header-logo

Karhiniemen kirkko

Karhiniemen kirkko ja Hiidenkallion uhrilähde.

Uskotaan, että Karhiniemelle ensimmäiset asukkaat aikanaan tulivat Kokemäenjokea pitkin ja rantautuivat niemen nokkaan. Ehkä kristinuskokin tuli samaa tietä paikkakunnalle. Kylään rakennettiin kirkko, josta Ripovuoren hiisi ei pitänyt, vaan hävitti rakennuksen ja neuvoi uuden kirkon rakentamaan Karsatinmäkeen, jossa kirkko kaunis on.

Kirkkoa lähellä Hiidenkalliolla, olevaa uhrilähdettä, ei pystynyt hiisikään hävittämään. Lähdettä on pidetty pakanallisena pyhänä lähteenä, jonka vettä lienee kristinuskon levittyä seudulla käytetty myös kastevetenä.

Hiidenkallion uhrilähde 1950
 Uhrilähde 1950-luvun alussa, jolloin siinä oli vettä.
  Hiidenkallion uhrilähde 2013
 Uhrilähde 2013 näytti paikka olevan mullan täyttämä.
  Kirkon muistokivi
Huittisten vanhan kirkon muistomerkki sijaitsee Karhiniementien varressa.
Karhiniemen kirkon muistomerkki
Karhiniemen kirkon muistomerkki
Luonnonkivestä valmistettu muistomerkki paljastettiin elokuussa 1955 ja sen on tehnyt kivenhakkaaja V.Syrén.

Koska uusi kirkko Karsatinmäelle rakennettiin, ei ole aivan tarkkaan pystytty selvittämää. Iästä on esitetty kaksi vähän erilaista teoriaa. Vanhemman käsityksen mukaan kirkko rakennettiin matalana 1340-luvulla ja korotettiin nykyiseen korkeuteensa 1490-luvulla. Myöhemmän tutkimuksen mukaan kirkko kuitenkin rakennettiin kerralla nykyiseen korkeuteensa vuoden 1495 paikkeilla. Joka tapauksessa vanha osa sai nykyisen asunsa 1490-luvulla. Paikalla aikaisemmin mahdollisesti olleesta puukirkosta ei ole säilynyt merkkejä. (Huittisten kirkko)

Kristinuskon levittäydyttyä maahamme Naantaliin perustettiin birgittalaisluostari. Silloisen käsityksen mukaan ihmiset takasivat sielulleen autuuden mm. lahjoittamalla luostarille/ kirkolle omaisuuttaan. Karhiniemen tiloista oli muutama Naantalin luostarin hallussa 1450-1500-luvulla. Mutta kuningas Kustaa Vaasa peruutti luostarin tilat kruunulle, jolloin Karhiniemenkin talonpojat vapautuivat luostarin holhouksesta ja maat palautuivat talonpojille. (Verot alettiin maksaa kruunulle. Asiasta kirjoitan erillisen tiedoston).

Kirkollisen elämän vaiheita 1400-luvun loppupuolella Karhiniemestä arvellaan tulleen Huittisten  kirkollisen elämän keskipiste.

Huittisten kirkkoherran Nicolaus Idmanin mukaan puukirkko sijaitsi lähellä Karhiniemen kylää, paikassa, jossa on ollut syvä ja iso kuoppa. Kuoppa on syntynyt tutkijoitten olettamuksen mukaan vainajien siirtämisestä uuden kirkon helmaan.

Karhiniemen lisäksi oletetaan, että Sammun Takkulan Kappelinmäessä olisi ollut väliaikainen kappeli, ennen kuin kivikirkko rakennettiin Karsatinmäkeen. Kirkon rakentamiseen liittyy tarinoita mm. kuinka Karhiniemen kirkon lähellä oleva Ripovuori on ollut hiisien asuinsija. Ja vuorelta käsin hiidet estivät uuden kirkon rakentamisen entisen puukirkon paikalle. Hiidet käskivät rakentaa kirkon Karsattiin,.

Seppo Suvanto: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto (VSHT) vuosilta 1303 - 1571.

Luettelo mainitsee, että Naantalin luostarin lampuotitilat 1300-luvun lopulla ja vuosisadan vaihteessa eräs vaimo Johanna oli omistanut maata Karhiniemen kylässä, mutta myynyt sen pois tai muuten menettänyt sen.  

Johannan poika, rälssimies Lasse Finne (k. 1425 tai vähän aik.) lunasti k.o. maan takaisin ja antoi sen vaimolleen Anna Jönsintyttärelle huomenlahjaksi.

Anna Jönsintytär avioitui n. 1430 uudelleen, nyt rälssimies Gregers Antinpojan (Garp) kanssa. Mutta Anna jäi uudelleen leskeksi 1449 tai 1450 ja siirtyi Naantalin luostariin, jossa eli vielä 1462.

Huhtik. 1446 -heinäk. 1447 välillä Anna Jönsintytär lahjoitti Naantalin luostarilleen fiärdung öwir allan byn (1/4) Karhiniemen kylästä.  Ja 1447 heinäkuussa todettiin Huittisten käräjillä, että Anna Jönsintyttären osuus Karhiniemen kylästä oli "iij stenger jordh i hwarth byamall",

1400-luvun alkupuolella eräs Olavi omisti Karhiniemen kylässä tilan ja v 1449 Olavin tytär Rikissa, joka oli myös Anund Niilonpojan leski, lahjoitti kolme tankoa kylästä Naantalin luostarille tyttärensä Birgitta Anundintyttären proventaksi. (Alla on kuva Birgitan Naantalin luostarissa tekemästä alttarin reunavaatteesta eli antependium.)

Kristiina Olavintytär (oli Rikissan sisar ja siis myös edellä mainitun Olavin tytär) ja naimissa Sven Spinken (Ulvilan porvari) kanssa. Pari vaihtoi Kristiinan isänperinnön Karhiniemen kylässä, kolme tankoa kylästä, taloon Ulvilassa.

Karhiniemellä olevan osuuden sai Sven Spinken lanko (Kristiinan ja Rikissan veli), Hattulan kirkkoherra Laurens Skytte, joka lahjoitti sen 1451 Naantalin luostarille, osuus oli  ¾ Karhiniemen kylästä.

Vuonna 1457 kuningas Kristian I antoi luostarille tähän Karhiniemen tilaan verovapauden.

Koska 1500-luvun puolivälissä kylässä oli yhdeksän verotilaa Unto, Höyssy, Paavola, Rautio, Kuukinen, Kastari, Kouhi, Kenni ja autioitunut tila ja vain kaksi luostarin lampuotitilaa, jotka palautuivat tavallisiksi verotaloiksi ennen vuotta 1540.

Kuningas Kustaa Vaasan aikana tapahtui.

Kuningas otti kirkon omaisuuden (hopeaesineet ja lampuotitilat)  ja verotulot kruunulle. Se pysäytti monen kivikirkon rakentamisen. Kustaa Vaasasta tuli luterilaisuuden myötä kirkon maallinen hallitsija. Naantalin luostarin Vaasa lopetti v 1591, ainoastaan kirkko jäi.

Palaan myöhemmin kuningas Kustaa Vaasaan, koska hän aikanaan vaikutti myös karhiniemeläistenkin elämään.

Karhiniemeläissyntyisen nunna Birgitta Anundintyttären ompelema Huittisten kirkon alttarin reunavaate eli antependium. Työ on tehty silkki-, kulta- ja hopealangoin ja sitä säilytetään Kansallismuseossa. Tämä on huomattavin vanha kirkkotekstiili Suomessa.  Alttarivaate on yli kaksi metriä pitkä ja valmistettu 1490-luvulla. Nauhaan on kirjailtu neljätoista raamatullista kohtausta, joista kukin on sijoitettu omaan kaariholviinsa. Tämä alttaritekstiili oli samalla eräänlainen kirja, kertomus, jonka luvuissa on kuvattu Neitsyt Marian historia.


BIRGITTA nunnan tekema alttarinreuna vaate
Alttarinreunavaate, kuva on Sukuviesti no 2/2002.

 

Irja-Liisa Marku
 

 

instagram

Kannatusjäsen yritykset:Piharakennus J.Suomela Oy

huittinen, karhiniemi, karhiniemen kyläseura, juhlapaikka, häät, juhla, kylätalo, kyläkartano, puurijärvi, isosuo, seuratalo, ristiäiset, syntymäpäivät, bingo, kokemäenjoki, Unto, virkatalo, silta, lossi, lautta, hiidenkallio, uhrilähde