header-logo

Meijeritoiminnasta

Huittisten meijeritoiminnasta Matti Ytti on kirjoittanut ”Piimäpuodista suurmeijeriin” kirjoituksessaan.

Huittisissa oli kartano-ja kylämeijereitä 1890-luvulla 17 meijeriä. Kaksittain oli mm Huhtamossa, Rekikoskella ja Sammussa.  Yksi oli mm. Karhiniemellä Rekikoskessa ja siinä oli käsikäyttöinen separaatttori. Samaten oli myös Jokisivulla, Mommolassa ja Palojoella.

Huittisten ensimmäisen meijerin rakensi Oskar Kivi v 1876. Meijeristiksi siihen tuli v 1880 tanskalainen Hans Peder Pedersen, joka myöhemmin siirtyi Pertteliin ja osti sieltä Inkeren kartanon. Kartano on edelleen suvun hallussa.

Sammussa oli v 1899 Kaarlo Takkulalla meijeri, jossa meijerskana oli Hilma Äimälä, Kokemäen meijerikoulun kasvatti. Takkulalla oli kaksi sivumeijeriäkin. Sammun toisen meijerin perusti Aug. Vähäkäki ja meijeriä kutsuttiin Mattilan meijeriksi, jossa kirjanpitäjänä oli Erland Seppä.
 

Huittisiin rakennettiin meijeri.

vanha meijeri

Oskari Kivi lupasi vuokrata maa-alueen tulevaa meijerirakennusta varten Särkimyssillan alapuolelta ns. Laurenin hakaa, johon sitten meijeri rakennettiin.  V 1916 Väinö Kivi myi vuokraamansa tontin ja vielä lisämaatakin, juustolaa ja suolahuoneita varten.  

Joulun alla 1889 rakennus oli niin valmis, että kirkossa luettiin kuulutus 28.12.1889, että maidon vastaanotto alkaa 2.1.1890. Meijerillä oli osakkeenomistajia 100 ja heillä osakkeita yht. 1000. Rakennus tuli maksamaan 68 000 mk ja se vakuutettiin heti. 

Huittisten kirkossa luettiin kuulutus, jonka mukaan 2.1.1900 alkaa meijeritoiminta Lauttakylässä ajanmukaisessa ja ulkonaisestekin komeassa meijerissä. Meijerirakennus oli niin komea, että kirkkomatkoilla sitä poikettiin ihailemaan. Jopa ”Kokemäen kommeetkin” tulivat 21 reellä meijeriä katsomaan. Meijeritoiminta alkoi 1.3.1900. Meijerska oli Hilma Laakso Osaran Maanviljelyskoulusta. 

Huittisten meijeri myi voita ”H:nen” merkillä. Vuoteen 1904  voi myytiin E. Ekholmin vientiliikkeen välityksellä. Ja 1906 alusta myytiin voinvientiliike Valioon. Meijeri pyrki antamaan valistusta maidontuottajille mm tilaamalla Pellervo-lehden. Maitotilien maksupäiväksi muutettiin 1914 seuraavaan kuukauden  20. p.

Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen mainingit alkoivat tuntua Suomessa. Maataloustuotteiden ja ruuan hinnat nousivat. Tosin hinnan nousuun vaikutti myös edellisen vuoden heikko sato, jonka korjaamista lakot hankaloittivat. Huittisissa lakkolaiset kokoontuivat 13.7.1917 torille tarkoituksenaan mennä häiritsemään meijeritoimintaa. Maidontuottajat olivat vastaavasti menneet meijerin pihaan torjumaan häiritsijät.  Karhiniemeltä meijerille lähtivät isännät Kalle Kenni ja Emil Paavola (isoisäni), jonka mainittiin huitovan taskustaan ottamalla riimulla. Tapauksen jälkipuintia käytiin pitkään.

Risto Alapuron kirjassa ”Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890-93” Erityisen hyvin Huittisten kautta voi tarkastella Suomen keskusalueen poliittista modernisoitumista. Pitäjämme koki poliittisen murroksen eri kriisit kaikkein herkimmin. Huittislainen muunnelma on vahvasti talonpoikaiselta pohjalta nousevaa modernisaatiota. Talonpoikaisuuden uudenaikaistuminen ovat Suomen erityispiirteitä. Vilahtaapa kirjassa sellainen ajatus, että koko vapaussota olisi alkanut Huittisten meijerikapinasta.

Meijerille uusi rakennus.

 uusi meijeri

Uuden meijerirakennuksen rakennustoimikunta valittiin 1.4.1920 ja siihen kuului mm. Kalle Kenni Karhiniemeltä. Rakennukselle ostettiin lisää tonttimaata Väinö Kiveltä sekä Laureenin haasta saatiin maata sikalan tontiksi. (Paikalla taitaa olla nykyisin Kaariranta?)

Meijeri yritti tehdä kaikkensa, että kaikki maito saataisiin meijeriin maksaen kuskipiireille avustuksia sekä Karhiniemelle lossirahaa. V 1929 oli maidontuottajia 792. Vuonna 1934 oli vastaavasti 908.  

Maidonkuljetusta 1.6.1900 alkaen kuskit olivat kuukausipalkalla. Varsinainen kuljetuksen huutokauppa pidettiin 15.5.1900 ja silloin mm. Sampuun ja Nanhialle ja Karhiniemelle valittiin ensimmäiset kuskit, joille maksettiin kuukausipalkka. Kuskitoimet nyytiin huutokaupalla v 1912, jonka jälkeen ruvettiin tekemään myös vapaita sopimuksia.

8.5.1917 maitokuskit pitivät kokouksen WPK talolla ja vaativat palkankorotuksen, jonka saivatkin 30 %. Paitsi ei Karhiniemen kuski, koska palkka oli jo korkea.

Maidon, kerman ja voin kuljetuksen lisäksi työehdoissa mainittiin, että kuskien on oltava säännöllisiä ja raittiita, ja heidän on kuljetettava tarvittaessa maidonlähettäjien pikkupaketteja ja kirjeitä. (mm. Karhiniemellä kuskilla oli moninaisia lisätehtäviä aina apteekkiasioista lähtien). Maitoa meijeri otti vastaan vuoden kaikkina muina päivinä, paitsi 9 juhlapyhäpäivänä.

Meijeritoiminta maassamme alkoi hyvin ja maitoa saatiin tuottajilta hyvin. Ilahduttaakseen tuottajia, tilasi meijeri Pellervo-lehden maidon lähettäjille.

Vuodesta 1940 alkaen meijeri huutokauppasi maidonkuljetusta jonkin aikaa, mutta siirtyi taas tarjousten perusteella sopimiseen.

Sota-aikana meijeri yritti avustaa niin, että kuskit saivat hevosilleen jäänauloja ja hevosenkenkiä. Sulankelin aikana puolsi kuskille rattaiden kumipyöräanomuksia.

Maitotilien maksamisen tuottajille meijeri suoritti aluksi seuraavan kuukauden 10. päivänä ja kuskit saivat palkkansa samaan aikaan. Rasvaisesta maidosta meijeri maksoi tuottajille aina paremmin.

Voin valmistuksen lisäksi aloitettiin juuston valmistus. Senaatti myönsi 25.11.1916Huittisten meijerille luvan valmistaa juustoja ja heti toiminta aloitettiinkin. Myöhemmin tuli meijerille myös sikalatoimintaa, johon käytettiin tuotannosta jäänyttä heraa.
 

Meijerin johtokuntaa Karhiniemeltä on kuulunut Hannes Kastari.

Juhlakokous

Meijerin hallituksen juhlakokous vas. Hannes Kastari, Lauri Tuomela, Uolevi Hannula, pöydän päässä Toivo Airila, isännöitsijä Veikko Kaukonen, Kosti Riuttamäki ja Simo Kuiko.
 

Kuskeina Karhiniemellä

ovat ”ajaneet” vuosien saatossa toimineet mm. Kalle Palonen ja Jussi Kurvinen, (EP:n nuoruudessa).

Silloin matkaa tehtiin hevoskärryillä, taisi yleensä olla parhaimpina vuosina kaksi hevosta.

1936 raution kuskiauto
Kuva Isoraution kuorma-autosta.

Hannes Iso-Rautio kertoi; Sodan aikana Karhiniemen kuskitoimi oli Iso-Rautiolla. Vanhemmat veljet olivat sodassa, joten työ jäi rippikouluikäisen Hanneksen harteille. Hannes sai erikoisluvalla kuljettaa Iso-Raution kuorma-autolla maidot meijeriin. Raskasta oli nostella lavalta maitokannuja kuljetuskärryyn. Suurimmat taisivat olla Paavolan 50 l maitotonkat. Paluumatkalla kannuissa oli joppia eli kuorittu maito (meijerissä ei ollut silloin vielä sikalaa). Maitotonkan kaulassa riippui nahkainen laukku, jossa oli ns vastakirja, meijeriin tulleen maidon sekä sieltä lähteneen jopin määrä. Näin tuli varmistetuksi kannuissa kulkeneen tuotteen määrä. Muistan, että kuskit olisivat tuoneet maitotilirahat kannun kaulassa riippuvaan vastakirjalaukkuun. Samaten kuskit jättivät tilatut voi- ja juustopaketit kannunpäähän, josta ne olivat varsin nopeasti haettava, ettei aurinko sulattanut tai harakat niitä vieneet parempiin suihin.

1950-luvulla ajoivat Rintalan veljekset ja taisi yksi sisarkin ajaa kuskia. 60-luvulla taisi olla Takalan suku, mm Paavo ja Erkki olivat ehkä pisimpään kuskeina. Paavon kuoltua remmiin siirtyi Sulo-veli ja hänen poikansa. Alkuunsa taisi Takalan veljeksillä oli hevoskärryt, mutta myöhemmin he hankkivat traktorin.

Meijeritoiminta päättyi rakennuksessa v 1988, jolloin rakennus siirtyi Huittisten kaupungin omistukseen.

Irja-Liisa Marku 

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde