header-logo

Keikyään haluttiin

Karhiniemeläiset ovat halunneet liittyä Keikyään ainakin vuosina 1955, 1960 ja vielä 1971.
 
Lauttakylälehti kirjoittaa:
31.10.1955 tehtiin valtuustoaloite Karhiniemen kylän siirtymisestä Keikyän kuntaan. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Keijo Päiväläinen.
Valtuusto keskusteli asiasta: vastustettiin jyrkästi jo sillä perusteella, että Karhiniemi on esihistoriallista Huittista. Äänestys oli 21 vastaan ja 10 voisi siirtyä.
 
Mm Aamulehti kirjoittaa no 111/195
Jokirannassa

Kuvassa Viljo Mattila ja kuka? jokirannassa
 

Karhiniemen kylä haluaa liittyä Keikyän kuntaan ja pääsyynä huonot kulkuyhteydet.

Asutuksen levitessä sisämaahan Kokemäenjokea pitkin, oli Karhiniemen kylällä Huittisissa avainasema ja siellä on ollutkin Huittisten varhaisinta asutusta. Kylän kauneutta ja sen aseman edullisuutta kuvaa muinaisrunoutemmekin.

Kirkollinen perimätieto mainitsee kylässä sijainneen Huittisten ensimmäisen kirkon, jossa sanankuulijoita olisi käynyt aina viidestä pitäjästä. Tälle samalle paikalle, mikä sijaitsee lähellä muinaista pakanallista uhripaikkaa, Hiidenkalliota, on tarkoituksena pystyttää muistomerkki.

Kokemäenjoki on menettänyt merkityksensä tärkeänä kulkuväylänä, eikä ahtikaan anna runsaita kalansaaliita. Sen sijaan mainittu joki, jonka yli liikenne Lauttakylään tapahtuu joko lautalla tai veneellä, hidastaa nykyisenä kiireisenä aikana karhiniemeläisten matkantekoa. Syksyisin ja keväisin, jolloin joki on vielä sen veran jäässä, ettei lauta pääse kulkemaan, mutta ei kanna enää ajoneuvokaan, on kierrettävä  naapuripitäjän Keikyän kautta. Näin ollen ei ole ihme, vaikka Karhiniemen 2700 ha laajuinen ja noin 400 asukasta käsittävä kylä haluaisi liittyä Keikyän kuntaan. 

Liittymine toisi taloudellistakin hyötyä.

Ennen talvisotaa pidettiin jo kokouksia kylän liittämiseksi Keikyän kuntaan, kertoi Aamulehdelle mv Leo Kenni Karhiniemeltä, mutta silloin asia kuitenkin raukesi. Kun pohjoinen, lähinnä Keikyää oleva osa kylästä alkoi nyt uudestaan pyrkiä tähän suuntaan, alkoi hanke koko kylän osalta päästä alkuun.
Äsken päättyneessä nimien keruussa kyläläiset muutamaan poikkeuksetta lukuun ottamatta kirjoittivat nimensä siirtoanomuksen alle ja anomus lähetettiin Keikyän kuntaan lausuntoa varten.
 
Huonot kulkuyhteydet Huittisten keskustaan ovat suurimpana syynä tähän siirtoanomukseen. Talvella, kun Kokemäenjoki on jäässä, päästään hyvin ja nopeasti, mutta kelirikon aikana matka on tehtävä Keikyän kautta. Kesällä lauttaa käyttäen kulku on hidasta ja lisäksi on maksettava ylikulkumaksu. Näin ollen jo maantieteellisenkin asemansa takia Karhiniemen pitäisi kuulua Keikyän kuntaan. Jo s koko kylä liitetään tähän, niin silloin pitäjän raja on luonnollinen raja, Kokemäenjoki. Taloudellisestikin meillä olisi liittymisestä hyötyä, sillä Keikyän veroäyri on maamme halvin 7 markkaa, kun taas Huittisissa se on 10 mk.
 
Maiden uusjako vuonna 1924, vaikka vuonna 1893 päättyi Karhiniemellä Isojaon järjestely, olivat miltei kaikki kylän talot yhdessä ryhmässä kahden puolen tietä niin, että kylämme oli selvä raittikylätyyppi, kertoi Hannes Kastari. Kun talojen viljelykset olivat hajallaan ja etäällä talouskeskuksista, päätettiin vuonna 1924 tehdä Uusjako. Tämä uusjako on vasta nyt päättynyt ja merkitty maarekisteriin, mutta siirtokustannuksien korvaukset ovat vieläkin epäselvät.
Siirtoväelle suoritetut maanluovutukset ja eräiden talojen jaot, mikäli ne olisivat tapahtuneet aikaisemmin, olisivat ehkä tehneet suoritetun uusjaon tarpeettomaksi, jolloin olisi säästytty suurilta kustannuksilta. Joka tapauksessa nyt suoritetun jaon jälkeen tilojen pellot sijaitsevat talouskeskuksiensa ympärillä ja maanviljelyksen harjoittaminen on paljon taloudellisempaa kuin ennen.

 Liittyminen Keikyään lehtileike
Kastarin talo

sifferi Vähärautio


14.10.1960 oli asia uudelleen esillä, jolloin oltiin yksimieleisesti vastaan. Arveltiin, että kyläläisten haluun on yksinomaan Keikyän halvempi veroäyri.
 
Lauttakylälehti 5.11.1971 Karhiniemeläisten anomus pöydälle.
Keikyän kunnanhallituksen kokouksessa oli esillä myös Huittisten Karhiniemen asukkaiden anomus, jossa pyydetään Karhiniemen siirtämisestä Huittisista Keikyään. Anomuksen allekirjoittajina on lisäksi mm Työtilän kylän asukkaita. Kunnanhallitus jätti käsittelyn pöydälle.
Anomus on pantu vireille jo v 1955. Aikoinaan sitä puolsi mm Huittisten kunta. Asia tuli äskettäin uudestaan esille, jolloin Huittinen anoi alueliitoksesta vastustavan lausunnon perustellen sitä sillä, että olot ovat paljon muuttuneet vuosien kuluessa.
 

 

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde