

Vendla ja hänen jarruton polkupyöränsä oli poikienkin suosiossa. Ihmettelin miten hän pääsi mäet laskemaan sillä? Ensimmäiset muistoni Vendlasta on, kun hän toi meitä; veljeäni ja minua talvella vesikelkalla sisälle saunasta, joka oli nykyisen pajan paikalla. Kerran Venla vei Kouhin Fanninkin vesikelkalla saunasta kotiinsa, kun Fanni oli saanut meidän saunassamme”häyryä”, pellit oli laitettu liian aikaisin kiinni.”

Monet hauskat hetket tuli vietettyä Venlan kanssa. Venla oli paljon työssä meillä, äidin aikana hän oli vaki-tuinen ”porsaiden päästäjä”, eli heti kun emakko näytti merkit pikkupossujen tulosta, lähti meiltä joku ha-kemaan Ventua. Muutaman yön olen nukkunut navetassa heinien joukossa lehmien ruokapöydällä Venlan henkitorvena!

Kerran antaessamme lehmille perunoita, peruna jäi lehmän kurkkuun. Miettimättä Vendla työnsi kätensä sen kurkkuun, en tiedä pelästyikö lehmä enemmän kuin minä, mutta peruna jatkoi matkaansa pötsiin.

Takalasta hoidettiin paljon kyläläisiä koskevia asioita; maidonkuljetus meijeriin vuosikymmeniä, samaten postipalvelut hoidettiin Takalasta. Paavon varhaisen kuoleman jälkeen kuskihommaa hoiti Erkki ja hänellä taisi olla siinä joku apupoikakin.

Paavon lavialaissyntyinen vaimo Aili oli Karhiniemellä maalaiskirjeenkantajana vuosikymmeniä. Matkaan piti lähteä, oli sitten kesä tai talvi. Joskus tuiskukelillä Paavo oli hevosella kyydissä. Aili oli hyvä esimerkki miten liikunta pitää virkeänä hamaan vanhuuteen asti. Monet ovat ne Ailin kulkemat postikilometrit, alkaen Takalasta Rintalan kautta Sammun postille ja sama reitti takaisin.

Viimeksi Takalassa asuivat Erkki ja Aili kahdestaan, kunnes Erkki kuoli ja Aili siirtyi Lauttakylään kerrosta-loon viettämään sukupolvensa viimeisenä edustajana elämänsä ehtoota. Takalalaisten mukana hautaan meni kyläläisistä huolehtimisen elämäntapa.




Koiviston torppa

Antti Kustaa Antinpoika s 1837 Kiikassa vaimo Maijastiina Jaakontytär 1.2.1837 lapset Kosti, Amanda ja Frans Kustaa A Stenberg s 1865 Ulvilassa vaimo Maija Loviisa Matintytär s 1846 Kokemäellä. Perhe muutti pois ja tuli uusi torppari Kokemäeltä

Simulan vanha torppari oli Fredrik s 1863 ja k 1917ja Vilhelmiina Simula s 1862 ja kuoli 19.10.1938. Lapsia perheessä oli Kalle s 1888, Fanni s 1892 (oli kraatari), Juho 1895-1919, Elma s 1901 ja Varma s 1904 (oli Katri Paavolan luokkatoveri) ja muutti v 1931 Paimioon ja vielä oli Maunu s 1908.

Seuraava polvi Kalle Simula s 1888 Kokemäellä ja kuoli Karhiniemellä 30.3.1943 ja vaimo Anna Sofia Mäenpää s 16.3.1893 Huittisissa. Pariskunta meni naimisiin 31.12.1917 lapset:
Kauko Kaarlo Simula 31.5.1923 kaatui Viipurin maastossa 3.7.1944 

Aini Annikki, Aune Marjatta, Aili Anna Liisa ja tytöt muuttivat Turkuun.

Seuraava Simulan omistaja oli Runnin suku Kiikasta Kalle ja Maria os Mäenpää k 1952. Parilla oli lapset: Kaisa, Kalle, Irma, Ossi, Heikki ja Jaakko, Anni ja Liisa.  Helvi avioitui Viljo Lankisen kanssa ja viljelivät maita. Helka aviossa Paavo Stenbergin kanssa.  Anni avioitui Puisevan Tuomon kanssa ja muuttivat Savela-palstalle. Tuomo toimi kansakoulussa veistonopettajana.



Irja-Liisa Marku ja Antti Suomela

 

Paluu sivulle "Karhiniemen kantatilat"

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde