header-logo

Työväenyhdistys

”Taas Työväentalo palanut”

 Satakunnan Kansa-lehti kirjoitti joulukuun 17. päivänä 1919 ”Taas työväentalo palanut. Tällä kertaa Huittisten Karhiniemessä.” Huittisissa paloi viime sunnuntaita vasten yöllä Karhiniemen työväentalo. Palo huomattiin klo 2 jälkeen yöllä, mutta tuli oli jo silloin saanut niin suuren vallan, ettei sammutus enää voinut tulla kysymykseen. Talo meni parissa tunnissa poroksi. Illalla oli ollut T.V;n iltama, joka loppui klo 12. Tulen irtipääsyyn syy on tuntematon. Ensi perjantaina pidettävä poliisitutkinto tuonee jotain selvyyttä asiaan. Rakennus oli vakuutettu Kokemäen y.m kuntain paloyhtiössä 50.000 markasta.

 

Karhiniemen työväentalo

 

Palosta ja Karhiniemen työväenyhdistyksen olemassaoloajasta löysin materiaalia Helsingissä olevasta Työväenarkistosta. Suur-Huittisten historian III.2 osassa mainitaan, että työväenyhdistyksiä Huittisissa oli perustettu vuonna 1906 mm. Suttilassa, Loimassa, Huhtamossa, Raijalassa, Palojoella, Sammussa ja Karhiniemellä. Seuraavana vuonna saivat räikänmaalaisetkin oman yhdistyksensä. Aikanaan yhdistyksistä suurin oli Loiman yhdistys, jossa oli 125 jäsentä ja Karhiniemellä oli alkuvuosina 34 jäsentä.

Työväenarkistossa olevasta materiaalista. Yhdistyksen aineisto alkoi vuodesta 1906 ja loppui vuoteen 1930, tosin väliltä puuttui useitakin vuosia. Tutustuin yhdistyksen pöytäkirjoihin sekä muuhun materiaaliin.Karhiniemen työväenyhdistyksen syntyajoista on kulunut yli sata vuotta, eikä silloin monet aktiivisesti toimineet yhdistyksen jäsenet olleet luku- eikä kirjoitustaitoisia, koska kansakoulutoimintaa ei ollut vielä heidän nuoruudessaan olemassa. Allekirjoituksena käytettiin monasti puumerkkiä.

Yhdistyksen toiminta Karhiniemellä oli varsin vilkasta, kokouksia oli säännöllisesti kuukausittain. Pienetkin päätökset tehtiin yksituumaisesti. Kokouskäytäntöä pyrittiin kehittämään tarkoituksenmukaisemmaksi ”lopettamalla tyhjien ajatusten haastaminen” ja saapumalla kokouksiin ajoissa.

Parasta jälkipolville on, että yhdistyksen kokouksista pidettiin pöytäkirjoja, jotka nyt ovat meidän luettavissamme. Ne ovat suhteellisen selkolukuisia ja niissä on kerrottu yhdistyksen toimihenkilöistä. Ilmeisesti suuri osa kylän torppareista ja työväestöstä kuului yhdistykseen.

Jäsenistöstä oli nimetty eri toimikuntia mm. huvitoimikunta, joka järjesti ohjelmallisia iltamia, olipa pienimuotoinen kirjastokin muutamine niteineen. Yhdistys toimitti omaa ”Yritys”-nimistä lehteä, joka sisälsi muutaman käsinkirjoitetun sivun. Materiaali lehteen oli kerätty muista lehdistä, mutta myös yhdistyksen omat jäsenet osallistuivat aktiivisesti aineiston kirjoittamiseen.

 

Karhiniemen työväen yhdistyksen perustaminen

Työväenyhdistyksen ensimmäinen ja perustava kokous pidettiin W Pakkosen torpassa 22. päivänä joulukuuta 1906. Kokouksen pöytäkirjassa mainitaan, että ”päätettiin yhtyä Huittisten tyäväjen yhristyksen torppariosastoksi”. Mutta ennen vuoden loppua jo kumottiin perustamiskokouksen päätös ja ”pirettin” toinen kokous samassa paikassa, ”josa kumottin viime kokouksen päätös ja päätettiin perustaa itsenäinen yhristys. Jäseniä hankkimaan valittiin Fabian Harju ja Nestori Santala”

Marraskuun kuukausikokouksessa oli keskustelun aiheena työväen palkkojen taksoitus sekä muut työväen elinehtojen tärkeät asiat. Joulukuussa kuukausikokouksessa ehdotettiin edustaja Tampereen koko maata käsittävään torpparikokoukseen, jossa käsiteltiin maatalousohjelmaa. Edustajaksi valittiin toveri O Terho. Vuonna 1907 jäseniä yhdistyksellä oli 43 ja rahaa yhdistyksellä oli ”200:7 markka / 5 penniä”.

 

 Työväenyhdistyksen pöytäkirja 1907

 

Vuoden 1908 tammikuussa keskusteltiin yhdistyksessä oman talon hankkimisesta ja toimikuntaan valittiin Fabian Harju, Ville Pakkonen, varalle valittiin Kulmanen ja Kokman. Palkkaa maksettiin 1 mk/reissulta.

Huhtikuun kokouksessa valittiin F. Harju Palokunnan talolla pidettäviin valitsijayhdistyksen kokoukseen Lauttakylään. Samassa kokouksessa keskusteltiin eduskuntaehdokkaista ja asetettiin vanhat edustajat ensi sijalle ja uudeksi ehdokkaaksi ehdotettiin F Terhoa Keikyästä. Takseerauslautakuntaan ja valtuustoon valittiin myös ehdokkaat. Kokous päätti, että vappujuhlassa kokoonnutaan santakuopille, josta lähdetään kävelyretkelle Lauttakylään. Kulkueen lipunkantajat valittiin sekä järjestyksen valvojat. 

Neljänneksi otettiin vielä käsiteltäväksi kysymys ”jos avustetaan Terhoo, että hän on paikkakunnalla vaalikiihottajana ja päätettiin pitää huvit, jonka tulokset luovutetaan Terholle, jos tulot on pienet, niin maksetaan yhdistyksen kassasta lisää”.

Toukokuun kuukausikokous keskusteli oman talon tonttimaan vuokraamisesta ja jatkettiin keskustelua oman talon hankkimisesta. Talon hankkimiskuluja varten tehtiin velkakirja Lauttakylän työväenyhdistykseltä.

”Valtakirja. Annettu tammikuun ensi päivänä piretyn tyäväjen yhristyksen puolesta teettämään velka kirjan ja ottamaan lauttakylän tyäväjen yhristykseltä viiren saran markan lainan yhristyksen ragennus rahaston. Täysin valtutetut Kalle Kivinen ja Wille Pakkonen. Takaukseksi Fabian Harju ja Frans Wahtari”.

Marraskuun kokouksessa keskusteltiin rakennuksen tarvikkeiden hankinnasta . Toimikunta päätti minkälainen rakennus tehdään. Se on 7 syltä pitkä ja 4 1/6 syltää leveä. (syltä on 1,78 m = 3 kyynärää, Rakennus oli yhtä iso kuin Kastarin asuinrakennus v 1857. Kirjoittajan lisäys.) Päätettiin itse rikkoa kivet. Sekä tehtiin kontrahti tonttimaan vuokran maksamisesta. 

”Vuokravälikirja: Allekirjoittanut vuokraa niin sanotusta Kraappalan maasta Tirrin rajalta maantien vierestä noin viisi kapanalaa maata Karhiniemen Työväen yhdistykselle aijotun talon tonttimaaksi seuraavilla ehdoilla:

1.Vuokra aika kestää viisikymmentä vuotta.

2. Työv. yhdistyksen on tästä maksettava vero vuosittain kakstoista markkaa viisikymmentä penniä.

3. Vuokrasumma on aina maksettava vuosittain Marraskuun kuluessa ja ensimmäinen vuokra heti välikirjan saatua.

4. Jos tonttimaa Työ. yhdistyksen puolesta tulee siirretyksi uudelle omistajalle, on hän velvoitettu muutostilaisuudessa, jos tahtoo edelleen tonttimaata hyväkseen käyttää, anoa maksamaan vuokraajalle (25) kaksikymmentäviisi markkaa.

5. Kaikki lanta mikä tulee sanotulla tontilla, on kuuluva vuokran antajalle.

Huittinen, 12 p:nä Marrask. 1908. Vihtori Vastamäki, puumerkki tilallinen

Edellä mainittuihin ehtoihin on Työ. yhdistys valtuutetun asiamiehensä kautta suostuvainen ja sitoutuu niitä noudattamaan. Paikka ja aika kuin edellä mainittu.

Kautta Ville Pakkonen ja puumerkki

Todistavat: Mandi Rekikoski ja Frans Rekikoski

 

Kiinnityspäätös työväentalon tonttimaahan: Vuonna 1911 Lokakuun 10. päivänä varsinaisissa syyskäräjissä Huittisten, Wampulan ja Punkalaitumen pitäjien käräjäkunnassa vahvistettiin kiinnitys Talollinen Juho Vihtori Vastamäen omistamaan Wastamäki nimiseen 1/12 manttaalia suuruiseen neljännekseen Isoraution perintötaloa N:o 7, Huittisten pitäjän Karhiniemen kylässä, Karhiniemen Työväenyhdistykselle vakuudeksi edellä seisovaan vuokravälikirjan pysyväisyydestä, todistaa Kihlakunnan oikeuden puolesta Michael Paqvalin.

Joulukuun 1908 kuukausikokouksen huolen aihe näytti olevan kaavakkeiden täyttäminen ja kuka niitä tulee täyttämään. Vuoden lopussa yhdistyksellä oli rahaa 300 22 mk. (300,22 mk) ja yhdistyksen jäsenluku 28.

Vuosi 1909 oli yhdistyksen oman talon rakennusvuosi. Vuosikokous valitsi keskuudestaan erilaisia toimikuntia mm. rakentamista varten ja huvien järjestämistä varten sekä rahastonhoitajan, sihteerin ja kokouskutsujan. Jäsenmaksut olivat kuten ennenkin 3 mk.

Heinäkuun kokous päätti ”ottaa 200 kahrensaran markan lainan lauttakylän tyäväjen yhristykseltä. sekä päätettiin millä tavalla ragennusta ruvetaan tegemään. Laina ottamaan ja velkakirjan tekemään täysin valtuutettuina yhristyksen puolesta Simula takauksille Pakkonen.

Sekä päätettiin millä tavoin ”ragennus ruvetan tegemän ja päätös tehtin anta urakalla vähemmän vaativalle mingä ragennus komitea hyväksyy. Urakkatarjous päätettiin tehrä 15. päivänä tammikuuta urakan kokous hyväksyi Vetrik Salolle.”

Toukokuun kokouksessa keskusteltiin lasin puitten aineitten hankkijasta, jotka sitoutui laittamaan Fabian Harju 6 markalla läveltä ja heinäkuun kokous teki päätöksen 200 markan lainasta ja välikattolaurat tuo Marttilan sahalta F. Harju, joka saa 8 markkaa.

Lokakuussa oltiin jo rakentamisessa niin pitkällä, että päätettiin ”kamarin ja köökin tilkittemisestä. Jäsenet tilkittevät ja tilget tuo Ville Pakkonen.”Ilmeisesti talo valmistui jouluun mennessä koska 26.12.1909 kokous päätti antaa vuokralle ”kamarin ja köökin Jalmari Vikmannille seuraavilla ehroilla: kamari oltava vapaana silloin kun yhristys pitää huveja tai iltamia ja kööki kahvein keittoa varten. Vaan puut silloin yhristykseltä kahvin keittoon. Tulee pitää huoneet puhtaana ei pilata eikä tärvellä laattioita. Mitä tulee iltamia, huveja tai yhristyksen kokouksia laittaa lämmintä. On oltava kuukauren ylössanomus vuokraajan ja yhristyksen välillä eikä kellä yhristyksen jäsenellä saa olla hänen valta erittäin vaan mitä jos yleensä kokouksessa päätetään”. Vuoden 1909 lopussa yhdistyksellä oli rahaa 95 markkaa.

Vuonna 1910 oltiin jo omassa talossa. Huittisten Karhiniemen Työväen yhdistyksen kokouksessa omalla talolla helmikuun 3 p.1910. Päätettiin pitää arpajaiset rakennusvelan lyhentämiseksi touko-, kesä-, heinäkuun aikana.  Arvan hinnaksi määrättiin 25 penniä kappale. Arpajaisluvan hakijaksi otettiin piirisihteeri I. Merivirta Turusta. Frans Vahtari, kirjuri ja Ville Pakkonen, puheenjohtaja.” Liitteenä oli: ”Päätös Hänen Ylhäisyytensä Suomen Kenraalikuvernööri on suvainnut antaa suostumuksensa mainittujen arpajaisten toimeen panemiseen. Jotenka ne saadaan pitää kuitenkin sillä ehdolla, ettei arpajaistilaisuudessa saada pitää minkäänlaisia puheita eikä esitelmiä. Turussa lääninkanslia 29. päivänä kesäkuuta 1910. N. Borgström.”

Ilmeisesti talossa oli vielä pientä keskeneräisyyttä, koska elokuun kokous päätti, että talon nurkat vuorataan ja tilkitään. Seinät maalataan ja ovet ja välikatto.

Alla oleva  ”Muutto virsi” runo on jonkun yhdistyksen jäsenen kirjoittama.

 

 Muutto virsi runo

 

Vuoden 1911 vuosikokouksessa päätettiin, että anotaan arpajaisten pitolupaa syys- loka- tai marraskuun aikana pidettäväksi. Arpajaistuotot käytetään rakennusvelan lyhentämiseksi.

Tammikuun kokous päätti lähettää osanottajan luentokurssille Lauttakylään sekä talon kuistin rakentamista suunniteltiin ja valittiin työryhmä. Ja vielä tärkeä asia, kun päätettiin ostaa yhdistykselle prännäri, mylly ja maitokannu.

Maaliskuun kokous päätti, että talon kuistiin laitetaan pellinen lakka rautakannattimien kanssa. Ovien tilaajaksi valittiin Ville Pakkonen. Tilattiin myös laulukirjoja yhdistykselle. Kirjastoa lisättiin 25 markalla.

Huhtikuun kokouksessa päätettiin lähteä työväentalolta klo 2 vappukulkueessa, johon valittiin lipunkantaja ja airuet. Keskusteltiin talon välikaton ripojen ja sahajauhojen hankinnasta mutta asia jätettiin pöydälle. Kesäkuun kokous päätti ostaa kahvikuppeja ja 5 l kahvipannun ja kattilan 7 l. Tusina lusikoita ja ½ tusinaa kahvikuppeja 1 tusina juomalaseja. Tilataan ”Työläisnainen” ja ”Helsinkin työmies”- lehdet.

Lokakuussa anottiin jatkoarpajaisia tulevaksi marraskuuksi. Koska viime syyskuun 17. päivänä jäi arpalippuja myymättä. Arpajaistuotot käytetään rakennusvelan lyhentämiseen. Marraskuun kokous päätti perustaa keskusteluseuran, joka kokoontuu 2 kertaa kuukaudessa.

Lukija huomioinee, että Karhiniemen työväenyhdistyksessä oli sen aikaisen mittapuun mukaan myös kulttuuri huomioitu; tuli valtakunnallisia lehtiä, kirjastossa oli kirjoja ja tehtiin omaa lehteä, jonka nimi oli ”Yritys” sekä nyt oltiin perustamassa keskusteluseuraa!

Vuoden 1912 vuosikokous arvioi yhdistyksen irtaimiston; talo 4000 mk, 1 pöytä 10 mk, lamput 12 mk. 2 kahvipannua 12 mk, 1 kattila 11 mk, kahvikupit 11 mk, juomalasit 11 mk, 23 kahvilusikkaa 3 mk, kahvipalttina 1 mk, maitokannu 1 mk, tiskivati, vesikuppi, 4 kpl lautasia, soppakauha teesihti, laulukirjoja 10 kpl, lainakirjoja 24 kpl.

Tehtiin myös päätös saada kokous tarkoituksenmukaisemmaksi lopettamalla tyhjien ajatusten haastaminen ja jokainen saapuisi kokoukseen klo 4 ja oltaisiin viimeistään klo 7 vapaat, ettei liikojen kinausten tähren väsytetä kokoukseen tulijoita.

Joulukuussa pidettiin lapsille kuusijuhla, johon ostettiin namuja pussiin ja illalla pidettiin iltamat. Iltamiin tilattiin pullia 100 kpl ( 2 pennin), pieniä leipiä 200 kpl, 1 kg karamellejä, hopea lankaa, lyhtypaperia. Soittaja palkataan.

Vuosikokouksessa 1913 valitti puheenjohtajan, sihteerin entisillä ehroilla ja palkoilla. Rahastonhoitajalle maksetaan 5 mk sekä kirjastoa hoitavalle. Valittiin kolme järjestyksen valvojaa. Jäsenmaksuksi päätettiin 25 p/henkilö. Yhdistyksen tilaa vuokrataan jäsenille ja vieraille. Talon vuokraus 8 markka vieraille ja omillepuolella.

Maaliskuun kokous päätti maksaa velkaa 200 mk ja rahaa jäi 186 mk 97 p yhdistykselle.

Annettiin kunnallistoimikunnalle päätös vaikka F. Harju oli aluksi vastustanut mutta perui ennen päätöksen tekoa ajatuksensa. Päätettiin maalata talon muurit.

Lokakuun kokous 1913 keskusteli maksetaanko F. Harjulle tekemänsä kaapin hinta ja K. Simula lupasi tuoda sen. Kirjastoa pidetään auki joka toinen sunnuntai klo 7-8. Joulukuussa ostettiin halkoja ja ripoja sekä maksettiin vakuutus.

Vuonna 1914 huhtikuun kokous erotti jäsenen järjestyksen valvojan tehtävistä ja antoi muistutuksen hänen pitämästään häiriöistä näytelmäseuran harjoitusten aikana.

Kesäkuun kokous päätti, ettei osteta Tampereen kenkätehtaan rikkurien valmistamia kenkiä niin kauan kuin tehtaat ovat lakossa. Ei pystytä avustamaan huonoista rahavaroista johtuen tamperelaisia. Päätettiin antaa ikkunapokien maalaus W. Pakkosen tehtäväksi. Keskusteltiin sähkövalon ottamisesta yhdistyksen talolle.

Kokouksien muistioita ei ole vuodelta 1915 Työväenarkistossa.

Vuosi 1916, jolloin tammikuussa vuosikokouksessa valittiin tavalliset toimihenkilöt ja vuokrajärjestelmä päätettiin pitää vanhallaan.

Helmikuun kokous päätti laittaa hevospuomin, 3 syltää pitkän ja 3 renkaan kanssa. K.Simula tuo sen valmiiseen reilaan ja nostaa laskulla rahat kassasta.  Päätettiin tilata vappuneuloja 50 kpl.

Lokakuun kokouksessa päätettiin laitattaa lukko puuvajan oveen. Sokerisaksien ja nisuveitsen laitosta keskusteltiin. Pöytä ja 2 tuolia tilattiin V. Pakkoselta. Keskusteltiin 8 holliparrun laittamisesta talolle.

Vuosikokous 1917 totesi, että rahaa yhdistyksellä on 277 mk. Päätettiin mm. kunnostaa talon näytelmälavaa. Vuodelta ei ollut muita pöytäkirjoja. Vuodesta 1918 ei ollut kokouspöytäkirjaa arkistossa.

Vuonna 1919 sunnuntaina joulukuun 14. yönä aamuyöstä paloi Karhiniemen työväentalo.  Myös Lauttakylä-lehti kirjoittaa palosta: ”Viime lauantai-iltana oli Karhiniemen työväentalolla yhdistyksen iltama. Noin tunti sen jälkeen kun iltama oli loppunut, noin kello 1 yöllä oli mainittu talo liekkien vallassa ja paloi poroksi lyhyessä ajassa tuhaksi. Tuli oli luultavasti päässyt valloilleen rakennuksessa olleesta keittiöhuoneesta, jossa eräiden henkilöiden tiedetään keittäneen kahvia vielä iltaman jälkeen. Rakennus oli vakuutettu Kokemäen palovakuutusyhtiössä hyvin pienestä summasta vain 4500 markasta”.

Vuodet 1920-1924. Kyseisistä vuosista ei Työväenarkistossa löytynyt kokouspöytäkirjoja, lieneekö yhdistys silloin toiminut laisinkaan, en tiedä. Karhiniemen työväenyhdistyksen pöytäkirjat loppuvat arkistossa vuoteen 1930.

Jäsenluettelossa; Niilo Alanen, Lennartti Eloranta, Tyyne Eloranta, Niilo Haapanen, Fabian Harju, Lahja Harju, Selma Harju, Eero Hieta, Frans Hieta, Aleksi Hietanen, Alppi Hietanen, Oskari Höylänen, Kalle Jalonen Aleksi Järvinen, Maija Kaukoranta, Anna Kivelä, Helmi Kivelä, Martti Kivelä, Aili Kivinen, Huuko Kivinen, Kalle Kockman, Lauri Koivula, Oskari Koivula, Aukusti Koivula, Fanni Koskinen, Kalle Koskinen, Juho Kulmanen, Lauri Kurvinen, Valma Kurvinen, Aleksi Mäkelä, Paavo Mäkinen, Kalle Nybom, Svante Oksanen, Ida Pakkonen, Katri Pakkonen, Yrjö Pakkonen, Jalmari Pihlava, Hannes Rajala, Laina Rajala,  Jenny Rantanen, Mandi Rekikoski, Oskari Rintala, Arvi Ruohonen, Selma Salminen, Verneri Salminen, Alma Santala, Nestori Santala, Selma Santala, Ville Santala, Kalle Simula, Frans Sulonen, Hilda Sulonen, Kalle Sulonen, Kalle Tamminen, Lempi Vahtari, Frans Vahtari, Eero Vastamäki, Ville Vastamäki, Kerttu Vilhunen, Emma Vuorinen. 



Lieneekö jatkoa edelliselle Karhiniemen Työväen ja Pienviljelijäin yhdistys,

joka perustettiin 5.4.1959 Höyläsellä. Puheenjohtajana toimi Kalle Tuominen, sihteeri Toivo Santala, joka hoiti tointa koko yhdistyksen toiminnan ajan. Mukana oli 16 henkilöä. Päätettiin liittyä SKDL:n Satakunnan piirijärjestöön.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Oskari Ojanperä, Taisto Kulmala, Taisto Höylänen, Usko Selus ja Raimo Hietanen. Tilintarkastajiksi Oskari Rintala ja Reino Salo varalla oli Oskari Rauvonen. Rahastonhoitaja Usko Selus ja jäsenkirjuri Taisto Höylänen. Jäsenmaksut olivat miehiltä 30 mk ja naisilta 20 mk.

Vuoden 1960 kevätkokouksessa Tuomisella päätettiin mennä vappujuhliin Lauttakylään, kunnallisvaaliehdokkaaksi valittiin Taisto Kulmala. Päätettiin myös tilata yhdistykselle oma lippu, joka tilataan keskeneräisenä ja naulataan täällä. Kantajiksi valittiin Matti ja Mikko Pälijärvi. Vuosikokoukseen osallistui vain 5 yhdistyksen jäsentä.

Vuoden 1961 vuosikokous pidettiin Kalle Tuomisella. Piiriedustaja Tamminen selosti sisäpolitiikkaa, yleismaailmallista tilannetta sekä tulevia presidentin vaaleja. Kokous päätti myös, että johtokunta on 3 jäsenellä päätösvaltainen. SKDL:n yhteisrahastolle päätettiin lähettää 2000 mk. Joulukuun kokouksessa oli Taito Jalonen selvittämässä maailmanpoliittista tilannetta sekä Satakunnan Työ-lehden levikkiä.

Vuoden 1962 vuosikokoukseen osallistui 5 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Oskari Rintala ja sihteerinä jatkoi Toivo Santala. Muut jäsenet Helvi Ojanperä, Taisto Höylänen, Matti Pälijärvi, Kalle Tuominen ja Usko Selus. Päätettiin myöntää Satakunnan työlle 1000 mk. Jäsenmaksut pidettiin ennallaan.

Vuoden 1963 vuosikokous elokuussa kuunneltiin kunnallisjärjestön Taito Jalosen esitelmä tulevista tehtävistä kunnallisvaalien edellä.

Vuonna 1964 pidettiin vain valmistava ja varsinainen vuosikokous, jossa oli 7 jäsentä paikalla. Puheenjohtajaksi valittiin E. Pälijärvi, sihteerinä jatkoi T. Santala, rahastonhoitaja U. Selus, jäsenkirjurina M. Pälijärvi ja varapuh.johtajana T. Höylänen.

Vuoden 1965 vuosikokouksessa oli 5 jäsentä, jotka kaikki tulivat valituiksi tehtäviin. Seuraavana vuonna 1966 ei ilmeisesti pidetty lainkaan kokousta.

Vuoden 1967 vuosikokouksessa oli paikalla jälleen vain 5 jäsentä, joille kaikille riitti johtokuntapaikat.

Vuoden 1968 vuosikokoukseen osallistui: Helvi ja Antti Ojan perä, Usko Selus, Oskari Rauvonen, Reino Salonen, Taisto Höylänen ja Toivo Santala, joille kaikille löytyi yhdistyksessä tehtävät.

Vuoden 1969 ja 1970 vuosikokouksiin osallistui 6 jäsentä ja vuonna 1971 osallistui vain 5 jäsentä.

Vuosilta 1972, 1973 puuttuu pöytäkirjat.

Vasta tammikuussa 1974 pidetyssä vuosikokouksessa Ojanperällä oli paikalla enää Taisto Höylänen, Usko Selus, Oskari ja Helvi Ojanperä sekä Toivo Santala, jotka yksimielisesti päättivät esittää piiritoimistolle yhdistyksen purkamista, koska jäseniä on ainoastaan 5. Yhdistyksen varat päätettiin lahjoittaa Satakunnan työlle, tonttikirja a 30 mk.

Tähän ilmeisesti päättyi Karhiniemen Työväen ja Pienviljelijäin yhdistys.



 Irja-Liisa Marku

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde